neuvokaa

omassa vieläpä ja betonirakenteissa. Palkaksi saatu allerginen astma lapsille (jo alle 2-vuotiaana) ja hajuste- sekä kemikaaliyliherkkyys. Meillä sädesieniluku oli alle 80. Älä leiki yhtään sädesienellä.

Sädesieniongelma kerrostalo... kirjoitti:

omassa vieläpä ja betonirakenteissa. Palkaksi saatu allerginen astma lapsille (jo alle 2-vuotiaana) ja hajuste- sekä kemikaaliyliherkkyys. Meillä sädesieniluku oli alle 80. Älä leiki yhtään sädesienellä.

Lue lisää

Mistä sen tietää, että sädesienet on peräisin rakennuksesta eikä ulkoa niinkuin täällä joku vihjaili. Olen kuullut, että raja-arvo kymmenenkin on jo hinattu aika ylös, ja kun sen yli menee niin pitoisuudet eivät ole peräisin mistään muusta kuin rakeneista joissa muhii kosteusvaurio. Ainoastaan todella huolimattomilla toimilla voidaan vaikuttaa pitoisuuksiin nousevasti? Sädesienen bongaaminen ilmasta on kuulemma ihan haku ammuntaa, ja kun sen "löytää" niin se on 100% faktaa!!!!??Paikka ja vaurion laajuus onkin toinen juttu??! Vai?

vielä tyhmä kirjoitti:

Mistä sen tietää, että sädesienet on peräisin rakennuksesta eikä ulkoa niinkuin täällä joku vihjaili. Olen kuullut, että raja-arvo kymmenenkin on jo hinattu aika ylös, ja kun sen yli menee niin pitoisuudet eivät ole peräisin mistään muusta kuin rakeneista joissa muhii kosteusvaurio. Ainoastaan todella huolimattomilla toimilla voidaan vaikuttaa pitoisuuksiin nousevasti? Sädesienen bongaaminen ilmasta on kuulemma ihan haku ammuntaa, ja kun sen "löytää" niin se on 100% faktaa!!!!??Paikka ja vaurion laajuus onkin toinen juttu??! Vai?

Lue lisää

Kosteusvaurioon viittaavia mikrobisukuja, -lajeja ja ryhmiä ovat muun muassa seuraavat indikaattorimikrobit: Stachybotrys, Trichoderma, Aspergillus versicolor, Aspergillus fumigatus, Chaetomium, Phialaphora, Fusarium ja aktinomykeetit (pääosin Streptomykeettejä eli sädesieniä)

kosteusvauriomikrobit ovat eri kuin ulkona olevat homeet ja niiden terveyshaitat ovat myös erilaiset kuin ulkohomeiden. Ulkohomeethan eivät ole terveyshaitta, ainakaan ennenkuin olet jo altistunut kosteusvauriomikrobeille.

Netistä saat jo niin paljon faktatietoa kosteusvauriomikrobeista, että jos vielä sen jälkeen menet ostamaan talon jossa on jo todettu kohonneet pitoisuudet, niin olet sekä tyhmä että sairas ja rahaton jonkin ajan kuluttua.

ulkona pakkasta ja maassa lumipeite

anteeksi piti sanoa perkeleen koska se ei nykyään ole virallinen kirosana, ottaisit selvää asioista .

"tulleet ulkoa" v.tun pölkkypää.

mukaan kirjoitti:

ulkona pakkasta ja maassa lumipeite

Älä usko huijausta. Talosta ne pitoisuuden on!

http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2002b14.pdf

linkki--- kirjoitti:

http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2002b14.pdf

Lue lisää

mutta kiitos kaikille vastaajille. Tämän perheen talohanke loppui ainakin kyseisen kohteen osalta.

Muistelin juuri, että siellä talossa on paljon kokolattia mattoja ja muovimattoja. Tarkoitus oli tehdä remontti. Huh helkkari mikä soppa siitä olisi voinut tulla.

