Hei!
Onko sinulla rakkaushuolia, tarvitsetko aikuisen naisen neuvoja?
Kysy minulta, niin mietitään yhdessä...
Onko sinulla rakkaushuolia, tarvitsetko aikuisen naisen neuvoja?
Kysy minulta, niin mietitään yhdessä...
Rakkausklinikka avoinna, vastaan kiperiin rakkauspulmiin
Gisela-täti
13953
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hauska idea :) En tosin usko, että tähän löytyy sinulta apua, mutta kokeillaan... En ole koskaan ollut ihastunut vakavasti saati sitten rakastunut. Nyt olen kuitenkin ihastunut ystävääni, johon olen tutustunut chatissa ja kirjeiden välityksellä. Olemme tunteneet toisemme lähemmäs pari vuotta ja tavanneet joitakin kertoja. Joskus puolisen vuotta sitten olimme vielä sitä mieltä että ollaan vain ystäviä, mutta minä olen nyt sitten ihastunut häneen... Hänen tunteistaan en tiedä, koska en ole uskaltanut kysyä. En haluaisi pilata ystävyyttä, joka on minulle ja hänelle tosi tärkeä. Pystymme kertomaan toisillemme suunnilleen kaiken eli olemme tosi hyviä ystäviä. Viime aikoina hän on moneen kertaan korostanut sitä kuinka hän luottaa minuun valtavasti ja pitää minua tärkeänä. Tämä on saanut minut miettimään olisiko hän sittenkin ihastunut minuun.
Tiedän että pitäisi vain kysyä asiasta suoraan mutta kun ujoja olemme molemmat ja se saattaisi pilata ystävyydenkin. Toisaalta voisi käydä hyvinkin... Omista tunteistanikaan en ole täysin varma koska voi olla että olen ihastunut häneen vain koska hänelle voin kertoa asioista. Ehkä tukeudun tähän ihmiseen liikaa (ongelmia ollut ja hän auttanut minut niistä yli). Jotenkin pitää siis selvittää mitä hän minusta ajattelee. Ei taida onnistua kysymättä suoraan?
Jos pystyt kertomaan ystävällesi suunnilleen kaiken, niin miksi et kertoisi hänelle myös sitä, että olet häneen ihastunut ja että pidät hänestä paljon. Luulisi ystäväsi ilahtuvan asiasta, ja voithan ainakin kysyä häneltä, että mitä hän ajattelee sinusta.
Jos olet rohkeampi kuin ystäväsi, niin kysy häneltä suoraan. Ystävyyden pitää kestää tunteista ja asioista puhuminen, jos niin ei ole, niin et voi menettää mitään.
Mitä tulee omiin tunteisiisi, ehkä ajan myötä saat niihin varmuuden.
Hyvää kevättä sinulle ja ystävällesi. Toivottavasti saat asiasi selvitettyä :).
Ainahan neuvoja otetaan vastaan! :) Mulla on vähän samanlainen tilanne kuin edellisellä, eli olen tutustunut netissä mieheen. En ole ikinä tavannut häntä, koska emme asu samassa maassa. Alunperin suunniteltiin että nähdään ensi kesänä, mutta nyt taidan perua puheeni..koska ajatukset on niin sekaisin, on ollut jo pari kuukautta. Pikkuhiljaa olen nimittäin alkanut kiinnostumaan hänestä ihan mielettömästi, ja eri tavalla kuin muista miehistä aiemmin. Siis vakavasti. :) Suurimmat ongelmat tottakai syntyy siitä ristiriidasta että kuinka voin tuntea näin, kun en ole häntä ikinä nähnyt. Paljastin hänelle kiinnostukseni (lievän), ja otti sen kai positiivisesti vastaan, sanoi ettei halua tuntea mitään muuta kuin ystävyyttä välimatkan takia, mutta että voisimmeko katsoa rauhassa mihin tämä johtaa. Hmm. No, ei sillä väliä, haluaisin vaan neuvon siihen, kuinka voin nyt unohtaa kaiken tällaisen? miten voisin olla vaan iloinen hänen ystävyydestään? miksi mä tunnen ensimmäistä kertaa aitoa yhteyttä johonkuhun, näin mielettömässä tilanteessa? miten unohtaa, kun pitäisi pystyä olemaan ystävä?
ja kirjeiden ja ajatusten vaihto on hyvä pohja ystävyydelle.
Mutta minä uskon vankasti siihen, että ihminen on niin voimallisesti "ajassa ja paikassa "läsnä, että ainoastaan tapaamalla ja keskustelemalla, viettämällä aikaa toisen ihmisen kanssa voit oikeasti tulla tuntemaan, minkälainen hän on. Välimatka ON todellinen ongelma, sillä voithan viettää vaikka loppuelämäsi hänestä haaveillen, mutta haaveiletko mistään oikeasta ihmisestä tai mistään konkreettisesta? Haaveet ovat ihania, tiedetään, mutta haaveiden ja todellisuuden välillä ammottaa usein mittaamaton kuilu.
Mikä siis neuvoksi?
Ystäväsi on tuonut esiin toiveensa, ettei hän halua sinulta muuta kuin ystävyyttä. Mieti myös tätä toivetta, onhan sinun kunnioitettava myös ystäväsi ajatuksia. Sinuna antaisin ajan kulua, puoli vuotta on hyvin lyhyt aika rakastua keneenkään. Ajan mittaan sitten selviää, miten vakavasta ihmissuhteesta on kysymys.
Olen pian 25-vuotias, enkä ole koskaan rakastunut. Siitä on nyt 11 vuotta, kun olen viimeksi ihastunut. Onko minussa jotain vikaa? Miten voi oppia tuntemaan?
