Häämuistot
”miksi olen täällä”, kuiskasin hiljaa. Hääpäiväni oli ollut kammottava. Vielä aamulla olin onnellinen, kunnes… Sain tietää. Istun täällä katolla vain itsesäälin ja vihan takia. Varmaan hänellä on hyvä selitys. ”Vielä aamulla”
Sinä aamuna heräsin tuoreen kahvin tuoksuun ja olin onnellinen. Äiti toi minulle aamiaista, ja maistui taivaalliselta. Kahvi oli ensiluokkaista, kuten myös sämpylät. Pian sen jälkeen äiti lähti, ja puin rauhassa.
Lähdimme kampaamoon, jossa minulle tehtiin jumalainen kampaus. Oloni oli kuin prinsessalla. Mutta tämä oli päiväni…katselin itseäni pelistä ja olin täydellinen, vaikkei edes pukua ollut päälläni…
Ystäväni auttoivat minua pukemaan hääpukuni, joka oli mitä hienointa silkkiä. Ja vaikka kangasta oli kuinka paljon, puku oli höyhenen kevyt. Katselin itseäni pelistä. Minulla oli täydellinen meikki, puku, juhla, sekä sulhanen.
Kuulin kuinka alakertaan tuli vieraita ja kuinka ihmiset pitivät kiirettä käytävillä. Laitoin vielä lempihajuvettäni, joka tuoksui egyptin jasmiinille, ruusuille ja hunajalle.
Viimein kaikki hiljeni, ja tajusin että oli liian hiljaista. Menin käytävään ja huomasin sulhaseni huoneen oven olevan auki. Minun oli pakko nähdä hänet…
Avasin oven ja näin kuinka sulhaseni ja kaasoni suutelevan toisiaan. Tunsin kuinka kyyneleet valuivat poskiani pitkin, ja lähdin juoksemaan. Saavuin alakertaan ja huusin salissa että häät olisivat peruttu.
Täällä oli niin ihanan rauhallista. Ei ketään muita kuin minä… Olin usein näillä raunioilla leikkimässä… alhaalla oli pieni lampi. Katselin sitä. Pudotus olisi ainakin kaksikymmentä metriä.
Otin sormuksen sormestani ja katselin sitä aurinkoa vasten. Se loisti kauniina, ja kimmelsi. Päästin siitä irti ja katselin kuinka se upposi veteen. Otin vielä valkoisen huntuni ja heitin sen pois. Se leijaili rauhallisesti veteen ja jäi sinne lillumaan.
Minun olisi pakko jatkaa elämääni… ja joku päivä se onnistuisi, ja unohtaisin tämänkin…
_________________________________________________
Tämä on siis täysin fiktiota. Piti kerran äikän tunnilla kirjoittaa kuvasta. Valitsin morsiaminen joka istui ikkunalaudalla ja katseli kaukaisuuteen....
”miksi olen täällä”, kuiskasin hiljaa. Hääpäiväni oli ollut kammottava. Vielä aamulla olin onnellinen, kunnes… Sain tietää. Istun täällä katolla vain itsesäälin ja vihan takia. Varmaan hänellä on hyvä selitys. ”Vielä aamulla”
Sinä aamuna heräsin tuoreen kahvin tuoksuun ja olin onnellinen. Äiti toi minulle aamiaista, ja maistui taivaalliselta. Kahvi oli ensiluokkaista, kuten myös sämpylät. Pian sen jälkeen äiti lähti, ja puin rauhassa.
Lähdimme kampaamoon, jossa minulle tehtiin jumalainen kampaus. Oloni oli kuin prinsessalla. Mutta tämä oli päiväni…katselin itseäni pelistä ja olin täydellinen, vaikkei edes pukua ollut päälläni…
Ystäväni auttoivat minua pukemaan hääpukuni, joka oli mitä hienointa silkkiä. Ja vaikka kangasta oli kuinka paljon, puku oli höyhenen kevyt. Katselin itseäni pelistä. Minulla oli täydellinen meikki, puku, juhla, sekä sulhanen.
Kuulin kuinka alakertaan tuli vieraita ja kuinka ihmiset pitivät kiirettä käytävillä. Laitoin vielä lempihajuvettäni, joka tuoksui egyptin jasmiinille, ruusuille ja hunajalle.