Perhe home-evakkoon kuntotarkastetusta talostaJulkaistu To, 18/05/2006 - 17:51 kk_toimitus

Asuminen | Asuntokauppa | Rakentaminen | Toimituksen jutut | 2006


Lapsiperheen talossa huomattiin mittauksissa vakava sisäilmaongelma. Kuitenkin talo kuntotarkastettiin vain viisi kuukautta ennen ongelmien ilmaantumista. Nyt perhe asua evakossa, ja ihmettelee, mitä virkaa tarkastuksella oli.

Juha Rantanen perheineen osti talon noin vuosi sitten.
- Asuttiin vuokratalossa, mutta se myytiin poies. Ja se oli sellainen hintakysymys, että löydetään perheelle sopiva, jossa olisi lähellä tällaiset koulut ja päivähoidot, muistelee Juha Rantanen.
Rantasen perheellä on kosteusvaurioista kokemusta. Perhe oli mukana 90-luvun lopulla jupakassa, jota puitiin Seiskaa myöden. Silloin kyseessä oli vuokratalo. Omaa kotia ostettaessa he halusivat olla varmoja, ettei vastaava toistuisi.
- Näytti olevan niin hieno ja hyväkuntonen. Ja kun kuntotarkastaja sanoi, että ei ole kuin katteella roskia, niin täähän oli ihan onnen potku ostaa tällainen talo.
- Kuntotarkastuksen merkitys ostopäätöstä tehtäessä oli aika vahva. Onhan se ammattilaisen lausunto siitä, missä kunnossa talo on. Ettei tule ostettua mitään roskaa. Siihen se luotto perustui täysin, Rantanen toteaa.



Vain pieniä puutteita

Kuntotarkastuksen keskeiset tulokset ovat, että vain suihkutilan nurkkasaumojen, ja kasvillisuuden poistamisen osalta nähtiin syytä korjauksiin. Tai näin ainakin ostaja raportin sisällön ymmärsi.
- Meille tuli tiedoksi maan kallistuksista pitää korjailla ja että katteella on roskia. Ja jotain nauloja yläkerrassa. Nehän on helppo laittaa, toteaa Juha Rantanen.
Sitten alkoivat terveysongelmat.
- Mulla oli bakteerin aiheuttama keuhkokuume. Kaikilla lapsilla oli poskiontelontulehduksia ja korvatulehduksia. Samoin vaimolla. Kaiken lopuksi minulla todettiin tammikuussa astma, Rantanen summaa.



Oma tarkastaja asialle

Rantanen palkkasi lopulta oman, kymmenen vuotta samaisia kuntotarkastuksia tehneen rakennusmestarin. Alkuperäisessä raportissa vesikatteen oleelliseksi havainnoksi on merkitty roskat. Itse tekstissä jo puhutaan roikkuvista aluskatteista, mutta ne eivät ole oleellinen havainto. Rantasen palkkaaman kuntotarkastajan Pentti Viitasen huomiot poikkesivat suuresti ensimmäisestä tarkastuksesta.
-Aluskate oli tehty pakkausmuovista, joka oli tippunut eristeiden päälle. Viemärin tuuletusputki oli jätetty ullakolle, ja sieltä tulee paljon höyryä, ja kun tuuletus on huono, niin kosteus jää kaikki sinne, toteaa Viitanen.
Katto uusittiin alkuvuodesta. Kattoremontti ei poistanut sisäilman ongelmia. Turun yliopiston aerobiologian yksikössä tehty analyysi viittaa kosteusvaurion jatkuvan edelleen.
-Aspergillus versicolor-arvo on koholla, ja sille täytyy löytyä selitys joko rakenteista tai sitten näytteen ottoon liittyen. Todennäköisemmin tässä tapauksessa kyse on rakenteista.
-Missä tämä sieni viihtyy?
-Se viihtyy yllättävän kuivassa, se on kosteusvaurioiden reuna-alueiden laji. Se elää yllättävissä paikoissa, kuten betonissa ja mattojen (kokolattia) alla, joissa yleensä ei sienen uskoisi elävän. Se on hyvin tyypillinen kosteusvauriosieni sen takia, taustoittaa Pessi.
Ilmanäyte ei kerro vaurion laajuutta tai terveyshaita vakavuutta. Joka tapauksessa Rantasen talossa haisee voimakkaasti. Myöskään terveystarkastaja ei suosita talossa asumista.



