Mistä tietää milloin mikäkin yhdiste on mahdollinen ? Nyt esimerkiksi orgaanisen kemian osalta; C2H4, C2H5, C3H4 -hiilivedyt, mitkä kys. yhdisteistä ovat mahdollisia ja miten yhdisteen mahdollisuus voidaan päätellä ?
Kiitokset sille joka viitsii auttaa.
Kiitokset sille joka viitsii auttaa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Vety sitoutuu toiseen atomiin aina yhdellä sidoksella ja hiili taas neljällä sidoksella. Teillä on lukiossa varmaan käyty oktetti-sääntö, jonka mukaan alkuaine haluaa jokaiselle kuorelleen 8 elektronia, paitsi sisimmälle, jolle mahtuu vain 2 elektronia.
Hiili muodostaa kovalenttisia sidoksia, eli atomit, joiden välillä sidos on, jakavat sidoselekronit. Koska vedyllä on vain yksi elektroni sisimmällä kuorellaan, se haluaa toisen elektronin sen kaveriksi, jolloin se sitoutuu vain yhdellä sidoksella toiseen atomiin.
Hiilellä taas on neljä elektronia, joten jotta oktetti-sääntö toteutuisi, se tarvitsee neljä elektronia, joten se muodostaa yhteensä neljä sidosta.
Antamistasi hiilivedyistä on siis vain C2H4 mahdollinen, koska tässä tapauksessa toteutuu edellä mainitut sidokset. Siinä hiiliatomien välillä on kaksi sidosta eli kaksoissidos ja kummastakin hiilestä on vielä sidokset kahteen vetyyn.
C2H5 ei ole mahdollinen, koska jos hiilien välillä olisi yksöissidos, tarvittaisiin yhteensä 6 vetyä. C2H6 -tapauksessa jokaisesta hiilestä lähtisi 4 ja jokaisesta vedystä 1 sidos. Toisaalta, jos hiilien välillä olisi kaksoissidos, tarvittaisiin vain 4 vetyä.
C3H4 ei ole mahdollinen, koska jos kaikkien hiilien välillä olisi yksöissidos, tarvittaisiin yhteensä 8 vetyä. Jos yhdisteessä olisi yksi kaksoissidos hiilien välillä, tarvitaan 6 vetyä. Jos yhdisteessä olisi kaksi kaksoissidosta, tarvittaisiin 4 vetyä.
Toivottavasti tästä oli apua!
täällä porukka näyttää viljelevän jotain ihan omaa kemian teoriaansa.
"C2H5 ei ole mahdollinen, koska jos hiilien välillä olisi yksöissidos, tarvittaisiin yhteensä 6 vetyä. C2H6 -tapauksessa jokaisesta hiilestä lähtisi 4 ja jokaisesta vedystä 1 sidos. Toisaalta, jos hiilien välillä olisi kaksoissidos, tarvittaisiin vain 4 vetyä."
juurihan toteat, että jos on yksöissidos, niin tarvitaan 6 vetyä. C2H6 on tietenkin olemassa, kyseessä etaani. kuullut koskaan?
"C3H4 ei ole mahdollinen, koska jos kaikkien hiilien välillä olisi yksöissidos, tarvittaisiin yhteensä 8 vetyä. Jos yhdisteessä olisi yksi kaksoissidos hiilien välillä, tarvitaan 6 vetyä. Jos yhdisteessä olisi kaksi kaksoissidosta, tarvittaisiin 4 vetyä."
jos olisi kaksi hiili-hiili-kaksoissidosta, todellakin tarvittaisiin 4 vetyä, joka oli juuri tarjolla? tämä tosin ei olisi kovin pysyvä yhdiste (muistaakseni), mutta esimerkiksi jos olisi yksi kolmois- ja yksöissidos, niin silloinkin vetyä kuluisi 4, ja aine olisi propyyni
kelpaa, sillä alkyynien yleinen kaava on CnH2n-2, ja jos n=3, on 2n-2=4. Rakennekaavaa apuna käyttäen: hiili 1 sitoutuu toiseen hiileen kolmoissidoksella, jolloin sille jää yksi vapaa paikka, johon vety sitoutuu. Toinen hiili sitoutuu yksinkertaisella sidoksella kolmanteen hiileen, eikä toiseen hiileen mahdu vetyä lainkaan: kaikki vapaat sidoselektronit ovat hiilten 1 ja 3 kanssa käytössä. Näin ollen kolmanteen hiileen jää kolme vapaata paikkaa, johon sitoutuu 3 vetyä, ja molekyylikaava on C3H4.
yhdisteeseen, että totta kai myös kaksi kaksoissidosta hiilten välillä ajaa asian: päätyhiilille jää kummallekin kaksi vapaata paikkaa, johon sitoutuu yhteensä neljä vetyä. Nytkin molekyylikaava on C3H4.
