Miksi usein imu- ja pakoventtiilin lautasen koneistuskulma on eri? Saattaa olla esim. imu 30 ja pako 45 astetta? Onko jotain tekemistä kaasunvaihdon kanssa vai miksi?
Imu- ja pakoventtiilin koneistus
30/45
5818
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eli pienemmällä asteella olevassa imuventtiilissä ohutta reunaa on pitemmästi, jos olisi pakoventtiilissä samoin, saattaisi hehkua ja vaurioitua herkemmin. Lisäksi ohutreunainen pakoventtiili alkaa mennä suppuun.
Kyllähän noilla kulmilla kaasunvaihtoon on merkitystä mutta yhtä tärkeeä se on imu ja pakoventtilillä, ja imulla ehkä tärkeämpää.
Kohta nähdään oliko perimätietoni puppua (:
Myös tiivistyspinnan leveys on erilainen. Yleensä pakoventtiilissä 1.5 mm ja imun vastaava 1 mm. Istukassa on myös eri kulma kuin venttiilissä. Ero on 1 aste. Kaasun ja venttiilijousen paine suorittaa sitten tuon aste-eron välisen pienen kulman poiston. Venttiili istuu oikein, jos ilman jousipainetta jää koko lautasen tiivistyspinnan alalle täysin ehjä ohut viiva. Näet sen käyttämällä väriainetta.
Olen muutamasta autosta hionut venttilit mm. yhden ventiilin palamisesta johtuvan remontin yhteydessä. Hionnan (tahnalla)jälkeenhän kulmat venttilissä ja istukassa on samat. Alkaako karstottuun nopeammin, tiivistyspintahan on sitten tuon teorian mukaan hieman "auki" palotilan puolelta.
sieltä kanavan puolelta. Tietenkin. Jos suorittaa pelkän hionnan tahnalla, tiivistyspinnasta tulee liian leveä ja se alkaa vuotamaan herkemmin.
että siinä ensimainitussa, oikeaoppisessa tapauksessa tiivistyspinta on auki kanavan puolelta. Mutta kun se jousen paineen voimasta "vääntyy" kiinni niin kuvittelin että hiottu tiivistyspinta samasta syystä aukeaa palotilan puolelta,koska tuota kulmaeroa ei ole, eli että vena menee ikkänkuin suppuun. No asia tuli kuitenkin ymmärrettyä.
En muuten tiennyt tuota 1 asteen kulmaeroa, joten kyllä täältä jotain oppii