Eristepaksuus ja kosteus

Tarkkaa ongelmakohtaa on vaikea löytää. Olosuhteet ovat kosteusmittausten perusteella mikrobeille otolliset niin seinissä kuin lattian allakin, toteaa Rantasen palkkaama kuntotarkastaja Pentti Viitanen.
-Seinien eristepaksuus on vain 70 milliä, siitä puuttuu 100 milliä. Seinän lämpötila sisäpuolelta oli talvella kaksi astetta ja sisäilman 20. Näin ollen kosteus tiivistyy eristeeseen, koska höyrysulkua ei ole.
-Kun keväällä lämpenee yli 15 asteen, alkavat mikrobit kasvaa väistämättä. Lisäksi lattian alla olevasta hiekasta mitattiin yli 90 prosentin kosteusarvo, hän tiivistää.
Pentti Viitasen käsitys talon kunnosta on kovin erilainen kuntotarkastusraportin keskeisiin havaintoihin verrattuna.
-Rakennus on heikkokuntoinen. Näin voi sanoa, kun katsotaan näitä tutkimustuloksia.
Miten totuudenmukaisen kuvan raportti antoi tämän rakennuksen kunnosta?
-Ei oikeaa kuvaa ollenkaan. Ei näistä silmämääräisesti voi sanoa, että missä kunnossa se on. Varsinkin, kun ostaja harvoin on rakennusalan ammattilainen. Eikä kyllä ammattilainenkaan pysty arvioimaan vain katselemalla, toteaa Viitanen.



Kuin auton katsastus

Alkuperäisen tarkastuksen tehneen yrityksen aluepäällikkö halusi tulla selvittämään asiaa. Se suuri kysymys kuuluu, että miten on mahdollista, että kuntotarkastetussa talossa on sisäilmaongelma?
- Tätä voisi verrata vähän niin kuin auton katsastamiseen. Mikä on katsastajan vastuu ja riski, jos auto hajoaa seuraavana päivänä? Meillä annetaan rajatut keinot, joiden avulla tutkitaan, ja keinoja on rajattu rankasti. Raportti on joka tapauksessa ammattilaisen arvio, jolla saadaan suurin osa virheistä pois. Ei missään nimessä toki kaikkea, toteaa Ismo Patrikainen Raksystems Oy:stä.
- Kyseessä on sen hetkinen tarkastus. Emme voi tietää, mitä tapahtuu esimerkiksi sulamisvesien tai syyssateiden aikana, jos tarkastus on tehty toukokuussa, hän tarkentaa.



Paljon jää piiloon

Esimerkkimme herättää kysymyksen, että miten luotettava pintapuolinen, rakenteita rikkomaton kuntotarkastus ylipäätään on?
- Kun tätä asuntokaupan kuntotarkastusten yhteistoimintamallia kehitettiin, ja siinähän mukana oli kymmeniä tahoja, raja päätettiin vetää siihen, että mitään ei pureta. Periaatteessahan meidän pitäisi asua talossa vuosi ja purkaa rakennus, jos haluaisimme olla aivan varmoja.
-Se, että tässä talossa olisi pitänyt tehdä lisätutkimuksia - kuten raportissamme suosittelimmekin - on sitten ostajan ja myyjän keskenään harkittavissa. Se on mitä voimme suositella, toteaa Ismo Patrikainen.
Oleellisimmissa havainnoissa ei lisätutkimustarpeista ole kuitenkaan rastia. Tekstiosassakin lisätutkimuksia vain suositellaan muutamassa kohdassa, mutta ei sanota niiden olevan ehdottomasti välttämättömiä.
Eläköitymässä olevalla kuntotarkastaja Viitasella on oma käsityksensä siitä, miksi lisätutkimuksia suositellaan niin kernaasti.
-Se on varmaan, että kuntotarkastaja pelastaa nahkansa sillä.
-Miten hyvin ihmiset ymmärtävät, että kyseessä saattaa olla todellinen riskirakenne, eikä raportti itse asiassa kerro rakenteesta mitään varmaa.
-Eivät ymmärrä. Ja kyllähän se pitäisi selkeästi mainita, että mitä pitää tutkia.
Ilman rakenteiden avaamista merkittäviäkin vikoja voi jäädä siis piiloon. Suurimmat ongelmat ovat esimerkiksi lattioiden alla, missä ne muhivat todella kätkössä ja joista on vaikea ilman sorkkarautaa saada aavistustakaan. Lisäksi kuntotarkastuksen sanamuodot jättävät maallikon näkökulmasta liian suuren tulkinnan varan.



