Mulla on kolme tyttömarsua, joista kaksi on 9 kk vanhoja (siskoksia) ja yksi 6 kk. Ne ovat tällaisia rescue-marsuja, eli entiset omistajat ovat joutuneet luopumaan niistä. Kaikki marsut ovat aika arkoja (ne tulivat aika huonoista oloista, ainakin mun mielestä)
Eivät ole tottuneet toisiinsa, siskot ovat omassa häkissään ja nuorin omassa yksin. Olen vaihdellut niitä toistensa häkkeihin, että tottuisivat hajuihin ja nyt olen laittanu isompaan häkkiin totutusverkon, jonka läpi ovat voineet tutustua toisiinsa muutaman tunnin ajan päivässä.
Ongelma on vain, että ne eivät yhtään tunnu pitävän toisistaan..vähän aikaa huutavat ja kiljuvat toisilleen ja sitten rauhoittuvat vähän. Tätä tutustuttamista olen kokeillut nyt viikon ajan, joista pari päivää tuota totutusverkkoa..
Ongelmaa lisää vielä se, että nuo siskotkaan eivät ole mitään parhaita kavereita, tulevat kyllä toimeen suurimmaksi osaksi, mutta ärhentelevät toisilleen ja ovat omissa oloissaan, eivätkä lähesty toisiaan. Jos toinen tulee liian lähelle niin toinen ärähtää. Minusta se on kauhean sääli...
Kysynkin, että onko mahdotonta saada marsuja tottumaan toisiinsa, vai kestääkö se vain niin kauan? Onko niillä joku "uhmaikä" meneillään, vai missä vika..? Joudunko pitämään tuon nuorimman marsun nyt sitten kokonaan erillään muista, jos yhteiselämä ei ala pelittää? Marsuhan on kuitenkin laumaeläin, joten ei tuntuisi hyvältä sellainenkaan..Olisiko ehdotuksia??
Eivät ole tottuneet toisiinsa, siskot ovat omassa häkissään ja nuorin omassa yksin. Olen vaihdellut niitä toistensa häkkeihin, että tottuisivat hajuihin ja nyt olen laittanu isompaan häkkiin totutusverkon, jonka läpi ovat voineet tutustua toisiinsa muutaman tunnin ajan päivässä.
Ongelma on vain, että ne eivät yhtään tunnu pitävän toisistaan..vähän aikaa huutavat ja kiljuvat toisilleen ja sitten rauhoittuvat vähän. Tätä tutustuttamista olen kokeillut nyt viikon ajan, joista pari päivää tuota totutusverkkoa..
Ongelmaa lisää vielä se, että nuo siskotkaan eivät ole mitään parhaita kavereita, tulevat kyllä toimeen suurimmaksi osaksi, mutta ärhentelevät toisilleen ja ovat omissa oloissaan, eivätkä lähesty toisiaan. Jos toinen tulee liian lähelle niin toinen ärähtää. Minusta se on kauhean sääli...
Kysynkin, että onko mahdotonta saada marsuja tottumaan toisiinsa, vai kestääkö se vain niin kauan? Onko niillä joku "uhmaikä" meneillään, vai missä vika..? Joudunko pitämään tuon nuorimman marsun nyt sitten kokonaan erillään muista, jos yhteiselämä ei ala pelittää? Marsuhan on kuitenkin laumaeläin, joten ei tuntuisi hyvältä sellainenkaan..Olisiko ehdotuksia??
Vastaukset 4
Vanhimmat
Marsut eivät vain ole tottuneet vielä toisiinsa. Marsujen hajujen yhtenäisyys on mielestäni ollut ainakin meillä tärkeä asia kun olen marsuja sovittanut yhteen. Samanlainen tilanne oli meillä kun uusi naaras piti sovitta kahden vanhemman naaraan "laumaan". Pesin ja kuivasin jokaisen marsun. Siivosin häkin, jossa lauma tulisi asustamaan. Pesin myös häkin tavarat. Kun laitoin tulokkaan samaan sitten samaan häkkiin, hyväksyivät toiset sen heti. Olin yrittänyt jo aiemmin samalla tekniikalla kuin sinä. Tärkeää on myös, että häkki on riittävän suuri, pesäkopit tai vastaavat on jokaiselle omat ja että ruokakuppeja ja juomapulloja on vaikkapa kaksi. Näin ne eivät joudu koko ajan jonottamaan ja jakamaan kaikkea. Pesäkopit ovat mielestäni tärkein näistä.
KOitahan näillä neuvoilla josko laumaan saataisiin sopu=)
Kokeile päästää kaikki 3 marsua lattialle yhtäaikaa. Jonnekin sellaiseen tilaan, mikä ei ole kenenkään reviiriä. Siellä niillä ei pitäisi olla niin suuria kiistoja, siitä kuka on paikan pomo. Jos ne nousevat toistensa selkään ja kuikuttlevat aluksi toisilleen, siitä ei ole haittaa, koska ne vain varmistavat lauman arvojärjestystä. Jos hampaat otetaan mukaan tähän kinasteluun, niin erota heti. Jos siis hampaita ei käytetä, anna niiden rauhassa selvitellä arvojärjestys, niin luulen, että yhteiselo rupeaa sujumaan... :)
no miulla olisi tälläinen vinkki.laita marsusi lattialle, ja laita kaikkien selkään hajuvettä (varovasti ettei osu silmään) kun marsut huomaavat että kaikki tuoksuvat samalle, niin ne ehkä hyväksyvät toisensa
tuo vinkki ei ollut kovin hyvä.
itse en ainakaan suihksisi kuikkujani hajuvedellä.