Haluaisin laihduttaa koko ajan, mutta en onnistu. Ahmin karkkeja ja poden sitten hirveää itseinhoa. Lasken kalorit kaikesta mitä syön. Ja koitan kuluttaa mahdollisimman paljon. Iltaisin lasken paljonko olen kuluttanut ja syönyt. Aamuisin käyn punnitsemassa itseni.Paino heittelee parilla kilolla. Välillä lihon kilon tai kaksi ja välillä taas laihdun. Mutta en sen enempää. Joskus käytin myös laksatiiveja, mutta lopetin niiden käytön.
Tuntuu, että välillä en muuta ajattelekkaan kuin painoa ja kaloreita.
En halua kuitenkaan olla langan laiha.
Tuntuu, että välillä en muuta ajattelekkaan kuin painoa ja kaloreita.
En halua kuitenkaan olla langan laiha.
Vastaukset 5
Vanhimmat
bulimiaa vaan ilman oksentelua, sä vaan käytät muita kompensointi keinoja. onneks lopetit laksatiivien käytön, sillä ne oistaa vaan jotain 30% syödystä ruuasta ja vatsa menee ihan pilalle ja aineenvaihdunta...itsekkin oon sen homman lopettanu.
Mietin nykyään joka päivä miten paljon kaloreita olen kuluttanut ja ahdistun jos olen syönyt paljon.Käytän stepperilaitetta päivittäin kun siinä on se kalorimittari mistä näen kuinka paljon olen kuluttanut. Loeptan kun olen kuluttanut jotain 500 kcal. Sitten lähden tunnin lenkille. Laihdunko tällä menolla? Tietenkin syömisiäkin pitää tarkkailla..
tarkkaan tarviiko sun todella laihtua, okei jos tarvii, sillon kannattaa pysyä kohtuudessa, eikä tehdä asioista pakko-mielteitä, ne tuo elämään niin paljo kestämätöntä ahdistusta.
itsekkin tota stepperiä käytin...se oli aika tylsää..
syömisestä ei kannata tehdä ongelmaa, koska kuitenki siitä ongelmasta on niin vaikee päästä irti. En tiedä laihdutko tolla menolla, se ei oo niin yks-selitteistä, mutta liikut kyllä riittävästi, varotan myös, että liikunnastakin voi tulla todella paha rasite...Mulla itsellä se meni siihen, että kävin juoksemassa 2krt päivässä monia kilometrejä, en enää jaksanu mennä kouluun, koska jumppasin yöt, ja aamulla nukahdin, rasitusvammoja oli paljon, ja pulssi ei enää palautunutkaan nopeesti, jaksoin juosta huonosti, mutta pakotin itteni siihen, ajattelin vaan, että kivusta ei saa välittää...liikunta oli mun elämä...se oli hirveetä, vaikka välillä toivoisin, että olisin taas niinku sillon, luulin hallitsevani tilanteen.
Kaikki liiottelu missä tahansa on aina huonoo, pitää vaan löytää tasapaino, niin liikunnassa kuin syömisessäkin. sitä halintaa pitää osata etsiä jostain muualta, en oo vielä keksiny mistä, mutta kyllä mä vielä sen keksin...
Jos et oksenna ja ahmit vaan..haluat lopettaa vaan et voi.. haluat laihtua vaan et voi.. paino vaihtelee muutamia kiloja.. mulla sama ja mietitty bed:iä..muitakin oireita muistakin on..
Olis kiva tietää minkä painonen olet?!
Oletko normi vai ylipainoinen?!
Käyn ite vaa´alla päivittäin jopa useita kertoja varsinkin jos on näykkimis kausi (yritys:/)
Laksatiivejä en ole käyttänyt kun kokeillut vaan peräruiskesysteemillä sain sairaalasta muuhun tarkotukseen kun (epätoivoseen) laihdutukseen kylläkin.. Lasken mitä syön, kalorit tarkkaan ja olipa miten säännöllinen vaan ja hyvä normi ruoka niin kyllä se ahmimis kohtauskin pääsee taas hiipimään..vaikka kuin ei haluis..
En myöskään haluis olla langan laiha mutta en läskikään.. mielummin hoikempi kun ylipainonen..... Tuntuu ettei muita ajatuksia ole välillä kun ruoka ja paino.. :/
No painoindeksin mukaan olen normaali painoinen. Mutta en silti ole tyytyväinen. En ole hoikka, vaan ylimääräistä löytyy. Ja siks haluun laihtua. Tuntuu,että joka puolelta tursuaa läskiä. En varsinaisesti ahmi, mutta saatan syödä puussillisen karkkia ja sitten en syö koko päivänä enää mitään. Koitan sillä tavalla vähentä lihoamista. Kun en halua oksentaa tai käyttää laksoja. Ennen oli vaan kausia kun olin tarkempi kilojen suhteen. Nyt se on joka päivästä. Kaikki kalorit lasken ja oksettaa jos olen syönyt liikaa. Mutta olen päättänyt laihtua ja sen myös teen. Aikaa siihen menee, mutta menköön. Tavalla tai toisella, ihan sama. Tiedän että mielialanikin kohenee kun on saanut muutaman kilon pois ja on vartaloonsa tyytyväinen.