Jari Vaara / TV1 Kuningaskuluttaja

linkistä kirjoitti:

Perhe home-evakkoon kuntotarkastetusta talostaJulkaistu To, 18/05/2006 - 17:51 kk_toimitus

Asuminen | Asuntokauppa | Rakentaminen | Toimituksen jutut | 2006


Lapsiperheen talossa huomattiin mittauksissa vakava sisäilmaongelma. Kuitenkin talo kuntotarkastettiin vain viisi kuukautta ennen ongelmien ilmaantumista. Nyt perhe asua evakossa, ja ihmettelee, mitä virkaa tarkastuksella oli.

Juha Rantanen perheineen osti talon noin vuosi sitten.
- Asuttiin vuokratalossa, mutta se myytiin poies. Ja se oli sellainen hintakysymys, että löydetään perheelle sopiva, jossa olisi lähellä tällaiset koulut ja päivähoidot, muistelee Juha Rantanen.
Rantasen perheellä on kosteusvaurioista kokemusta. Perhe oli mukana 90-luvun lopulla jupakassa, jota puitiin Seiskaa myöden. Silloin kyseessä oli vuokratalo. Omaa kotia ostettaessa he halusivat olla varmoja, ettei vastaava toistuisi.
- Näytti olevan niin hieno ja hyväkuntonen. Ja kun kuntotarkastaja sanoi, että ei ole kuin katteella roskia, niin täähän oli ihan onnen potku ostaa tällainen talo.
- Kuntotarkastuksen merkitys ostopäätöstä tehtäessä oli aika vahva. Onhan se ammattilaisen lausunto siitä, missä kunnossa talo on. Ettei tule ostettua mitään roskaa. Siihen se luotto perustui täysin, Rantanen toteaa.



Vain pieniä puutteita

Kuntotarkastuksen keskeiset tulokset ovat, että vain suihkutilan nurkkasaumojen, ja kasvillisuuden poistamisen osalta nähtiin syytä korjauksiin. Tai näin ainakin ostaja raportin sisällön ymmärsi.
- Meille tuli tiedoksi maan kallistuksista pitää korjailla ja että katteella on roskia. Ja jotain nauloja yläkerrassa. Nehän on helppo laittaa, toteaa Juha Rantanen.
Sitten alkoivat terveysongelmat.
- Mulla oli bakteerin aiheuttama keuhkokuume. Kaikilla lapsilla oli poskiontelontulehduksia ja korvatulehduksia. Samoin vaimolla. Kaiken lopuksi minulla todettiin tammikuussa astma, Rantanen summaa.



Oma tarkastaja asialle

Rantanen palkkasi lopulta oman, kymmenen vuotta samaisia kuntotarkastuksia tehneen rakennusmestarin. Alkuperäisessä raportissa vesikatteen oleelliseksi havainnoksi on merkitty roskat. Itse tekstissä jo puhutaan roikkuvista aluskatteista, mutta ne eivät ole oleellinen havainto. Rantasen palkkaaman kuntotarkastajan Pentti Viitasen huomiot poikkesivat suuresti ensimmäisestä tarkastuksesta.
-Aluskate oli tehty pakkausmuovista, joka oli tippunut eristeiden päälle. Viemärin tuuletusputki oli jätetty ullakolle, ja sieltä tulee paljon höyryä, ja kun tuuletus on huono, niin kosteus jää kaikki sinne, toteaa Viitanen.
Katto uusittiin alkuvuodesta. Kattoremontti ei poistanut sisäilman ongelmia. Turun yliopiston aerobiologian yksikössä tehty analyysi viittaa kosteusvaurion jatkuvan edelleen.
-Aspergillus versicolor-arvo on koholla, ja sille täytyy löytyä selitys joko rakenteista tai sitten näytteen ottoon liittyen. Todennäköisemmin tässä tapauksessa kyse on rakenteista.
-Missä tämä sieni viihtyy?
-Se viihtyy yllättävän kuivassa, se on kosteusvaurioiden reuna-alueiden laji. Se elää yllättävissä paikoissa, kuten betonissa ja mattojen (kokolattia) alla, joissa yleensä ei sienen uskoisi elävän. Se on hyvin tyypillinen kosteusvauriosieni sen takia, taustoittaa Pessi.
Ilmanäyte ei kerro vaurion laajuutta tai terveyshaita vakavuutta. Joka tapauksessa Rantasen talossa haisee voimakkaasti. Myöskään terveystarkastaja ei suosita talossa asumista.



