Purjeen tekijät puhuvat aina tyhjiöstä joka syntyy purjeen suojan puolelle ja on se tärkein. Jokainen osaa omaa työtään kehua vaikka se olisi perätöntäkin.
Lentokoneet siipiprofiilista puhutaan myös että tyhjiö joka syntyy siiven takaosaan on se kantava voima.
Olen sitä mieltä että levy kun levy kantaa jos sitä kääntää tuulta vasten.
Miten muuten lentokoneet voivat lentää ylösalaisin jos siipi profiili vetäisi niitä alaspäin kohti maata?
En kiellä profiilin auttavia voimia, mutta ei Concordenkaan delta siipeen niitä saa sovellettua.
Lentokoneet siipiprofiilista puhutaan myös että tyhjiö joka syntyy siiven takaosaan on se kantava voima.
Olen sitä mieltä että levy kun levy kantaa jos sitä kääntää tuulta vasten.
Miten muuten lentokoneet voivat lentää ylösalaisin jos siipi profiili vetäisi niitä alaspäin kohti maata?
En kiellä profiilin auttavia voimia, mutta ei Concordenkaan delta siipeen niitä saa sovellettua.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei se ole tyhjiö vaan alipaine joka sinne muodostuu. Kyllä litteällä levylläkin saa alipainetta suojan puolelle joten lentokoneen siivelläkin se onnistuu ylösalaisin lennettäessä jo kohtauskulmaa on tarpeeksi mutta ei se siipi silloin tehokkaasti kanna. Litteällä levypurjeella ei pysty nousemaan tuuleen koska se vaatisi liian suuren kohtauskulman, eli tuulla sivusta, ennekuin aipainetta eli imua alkaa muodostua suojan puolelle.
Lentokoneen siipeen tulee noste koko yläpinnalle, ei vain jättöpinnalle.
Lentää se lentokone ylösalaisin, mutta vauhdin pitää olla huomattavasti suurempi, ja jos katsot on nokka nostettuna hivenen ylemmäs kuin normilennossa.
Lentokone lentäisi ihan levysiivelläkin, mutta nykyinen siivenmuoto on energiataloudellisin, levysiivellä se vauhti taas pitäis olla kovempi että pysyis ilmassa.
Saat olla kaikessa rauhassa mitä mieltä vain materiaalien lujuuksista ja aerodynamiikasta. Siipiprofiilin edut olivat kuitenkin jo Wright-veljesten tiedossa, eivätkä silloin käytettävissä olevilla tehoilla olisi ilmaan päässeet ilman kokeilujaan omalla tuulitunnelin esiasteellaan.
Jos et usko mitä ne purjeen tekijät sanovat, ota käteesi ensimmäinen aerodynamiikan alkeita käsittelevä teos, tai edes artikkeli. Ne kaikki alkavat suoran levyn tapauksesta ja todistavat, että sekin toimii, mutta kaareva levy toimii paljon paremmin. Aiheesta on sentään tutkimustietoa pilvin pimein ja jopa teoreettinen puoli, mikä ei tässä tapauksessa ole niitä helpoimpia, alkaa viimein olemaan hanskassa. Tehokkuuden lisäksi suoralla levyllä kryssiminen olisi lähes äärimmäisen paskamaista puuhaa, kun suunta tuuleen nähden pitäisi pitää asteen parin tarkkuudella, tai virtaus irtoaa. Lentokonekin saadaan levysiivellä ilmaan, kunhan vain tehoa riittää, mutta siiven sakkausominaisuudet olisivat sellaiset, että elävänä laskeutuminen olisi satunnaista.
Mistä sait päähäsi, ettei asiaankuuluvaa profiilia saisi delta-siipeen sovellettua, Concordeen siinä kuin muihinkin?
Purjeen muoto tulee ilman mitään tietoa aerodunamiikasta tai muusta hölynpölystä. Kangasta ei edes tärkkäämällä saisi pysymään suorana levynä vaan tuuli painaa sen aina pussille ja siinä se on ja hyvin vetää.
Sama lentokoneen siivessä. Siitä pitää tehdä jonkun verran paksu että se pysyy kasassa ja ilmanvastuksen takia ohentaa edestä ja takaa.
Concorden siipi oli ja on tyvestä 23 metriä leveä. Minkälainen siipiprofiili siihen tulee eli kuinka paksun profiilin pitäis olla tyvessä jos käytetään vaikka samaa kaavaa kuin vaikka Cesnassa?
Miksi lentokoneen siipi on sen muotoinenkuin se on?
Miksi alapitaa kuljettu matka on lyhyempi kuin yläpintaa?
Onko ne kaikki vain purjeentekijöiden myytipuheita.
Tärkeintä on siiven pintaa kulkevan ilman lineaarisuus.
Jää, epätasaisuudet jne aiheuttaa turbulenttisen virtauksen, jolloin siiven kantokyky loppuu.
Siksi niitä koneita joskus tippuu kun siipiin tulee tarpeeksi jäätä.
Kokeiles huvikses laittaa vanerilevy purjeent ilalle, ja kokeile miten menee, tai sitten kokeile kryssiä oikein vanhalla isoksi pussiksi menneellä purjeella.
On siis olemassa kohtuu/optimi kaikessa, jopa väittelyssä asioista joista ei tajua hölkäsen pöläystä.
Sinä olet tuon rajan ylittänyt.
Hanki tietoa, väittele vasta sitten.
Tuolle tietämyksen ja ymmärryksen tasolle ei mahda mitään. Jos se satunnaisesti venynyt purje on sinulle hyvin vetävä, niin sitten on. Eihän runsasta tutkimustietoa tietenkään tarvitse uskoa. Varmaan lentokoneetkin lentäisivät nopeammin ja paremmin, jos siivet käännettäisiin toisinpäin, terävä jättöreuna eteenpäin. Näkeehän sen lapsikin, että niin päin on ilmanvastus pienempi ja nostovoima kuitenkin pelkkää hölynpölyä.
Tiedän jo, että tämä menee korkealta yli hilseen, mutta kerrotaanpa kuitenkin. Tavalliset aerodynamiikan säännöt heittävät häränpyllyä äänennopeuden toisella puolen. Siksi Concordekin pitää optimoida niiden ominaisuuksien mukaan ja muotoilla sitten apuneuvoilla sen verran lentokykyä aliäänen nopeuksille, että lentoonlähdöt ja laskut onnistuvat. Cessnan siipiprofiililla Concordekin lentelisi Cessnan nopeuksilla.
Jotta pääsee nousemaan tuuleen niin tuleeko purjeen skuuttikulman olla aina hieman mastosta eli veneen keskilinjasta suojan puolelle päin jotta purjeeseen suojan puolelle muodostuva alipaine vetäisi venettä eteenpäin eikä ainoastaan sivusuuntaan?