Et taida ollakaan lukiossa, pitäisikö asiaa kysyä yläaste-osuudelta?
Hiilivetyjen mahdollisuuksista olla olemassa on muutavia päteviä teorioita. Le Chaliterien yksi ohjeista kuuluu tähän aihealueeseen.
Noista yhdisteistä ainut mahdollinen on C2H5, muut mahdottomia. Juuri tuossa pitää noudattaa tätä mahdollisuus-teoriaa.
Eli jos sinulla on yhdiste jossa on vetyä kaksinkertainen määrä hiilien lukumäärään nähden 1 vetyä niin yhdiste on olemassa ja mahdollinen. Eli juuri tässä yhdisteessä C2H5 (2-metyyli-eteeni) noudatetaan tätä periaatetta.
Kannattaa tutkia asiaa lisää jostain yläasteen kirjasta.
Eipä ainakaan mulla ollut ylä-asteella eikä lukion kemian alkukursseilla mitään sanottu Le Chatelierin periaatteesta, joten eipäs aleta toista moittimaan. Ja se kirjoitetaan Chatelierin, ei Chaliterien. :)
Itselle tuli kys. käsite vastaan vasta lukiessani yliopiston pääsykokeiden oheismatskua, en muista tätä periaatetta enää joten en voi vastata tämän pohjalta mitään. Harmillista, sillä sun ja edellisen vastaajan tulokset ovat ristiriidassa keskenään.
Aivan. Miten muuten YLÄ-ASTEEN skippasit jos nyt jo yliopistossa olet, vai siis YLÄASTEEN??
Jep, johtuen siitä että vastausikä täällä taitaa keskimäärin olla 14 vuotta :)
Mistäs päättelit että mä "skippasin" yläasteen sitten, kirjoitusvirheestä ? Sun logiikallas taitaa esimerkiksi päiväkodin päivAkodiksi typottaneet olla päiväkodissa, jos tässä kypsyydessä aletaan keskustelemaan niin vilkaiseppa niitä omia kirjoituksia jos jollain ilveellä koet oman ikäsi tätä toteamaasi vaustausikää isommaksi. Jos ei pointti tule selväksi niin sulla taitaa olla jonkin sortin sosiaalisen kanssakäymisen ongelmia siellä pienessä pääkopassasi, onneksi olkoon.
Olet oikeassa. Muutama kirjoitusvirhe viestissä, mutta kutakuinkin tuolla periaatteella taitaapi mennä.
mistähän lähtien tollanen aine kun 2-metyyli-eteeni on ollut olemassa? siinä nyt ei missään tapauksessa ainakaan kahta hiiltä olisi. jos piirrät tuon nimen mukaisen yhdisteen rakennekaavan, voit siitä itsekin päätellä uuden nimen: propeeni. C2H5 on juuri sellainen yhdiste, jota EI ole olemassa. nelivalenttinen hiili on ihan hyvä perussääntö, vaikka se taitaa nykyään olla vähän oldschoolia.
Väitit:
"Eli jos sinulla on yhdiste jossa on vetyä kaksinkertainen määrä hiilien lukumäärään nähden 1 vetyä niin yhdiste on olemassa ja mahdollinen. Eli juuri tässä yhdisteessä C2H5 (2-metyyli-eteeni) noudatetaan tätä periaatetta."
tossa sun nerokkaassa ideassas on kyllä jotain vikaa, koska kyseistä yhdistettä ei oo olemassa (C2H5).
ja mitä tulee tohon 2-metyyli-eteeniin niin ei taida olla sellaistakaan.
ensinäkin koska nythän on kyseessä eteeni eli kaksi hiiltä, niin toi numero olis yksi, ei kaksi..(ja olis prop-alkuinen toi nimikin) ja toiseksi jos lasket metyyli (1 hiili) eteeni (2 hiiltä)=3 hiiltä, huomaat varmaan että toi sun molekyylikaavas ei enää stemmaa..
ja vielä tohon alkuperäiseen kysymykseen..
siis mun mielestä toi C2H5 on ainoo jota ei oo olemassa..