On aivan mahdoton ajatuskin vaieta ja olla kertomatta ihmisille, että on vanhoillislestadiolainen. Siis kun vahvasti uskoo, että vain vanhoillislestadiolaiset pääsevät taivaaseen ja muut joutuvat kadotukseen, niin miksi vaieta? Eikö ole otettava vastuu lähimmäistenkin sielusta ja yrittää estää heitä joutumasta ikuiseen tuskaan? Ei ihmiset ole hyönteisiä, joiden sielulla ei ole merkitystä.
Tuo on yksi asia, miksi en enää ole vl. En nimittäin pystynyt puhumaan vl-uskosta muille ja en kyennyt varoittamaan muita helvettiin joutumisesta, elleivät tule seuroihin sekä tee parannusta vl-uskoon. On itselleni mahdotonta uskotella itsekkäästi, että itse pelastun ja se on pääasia, mutta mitä väliä muilla ihmisillä!
Ja toisekseen oli vaikeaa salailla uskoaan, käydä seuroissa, mutta peittää se muuten elämässä. Eikä muuten minusta olisi ollutkaan perustelemaan esim. luterilaiselle uskonnolliselle ihmiselle, miksi hän ei pääse taivaaseen ja miksi minä vanhoillislestadiolaisena pääsisin. Hokema "tee parannus" ei vain toimi, koska ainoa parannus ei ole vain se mitä vl-liikkeessä opetetaan.
Vanhoillislestadiolaisuudessa tehdään lähetystyötä kyllä, mutta mikä on rivi-vl:n vastuu lähetystyön tekemisessä? Ei uskova ole maailman suola ja valkeus epäuskoisille, ellei hän edes pysty kertomaan uskostaan, varoittamaan helvettiin joutumisesta muita. Ainakin lausahdus, että vl:t ovat maailman valkeus ja suola on jonkinlainen kulunut fraasi, ellei asia näy elämässä muiden ihmisten keskellä. Vai mitä mieltä olette? Voiko pitää valon piilossa ja peittää sen näkymisen muille, salata sen?
Tuo on yksi asia, miksi en enää ole vl. En nimittäin pystynyt puhumaan vl-uskosta muille ja en kyennyt varoittamaan muita helvettiin joutumisesta, elleivät tule seuroihin sekä tee parannusta vl-uskoon. On itselleni mahdotonta uskotella itsekkäästi, että itse pelastun ja se on pääasia, mutta mitä väliä muilla ihmisillä!
Ja toisekseen oli vaikeaa salailla uskoaan, käydä seuroissa, mutta peittää se muuten elämässä. Eikä muuten minusta olisi ollutkaan perustelemaan esim. luterilaiselle uskonnolliselle ihmiselle, miksi hän ei pääse taivaaseen ja miksi minä vanhoillislestadiolaisena pääsisin. Hokema "tee parannus" ei vain toimi, koska ainoa parannus ei ole vain se mitä vl-liikkeessä opetetaan.
Vanhoillislestadiolaisuudessa tehdään lähetystyötä kyllä, mutta mikä on rivi-vl:n vastuu lähetystyön tekemisessä? Ei uskova ole maailman suola ja valkeus epäuskoisille, ellei hän edes pysty kertomaan uskostaan, varoittamaan helvettiin joutumisesta muita. Ainakin lausahdus, että vl:t ovat maailman valkeus ja suola on jonkinlainen kulunut fraasi, ellei asia näy elämässä muiden ihmisten keskellä. Vai mitä mieltä olette? Voiko pitää valon piilossa ja peittää sen näkymisen muille, salata sen?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pietari: "Olkaa valmiit vastaamaan, jos joku teidän toivonne perustusta tutkiskelee, hiljaisuudella ja pelvolla." Miksi niin. Pietari oli oppinut kokemustensa kautta oikeaa nöyryyttä. Hän tiesi, että uskon tunnustaminenkin tulee Jumalan avulla, ei omalla lihan käsivarrella. Ei ylhäältä päin vaan rakkaudella. Kyllä me vl (ainakin minä itse)olemme heikkoja myös uskon tunnustamisessa, mutta halu on kuitenkin uskosta kertoa kun Jumala avaa tilaisuuden
Usein tunnustamme uskoamme ilman sanojakin, elämällämme: "He oudoksuvat sitä, ettemme me juokse samaan hekuman menoon kuin jumalattomat". Sitähän oudoksuntaa saa tältäkin palstalta runsain määrin lukea. Kun meillä on halu karttaa syntiä, vaikkapa niin ettemme holhoaisi ruumistamme haureuteen - siitähän Raamattu varoittaa - esim riettailla tv ohjelmilla, niin täällä vaikerretaan, että meillä muka olisi joku syntilista jonka takia emme hanki televisiota jne
ei pidä paikkaansa, että vl:n tunnistaa siitä että hän ei rientäisi jumalattomain tyyliin. On olemassa monia muitakin ihmisiä, jopa ateisteja joilla on korkea moraali ja hyvät käytöstavat. Kaikki muut kristityt, paitsi vl:t, eivät ole jumalattomia irstailojoita.Vl:n tunnistaa lähinnä siitä, että hän ei meikkaa, ei omista korvakoruja ja hänellä ei ole televisiota. Mutta aina tuollaiset piirteet omaavat ei ole vl. Ei ihmisen vanhoillislestadiolaisuutta tunnista mistään, ellei hän sano olevansa vl. Usein ne, jotka puhuvat uskosta Jeesukseen avoimesti ovat helluntailaisia, on myös muita kristittyjä jotka kertovat avoimesti uskovansa Jumalaan, Jeesukseen ja taivaaseen. Mutta koska heidän ei tarvitse hävetä sen joukon nimeä, missä kulkevat, niin heillä ei ole esteitä kertoa uskostaan. Ainakin joskus tuntuu, että ihmiset häpeävät kertoa olevansa vl:iä.
Itseänikin vaivasi samanlaiset mietteet aikoinaan. Mutta jos aikoo olla vl, ei kannata vaivata päätänsä kovin syvällisillä ajatuksilla.
Ei ne vaivaa näitä nimekkäitäkään. Ainakin täältä Oulun vaalipiiristä meni taas ehdoks kirkkaasti läpi, vaikka esim. hänen syntymäpäivähaastattelussa ei mainittu sanallakaan vl-uskosta! Mutta sehän ei olekaan nykyään mikään autuaaksi tekevä asia.
kylläkin kehoitetaan puhumaan sopovalla ja sopimattomalla ajalla. Myös sanotaan , että ei Jumala puhuttele ihmistä iänkaiken , sillä ihminen on vain liha. Uskovainen ihminen saattaa jo elämällään puhutella. Emme ole pakotetut puhuttelemaan. Herääminenkin on Jumalan työ.Ei ihmisansio.