ja alettiin vain nauttia toisistamme.
Kiire ja stressi poistuivat kuvioista, enää ei rampattu pitkin sairaaloita, elettiin vain toisillemme, romantiikka astui kuvioihin..... rakasteltiinkin joka toinen päivä, sovimme seksuaalisesti täydellisesti toisillemme.....eikä enää vain silloin kun piti!!!
Kerettiin viettää tätä ihanaa elämää kokonaiset kaksi kuukautta! Olen raskaana! ...jatkamme samaa rataa!!! Ja tämä oli maailman ihanin tapa tulla raskaaksi, ei niin kliininen, vaan rakkaudesta, rakastettunsa käsivarsilla.
Kannattaa kokeilla!
Kiire ja stressi poistuivat kuvioista, enää ei rampattu pitkin sairaaloita, elettiin vain toisillemme, romantiikka astui kuvioihin..... rakasteltiinkin joka toinen päivä, sovimme seksuaalisesti täydellisesti toisillemme.....eikä enää vain silloin kun piti!!!
Kerettiin viettää tätä ihanaa elämää kokonaiset kaksi kuukautta! Olen raskaana! ...jatkamme samaa rataa!!! Ja tämä oli maailman ihanin tapa tulla raskaaksi, ei niin kliininen, vaan rakkaudesta, rakastettunsa käsivarsilla.
Kannattaa kokeilla!
Vastaukset 9
Vanhimmat
PALJON ONNEA!
vaan eipä ole onnistanut sittenkään. Onnea teille!
...sille joka ei voi tulla raskaaksi kuin "kliinisesti". Kyllä minun mielestäni tärkeämpää on lopputulos kuin tapa, jolla siihen päästiin.
Onnea teille!
Sanon vaan sen, että kyllä me kuule kaikki varmasti mieluummin noin toimittaisiin, muttakun se ei ole mahdollista kaikilla. Siksi ollaan tälläkin palstalla, siksi käydään hoidoissa..
Jos onnistuisikin noin helposti niin eihän meillä ongelmaa olisikaan ;)
Noi yllä olevat varmaan ymmärsivät väärin sun pointin, kun tuli tollasia älyttömiä kommentteja. Sehän nimenomaan pitää osin paikkaansa, että kun ei yritä ja vouhota, niin monelle lapsi saattaa tulla helpommin. Juuri silloin, kun sitä vähiten odottaa.
Onnea vaan kovasti toivoo yksi vouhottajista!
Mulla on ollut yritystä aina vuodesta 1998 asti ilman apuja. Siis ihan luomuna yrittelyä,sitten operoitiin 2000 vuonna endometrioosi ja avattiin vasen munanjohdin,koska oli tukossa ja märkää täynnä. Saimme melko pian exäni kanssa clomifenit,jotta voisimme niiden turvin raskautua.
Niistä tuli hyperstimulaatiota,joten homma seis. Sitten jatkettiin luomuna sen enempää yrittämättä,koska ei siis mitään tapahdu niin ei suotta rahaakaan tuhlattu ehkäisyyn.
Asia oli muutamia vuosia unohduksissa ja tulin raskaaksi,meni heti pian kesken. Sen jälkeen tapahtui paljon muutakin ja suhteeni exän kanssa kariutui. Olin vuoden yksikseni ja tapasin nykyisen miehen,jonka kanssa ehkäisyä oli tasan kaksi kuukautta ja sitten siitä luovuttiin. Ei ole reiluun kolmeen vuoteen ollut ehkäisyä eikä raskauttakaan.
Menimme tutkimuksiin,jossa miehelläni löydettiin häikkää ja mulla PCO:sta johtuvaa ovulaation puutetta ja liian pieniä muniksia.Nyt ekat piikittelyt tehty ja lähes luomuna siis muutama kierto tärppiä kokeillaan ja jos ei onnaa niin IVF:n sitten.
Eli kyllä on useampi vuosi kokeiltu ja koitettu olla ajattelematta. Nykyisenkin mieheni kanssa ei ehkäisyä käytetty,koska meille oli tiedossa et mä en ihan tuosta vaan raskaaksi tule ja jos tulenkin,niin so what antaa tulla.Nyt siis tammikuusta asti oikeesti yritetty vasta ihan tietoisesti.
Mutta nytkään asia ei ole pakkomielteistä eikä epätoivoon valumista.Nämä vaihtoehdot kokeillaan ja päivä kerrallaan ja jos onnistaa niin mahtavaa jos ei niin yhdessä meillä on ollut mahtavaa kaiken aikaa,joten elämä jatkuu.=)
Nyt kuitenkin kumpikin tiedostamme,että kummastakin löytyy siis häikkää ja mahikset ovat näissä kantimissa,joten näillä eväillä eteen päin.Se on totta,ettei oikeen stressaamalla ja pakolla mitään saa. Vaikka se vaikeeta onkin,niin koittaa elää sitä elämäänsä ihan kaikessa rauhassa silleen ettei ne vauva asiat koputa alvariinsa takaraivossa.
Itellä se on jo kohtalaisen helppoa sikäli,että mulla on ollut aikaa sopeutua monia vuosia tähän tilanteeseeni.Tää ei ole mikään shokki uutinen tai veret seisauttava asia enään mun elämässäni,kun 1998 ja 2000 vuosista on selvitty ja ne oli ne elämäni helvetillisemmät hetkeni.
Joskin 2002 Jouluna saatu keskenmenokin oli aikamoinen kolaus.Eihän mun pitänyt edes raskaaksi tulla lääkärien mukaan.Ja tulinpa silti,eli nyt hattu stressi vapaa ja onnea kaikille yrittäjille!! =D
yritetty sitäkin, ei auttanu...(enkä todellaka edes pystyny täysin "unohtaan"!!)
En vaan oikein jaksa uskoo ns. ajatuksella (tai niiden puuttumisella) raskautumiseen..
ja jos muutenki tulee yli 3 päivän taukoja seksissä niin pakkohan sitä on vähä 'kytätä' ja ajottaa niille oikeille päiville että ees jotain mahdollisuutta ois..
Onnittelut vaan teille raskaudesta. Ymmärsinkö muuten väärin, käsitin, että sinusta meistä on kivempi tulla raskaaksi kliinisesti kuin luonnollisesti? Hmm... Ihan kiva ajatus, mutta enpä usko, että kukaan niin hinkuu hormoneita syömään ja haaristelemaan gynelle. Ihan mukavaa kun luovutitte.
Meidän kaikkien ei edes kannata luovuttaa, kun on ihan oikeita syitä sille lapsettomuudelle ja vaikka luovuttaisimme kuinka, raskautta ei silti kuulu.
Mukavaa raskautta sinulle!
niin.... että toimiiko toi jos on molemmat munanjohtimet tukossa?
Ajattelin vaan, että jospa itekin jättäis IVF:n tähän yhteen eikä turhaan menis PAS:iin - vaan tekis ihan sun fiksun neuvos mukaan.
Voitko taata, että meilläkin onnistuu?