Ei nyt mennyt ehkä aivan toivomaasi genreen, mutta liittyyhän tämä rakkauteen, tavallaan.
Miksi sinussa olisi jotain vikaa, olet ilmeisen tyytyväinen olotilaasi, vai oletko?
Jollet ole, niin onko sitten olemassa joku syy, miksi olet niin tunteeton?
Jos olet tyytyväinen ja onnellinen olotilaasi, niin jatka ihmeessä samalla tavalla, mutta jos kärsit, niin hae apua tunteettomuuteesi...käänny
ammattiauttajan puoleen.
Ammattiauttajan puoleen? Hyvä idea. Marssin mielenterveyspalvelujen tiskille ja kerron, että minulla on ongelma; en ole koskaan rakastunut. Jösses, nehän nauraa minut pihalle.
No kiitos kuitenkin neuvoista.
Jos et kärsi asiasta, niin eihän sun tarvitse mitään muuttaa, eri asia on jos olet niin tunnekylmä, että kärsit siitä...
no mull on kyll ongelma mut kerkesin jo kirjottaa tohon "ylemmäs" täl samal nimel, ja otsikol auttakaa!!! eli jos voisit lukea sen ja antaa vähän vinkkiä!!! olisin tosi kiitollinen sulle jos voisit!!!
Sun olis varmaan parasta olla vielä joku aika ihan yksiksesi, ihan ilman jätkäkaverii tai ketään. Saisit siinä hiukan itsevarmuutta ja itsenäistyisit, ja tietäisit paremmin, mitä oikein elämältä haluat.
Yksin ollessa suhteesi nykyiseen kumppaniinkin varmaan ratkeaisi suuntaan tai toiseen. On turhaa syöksyä suhteesta suhteeseen.
kaikkia klinikan potilaita ja
lähtee nauttimaan keväästä :)
Hei Gisela-täti minulla on isot ongelmat mitä olen itse tehnyt itselleni.Reilu vuosi sitten tapasin netissä mukavan miehen ei ollut tarkoitus kun vaan leikkiä ja kirjoitella huvikseen sinne.Olen naimisissa kolmen melkein aikuisen lapsen äiti.Keväällä vietetään 25v.hääpäivä.
Ongelma on siinä että minulla ei ole enään haluja olla mieheni kanssa,en pidä siitä että hän lähestyy minua,rakasteltu ollaan joskus vuosi sitten siis aika pitkä aika.
yhteinen yritys tekee että nähdään päivin ja öin.ollaan rakenettu ison talon missä on niin firma kun muu elämä.
En pysty iloitsemaan elämästä vaikka mieheni on kiltti ja kohtelias hyvä aviomies joka naisen unelma.
Tunteet on tähän toiseen mieheen hän on asunut suomessa jo kaksikymmentä vuotta niin että on kyllä ihan suomalainen,tavallinen työmies jolla on työkomennuksia ympäri suomen ja joskus ulkomailakin.
Hyvin vaatimaton ja tavallinen mutta kaipaan jatkuvasti hänen luokse.Asuu toisessa kaupungissa ei nähdä kun korkeintaan kerran kuussa.
Ja nyt meillä meni hänen kanssa ajatukset ristiin ,minä olisin halunut tavata viikonloppuna mutta hän ei jaksanut ja siitä syntyi pieni soppa.Hän tekee tosi pitkiä päivä nyt töitä ,mutta olin järjestänyt kaikki niin hyvin.Hän ei ymmärtänyt minua ja minä en häntä.Ollaan oltu koko viikon nyt soittamatta ja elämä on ihan sekaisin,hän kirjoitti vaan minun sähöpostiin viestin ennenkun lähti sunnuntaina töihin.että hän ei ymmärrä minua ja hänellä on pallo hukassa.Minä vastasin siihen kirjeellä ja selitin miltä minusta tuntuu.En tiedä ottaako hän enään yhteyttä.
Miehenikin epäilee että minulla on joku vaikka ei sitä ääneen sano.
Niinkun huomaat niin elämäni on aika sekaisin,haluaisin jatkaa avioliitto mutta haluaisin myös elää rakkauteni kanssa,en pysty lähestymään miestäni ja kaipaan hellyyttä niin.
Paljon menetän jos lähden turvallinen elämä ja helppo,mutta se ikävä toisen luo.
Auta jos voit kiitos sinulle ja hyvää kevättä
Kirjoitat, että et voi iloita elämästäsi. Mitä virkaa on elämällä, jossa et pysty iloitsemaan. ..eikö aikasi ole rajallinen ja sinulla yksin päätösvalta siitä, mitä teet omalle elämällesi?
Ensimmäiseksi kertoisit miehellesi, missä oikein mennään. Miehesi on varmaan siinä autuaassa olotilassa, että hän luulee kaiken olevan hyvin...tosin jos teillä rakastellaan noin harvoin niin luulisi miehesi jo huomanneen, missä mennään. Olet siis käytännössä hylännyt miehesi ja kuitenkin haluaisit kaiken:
haluat kiltin työteliään miehesi turvaksesi
haluat kaiken yhteisen omaisuuden
haluat jännitystä elämääsi rakastajaltasi
ja mitä muuta vielä haluat? Minut kertomaan mitä sinun tulisi tehdä.
Elämä on valintojen tekemistä, sinun tulisi tehdä valintoja halujesi kesken. Kaikkea et pysty saamaan, sen kai olet jo sekavasta olotilastasi havainnut.
Mieti mikä on sinulle tärkeintä, ja aloita elämäsi rakentaminen siitä, - yritä olla rehellinen.
Hyvää kevättä myös sinulle, toivottavasti saat elämäsi järjestykseen niin, että voit taas iloita.