Läheisyyden pelko

Joo,minulla on kanssa samanlainen fiilis ollut välistä. Seurustelin 3-vuotta ja nyt olen vuoden viettänyt pintaliitoa,ei uskalla vakiintua kun alkaa ahdistamaan ja pelko iskee että hylätään. Tapasin ennen joulua uskomattoman mukavan skorppioni miehen,minua nuorempi kylläkin mutta hänen seurassa tunsin itseni kokonaiseksi ja muutenkin rauhallinen olo oli. Sitten iski perus ahdistus ihan kokonaan,joten lopetin orastavan suhteen ja sen jälkeen en ole kenenkään kanssa osannut olla. Olen katunut todella paljon sitä että menin suhteen katkaisemaan,nyt olisin valmis tekemään kaiken että saisin tämän kyseisen miehen alun takaisin,mutta pelin menetin. Ystäviä ollaan ja härvätään mitä härvätään mutta ilman sitoumuksia,itse elän kuin seurustelisin mutta pelko on silti olemassa että jos hylätään. Tässä nyt tuli vaikka mitä muutakin mutta perus rapuna niin aika arka olen mitään enää aloittamaan,pelko on koko ajan läsnä.

joku muukin tuntee kuten mä.

Tapasin pitkän harhailun jälkeen ihanan rapumiehen. Sitä läheisyyttä ja lämpöä. Juuri sitä mitä olin hakenut, unelmoinut ja kaivannut.

Mut nyt pelko. En osaa nauttia. Pelkään et tulen taas kerran kuitenkin jonkun syyn takia hylätyksi.

Mietin jo että lopetan alkavan suhteen.

Mut päivä kerrallaan yritän kuitenkin eteenpäin.

Ja jos tämä loppuu, etsin uuden rapumiehen, sellainen hellyys hän on.

Itse pelkään älyttömästi sitä, että jätetään. En uskalla enää oikein miehiin tehdä ystävyyttä syvempää suhdetta. Kerran jouduin hylätyksi, kun leijona mies, jonka kanssa oltiin juuri menossa yhteen, löysi kala naisen, ja lähti tämän matkaan, unohtaen miut. Rakastin sitä jätkää liikaa, ja nyt en uskalla enää rakastua, sillä pelkään sitä. Toivottavasti löytyy joku, johon voi luottaa ja olla hänen kanssa pelkäämättä. Toivotan onnea siulle!

Mä pelkään päästää ihmistä lähelle sisintä, ehkä pelkäen menettää hänet. Ja kuitenkin haluan pysyvän ihmissunteen. Miten päästä pelosta?