Viimein kaikki hiljeni, ja tajusin että oli liian hiljaista. Menin käytävään ja huomasin sulhaseni huoneen oven olevan auki. Minun oli pakko nähdä hänet…
Avasin oven ja näin kuinka sulhaseni ja kaasoni suutelevan toisiaan. Tunsin kuinka kyyneleet valuivat poskiani pitkin, ja lähdin juoksemaan. Saavuin alakertaan ja huusin salissa että häät olisivat peruttu.
Täällä oli niin ihanan rauhallista. Ei ketään muita kuin minä… Olin usein näillä raunioilla leikkimässä… alhaalla oli pieni lampi. Katselin sitä. Pudotus olisi ainakin kaksikymmentä metriä.
Otin sormuksen sormestani ja katselin sitä aurinkoa vasten. Se loisti kauniina, ja kimmelsi. Päästin siitä irti ja katselin kuinka se upposi veteen. Otin vielä valkoisen huntuni ja heitin sen pois. Se leijaili rauhallisesti veteen ja jäi sinne lillumaan.
Minun olisi pakko jatkaa elämääni… ja joku päivä se onnistuisi, ja unohtaisin tämänkin…
_________________________________________________
Tämä on siis täysin fiktiota. Piti kerran äikän tunnilla kirjoittaa kuvasta. Valitsin morsiaminen joka istui ikkunalaudalla ja katseli kaukaisuuteen....
Vastaukset 12
Vanhimmat
Saa ja toivon että kommentoitte
Tämähän on hyvä vaikkapa minuuttinovelliksi.
Ota nyt sitten huomioon, että en ole asiantuntija vaan harrastajakirjoittaja.
Olisi mukavaa kun palstalla surffailevat antaisivat kirjoittajille palautetta, sillä harrastajakirjoittajien on hyvä tottua kaikenlaiseen palautteeseen, siitä se nahka paksunee ja monelle kirjoittajalle niin hyvä kuin huonokin kritiikki antaa usein siivet!
Mietin... mitäpä jos kirjoittaisit ja täydentäisit tuota novelliasi takaumilla, vaikkapa näin: Olisihan minun pitänyt se tietää,
Eiku naputtelemaan lisää rivejä ;)
kyllä otan huomioon. mutta olet oikeassa, että mikä tahansa kommentti ja arvostelu, niin huono kuin hyväkin, on vain hyväksi :D
vois sitä tehdä pidemmänkin.. mutta nyt se on noin ;) sillä lyhyt virsi kaunis
Minusta hienosti rakennettu tarina, hyvin jäsennelty. Riipaiseva :)
scarabaeus tuolla kirjoitti, että sopisi vaikka minuuttinovelliksi. Onko minuuttinovelli sellainen, joka kirjoitetaan minuutissa? Tai siis nopeasti. Minulta menisi tällaisen väsäämiseen päivä ja sittenkin tulisi huonompi.
Ainoa mitä olisin kirjoittanut toisin oli lopussa tuo kun kirjoitit morsiushunnun jääneen lillumaan veteen. Lillua -sana ei oikein sovi tyyliltään kokonaisuuteen. Tilalle vaikka kellumaan.
Jatka kirjoittelua. Taitoa tuntuu olevan.
kiitos.. Toi lillumaan sana jäi muakin vähän häiritsee.. mutta en silloin keksinyt mitään :D
Mutta kiitos
Minuuttinovelli on teksti, jonka pystyy lukemaan selvästi, minuutissa.
Taas sivistys lisääntyi. Onneksi kun nollasta lähdetään on vain taivas rajana :)
syystä tuli Kelly Clarksonin biisi mieleen (on hyvä olla perillä asioista, jopa... poplaulajien musiikkivideoista).
(Puolustukseksi täytyy sanoa, että näin kyseisen videon aikanaan McDonaldsissa. McDonaldsille taas ei ole mitään puolusteluita.)
Joka tapauksessa.
Kiva tarina, tosin en ymmärrä, miksi pätkän nimi on "Häämuistot", jos mitään häitä ei ollutkaan ;)
"Myöhemmin iltapäivällä peruutettujen häiden aamupäivän muistot" ei kyllä kuulosta vakuuttavalta. Tai kielellisesti oikealta.
Häät oli suunniteltu, ja olihan häät, mutta ei paria... ja nimethän on aina vähän niin ja näin ;)
Tämä on Jef-nikin kirjottama! Eli tekijäoikeus koskee!
Jos tavataan jossain muualla, ja jonkun toisen väittämänä omaksi, niin tämä likka suuttuu...