Ehtopäivää kaikille.Mulla on 26.3 nielurisasyövän leikkaus edessä,ja arvatkaapa onko vaikea olla kun ajatukset pyörii melkoisen pientä ympyrää.tulee avanne,kurkkuun ja leuka ilm,halkaistaan tai katkaistaan miten vaan.On toisaalta hyvä lukea teidän kertomuksia ja juttuja omista hoidoista ym.tietää että on muitakin jotka on käynyt tämän minulla edessäolevan ruljansin läpi. Onneksi kevät on käsillä.Tsemppiä ja aurinkoa elämäänne.
nielurisasyöpä
ukkijami
93789
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
edessä oleva leikkauksesi,ja varmasti pelottaakin,niin minuakin peloitti ennen leikkausta,Onneksi on tosi ammattilaisia leikkaamassa,ja kun se on leikattu eipä pääse leviämään enään,Onnea leikkaukseen,ja kirjoittele kuulumisiasi,
Samat on olleet murheet meillä kaikilla. Mulla pari kuukautta rintaleikkauksesta ja kainalon tyhjäyksestä, ja huomenna alkaa sytostaatit.
On se sellainen vieras tämä syöpä, että toista kertaa ei tarvi kylään tulla!
Kyllä se helpottaa, kunhan hoidot alkaa, ja leikkaushan se on se kaikkein tärkein hoito. Joten rohkeasti sinne vaan, sitten alkaa valo paistaa päivään, kun tietää että paha on pois!
Ensinnäkin sinulla on asenne oikea tautia vastaan.Itseltäni leikattiin kielisyöpä viime marraskuussa, katkaistiin leukaluu kun kasvain oli niin syvällä nielussa. Pelkäsin kans aivan sairaasti leikkausta mutta turhaan kun ennen leikkausta saa jos vain osaa pyytää rauhoittavia. Mikä oli itselleni yllätys kipua en ole kärsinyt yhtään. Minulle annettiin kipu pumppu jolla sain itse aina annostella jos alkoi tuntua kipua. Tammikuussa aloitettiin sitten säde ja sytostaatti hoito pikonlinnas.Sekin meniaivan ok kiitos uusien laitteitten,ei tarvinnu kärsiä kipeän/kuivan suun kanssa.Tsemppiä ja jaksamisia sinulle
sinulle sinne leikkaukseen.Toivottavasti kaikki menee hyvin.Ei näissä tilanteissa auta muu, kuin jalat tukevasti maassa ja jopa hurttihuumori.
Tällaisetkin asiat kuuluvat elämän mukanaan tuomiin "kasvukipuihin", ei ne kysy lupaa, ne tulee vaan, niinkuin kutsumaton vieras!!!
Kiitos kaikille kommenteista ja rohkaisuista.Ensimmäisen vaimoni kuoleman jälkeen hän kävi kertomassa minulle ettei ole mitään pelättävää,silloin meni kuoleman pelko(siis tarkoitan sitä että sellainen paniikin omainen kauhu kuolemaa kohtaan.)luin sellaisen kirjan kuin "Keskusteluja jumalan kanssa" on muuten hyvä,ja kun ajattelee itse mitä siinä kerrotaan tajuaa,että näinhän se on.HYVÄÄ kesää ja tsemppiä kaikille.Palaan asiaan n,2-3viikon päästä.moikkelis
Pian se on sinun leikkauksesi ohi,ja saat huokaista helpoituksesta,Siunausta sinulle,Kirjoittele voinnistasi sitten,
luin tämän ketjun kirjoitukset.Minulta on poistunut kuoleman pelko lähes täysin tässäminun,ja lähiomaisteni syöpäsairauksien aikana.Jostakin on tullut sellainen turvallinen olo,kuolema ei tunnu ollenkaan palottavalta. Toki en halua kuolla,vaikka joskus masennuksen kourissa kamppaillessa sekin käy mielessä .Mutta kun ajattelen sairasta miestäni,aikuisia lapsiani ja muita omaisia ,tiedän,mikä suru heille kaikille jäisi,ja sitä en heille tahdo.haluan nähdä tyttäreni valmistuvan opiskeluista ja seurata poikani ja miniäni elämää,odotella lapsenlapsia. Mutta oamisteni kuolemaa pelkään kun heistä niin moni on syövän sairastanut. Siunausta minäkin toivon,teille kaikille!
Pidä vAAN SUHTEET LÄMPIMINÄ TUONNE YLÄKERTAAN!
Luottavaisin mielin,käy taisteluun ankaraa vastustajaa vastaan.