Voi vittu, että alkoholisti voi olla itsekäs!
Jo pitkään viinaongelmasta kärsivä isäni, päätti ottaa vajaan puolen vuoden juomattoman kauden jälkeen viinaa. Hän halusi rillutella ja vetästä pari kirkasta. Ihan omaksi iloksi, tosin sekin puhe oli valehtelua. Hauskuus on kaukana siitä ihmisestä joksi hän muuttuu juodessaan.. Itsesääli, avuttomuus, masennus kuvaavat häntä juoneena.
Mua vituttaa, se että olen koko elämäni kärsinyt isäni viinan kiskomisesta. Olen jäänyt lapsuudessa huomiotta ja mitä enemmän tajuan tätä koko asiaa, huomaan monen tämän päivän ongelmani polveutuvan isääni ja aikoinaan vallitsevaan tilaan kodissamme.
Tiedän, että mulla on oman elämäni langat käsissäni, mutta elämäni rakentamisesta tekee vaikeampaa kun pohjalla on....ei mitään minkä päälle rakentaa. Ei mitään hyvää. Ikäviä kokemuksia, turvattomuutta, epäluottamusta. Mitään sitä en halua omaan elämääni..
Alkoholismi perheessä kasvaminen on helvettiä, eikä sitä tajua kuin sellainen joka on kokenut saman...
Toivotan onnea, jaksamista, uskoa hyvään ja iloon kaikille alkoholistien läheisille!
Mulla on nyt huono päivä, mutta tiedän että se menee ohi ja jaksan taas olla positiivinen omaa elämääni kohtaan ja en vaivu epätoivoon.
Kovat kokemukset tekevät vahvaksi ihmiseksi..
Jo pitkään viinaongelmasta kärsivä isäni, päätti ottaa vajaan puolen vuoden juomattoman kauden jälkeen viinaa. Hän halusi rillutella ja vetästä pari kirkasta. Ihan omaksi iloksi, tosin sekin puhe oli valehtelua. Hauskuus on kaukana siitä ihmisestä joksi hän muuttuu juodessaan.. Itsesääli, avuttomuus, masennus kuvaavat häntä juoneena.
Mua vituttaa, se että olen koko elämäni kärsinyt isäni viinan kiskomisesta. Olen jäänyt lapsuudessa huomiotta ja mitä enemmän tajuan tätä koko asiaa, huomaan monen tämän päivän ongelmani polveutuvan isääni ja aikoinaan vallitsevaan tilaan kodissamme.
Tiedän, että mulla on oman elämäni langat käsissäni, mutta elämäni rakentamisesta tekee vaikeampaa kun pohjalla on....ei mitään minkä päälle rakentaa. Ei mitään hyvää. Ikäviä kokemuksia, turvattomuutta, epäluottamusta. Mitään sitä en halua omaan elämääni..
Alkoholismi perheessä kasvaminen on helvettiä, eikä sitä tajua kuin sellainen joka on kokenut saman...
Toivotan onnea, jaksamista, uskoa hyvään ja iloon kaikille alkoholistien läheisille!
Mulla on nyt huono päivä, mutta tiedän että se menee ohi ja jaksan taas olla positiivinen omaa elämääni kohtaan ja en vaivu epätoivoon.
Kovat kokemukset tekevät vahvaksi ihmiseksi..
Vastaukset 11
Vanhimmat
kokeilla AlAnonia. Olet varmaan kuullutkin siitä. Siellä voisit saada vertaistukea. Ei se ainakaan tilannettasi huonommaksi tee. Kirjoitit oikein että se alkoholistin perheessä eläminen on yhtä helvettiä. Mutta tuolla voisit purkaa toisten samasta asiasta kärsivien kanssa murheitanne ja voisit saada niitä elämän lankoja takaisin jotka auttaa sinua jaksamaan. Muista että sinä et voi lopettaa toisen juomista ennenkuin hän itse haluaa.
Jaksamista! Hienoa että jaksat olla positiivinen ja "halkoa tuulta" elämässä eteenpäin! Vahvuus on hyvästä, kunhan välillä ottaa löysästikin :)
Voi niinpä! Mun äitini on alkoholisti ja samanlaisia tunteita saan käydä läpi kerta toisensa jälkeen.
Tuntuu niin kuin vanhemman ja lapsen rooli kääntyis ihan päälaelleen. On itse äitinsä vanhempi. Mäkin olen helvetin katkera. Pelkoa , häpeää, turvattomuutta ja itsesyytöksiä. Ja silti äiti juo! Ei kukaan vanhempi, joka lastaan rakastaa aiheuta lapselleen tuollaista tuskaa ja murhetta alkoholin takia!
Itseäni on auttanut se, että asun ulkomailla, kaukana kotoa. Tietenkään mikään ei estä äitiä soittamasta kännissä, mutta täällä se on helpompi unohtaa. Jatkaa elämää, kun mikään ei muistuta hänestä. Paitsi peilikuva, ja se on taas ongelma erikseen.
Helpotusta koen kuitenkin siitä, etten itse tee samoja valintoja kuin hän. Avomies ei juo ollenkaan, enkä juopuneita juuri näe omassa elämässäni. Vituttaa miten sallivasti suomessa suhtaudutaan alkoholin liikakäyttöön, helppohan sitä on naureskella tai haukkua tiukkapipoksi kun elämänsä 18 ensimmäistä vuotta ei ole pilalla alkoholistin takia...
Mutta alkoholisti rakastaa viinaa enemmän kuin mitään muuta.
takana alkoholismissa
Mutta dokaaminen myös pahentaa mun psyykesairauksia, eli oon tavallaan ihan hitonmoisessa oravanpyörässä koko ajan. Oon vasta 24 vuotias, mutta jos juon joka päivä vähintään 12 keskaria ja pullon pari väkevää viintä, niin tuskin kovin vanhaks elän. Ja mun toleranssi on kasvanut aika lyhyessä ajassa tosi paljon. Pystyn nykyään juomaan about yhtä paljon kuin yks 47-vuotias kaverini.
noi alkoholistien kanssa eläneet...minä en enää nyt aikuisena jaksa kantaa huolta kun sai lapsene olla se "vanhempi" ja kantaa liian suurta kuormaa harteillaan. en ole juuri yhtään yhteyksissä, pääsee paljon helpommalla kun repäisee vaan itsensä irti siitä kaikesta ja ilman syyllisyyttä koska en tunne olevani mitään velkaa alkoholistille. lapsia en halua edes ajatella kun oli itsellä niin huonot lähtökuopat, koettaa vaan nauttia nyt omasta elämästä. älkää hyvät ihmiset pilata elämäänne alkoholistien takia ja hakekaa apua!
Kyllä on kuule moni pahempaakin kokenut !!!!
Nenä kohti pilviä ja ajatukset tulevaan hyvään :)
Tietääkseni tämä ei ole mikään kisa siitä kuka mitäkin on kokenut!! Kommentoimasi kirjoittaja , niin kuin muutkin täällä, kertoivat miten itse ovat toimineet päästäkseen alkoholistin aiheuttamasta tuskasta. Taidat itse olla alkoholisti joka laittaa viinan ykköseksi ja läheisten tunteet viimeiseksi.
Joku tuossa kommentoi psyykesairauden osuutta alkoholismiin. Tottahan se on, mutta en vaan ymmärrä, miksei alkoholisti hae apua, vaikka näkee lastensa ja tai muiden läheistensä kärsivän vuokseen. Oma psyykeeni on vituillaan sen takia,ettei äiti ole myöntänyt ongelmaansa ja hakenut apua.
Kun alkoholisti näkee läheistensä kärsivän, juodaan lisää, että totuus unohtuisi. Raitistuminen on kestävämmällä pohjalla kun alkoholisti hakee apua nimenomaan oman itsensä takia. Se taas vaatii usein kunnollisen mahalaskun - pohjan, mitä alemmas ei enää voi/halua mennä.
Ymmärrän täysin ajatuksesi ja vihasi ja toivottomuutesi. Jospa sanoisit sille isällesi kun hän on selvänä ihan asiallisesti mitä ajattelet hänen juomisestaan ja miten se vaikuttaa sinun ja muidenkin elämään.Onneksi sinä voit valita omalle elämällesi ja tuleville läheisillesi toisenlaisen, oikean elämän, avoimen ja raittiin. Juominen on tosi itsekästä, ahdistavaa ja pelottavaa ja eniten siinä kärsivät läheiset.