Eristepaksuus ja kosteus

Tarkkaa ongelmakohtaa on vaikea löytää. Olosuhteet ovat kosteusmittausten perusteella mikrobeille otolliset niin seinissä kuin lattian allakin, toteaa Rantasen palkkaama kuntotarkastaja Pentti Viitanen.
-Seinien eristepaksuus on vain 70 milliä, siitä puuttuu 100 milliä. Seinän lämpötila sisäpuolelta oli talvella kaksi astetta ja sisäilman 20. Näin ollen kosteus tiivistyy eristeeseen, koska höyrysulkua ei ole.
-Kun keväällä lämpenee yli 15 asteen, alkavat mikrobit kasvaa väistämättä. Lisäksi lattian alla olevasta hiekasta mitattiin yli 90 prosentin kosteusarvo, hän tiivistää.
Pentti Viitasen käsitys talon kunnosta on kovin erilainen kuntotarkastusraportin keskeisiin havaintoihin verrattuna.
-Rakennus on heikkokuntoinen. Näin voi sanoa, kun katsotaan näitä tutkimustuloksia.
Miten totuudenmukaisen kuvan raportti antoi tämän rakennuksen kunnosta?
-Ei oikeaa kuvaa ollenkaan. Ei näistä silmämääräisesti voi sanoa, että missä kunnossa se on. Varsinkin, kun ostaja harvoin on rakennusalan ammattilainen. Eikä kyllä ammattilainenkaan pysty arvioimaan vain katselemalla, toteaa Viitanen.



Kuin auton katsastus

Alkuperäisen tarkastuksen tehneen yrityksen aluepäällikkö halusi tulla selvittämään asiaa. Se suuri kysymys kuuluu, että miten on mahdollista, että kuntotarkastetussa talossa on sisäilmaongelma?
- Tätä voisi verrata vähän niin kuin auton katsastamiseen. Mikä on katsastajan vastuu ja riski, jos auto hajoaa seuraavana päivänä? Meillä annetaan rajatut keinot, joiden avulla tutkitaan, ja keinoja on rajattu rankasti. Raportti on joka tapauksessa ammattilaisen arvio, jolla saadaan suurin osa virheistä pois. Ei missään nimessä toki kaikkea, toteaa Ismo Patrikainen Raksystems Oy:stä.
- Kyseessä on sen hetkinen tarkastus. Emme voi tietää, mitä tapahtuu esimerkiksi sulamisvesien tai syyssateiden aikana, jos tarkastus on tehty toukokuussa, hän tarkentaa.



Paljon jää piiloon

Esimerkkimme herättää kysymyksen, että miten luotettava pintapuolinen, rakenteita rikkomaton kuntotarkastus ylipäätään on?
- Kun tätä asuntokaupan kuntotarkastusten yhteistoimintamallia kehitettiin, ja siinähän mukana oli kymmeniä tahoja, raja päätettiin vetää siihen, että mitään ei pureta. Periaatteessahan meidän pitäisi asua talossa vuosi ja purkaa rakennus, jos haluaisimme olla aivan varmoja.
-Se, että tässä talossa olisi pitänyt tehdä lisätutkimuksia - kuten raportissamme suosittelimmekin - on sitten ostajan ja myyjän keskenään harkittavissa. Se on mitä voimme suositella, toteaa Ismo Patrikainen.
Oleellisimmissa havainnoissa ei lisätutkimustarpeista ole kuitenkaan rastia. Tekstiosassakin lisätutkimuksia vain suositellaan muutamassa kohdassa, mutta ei sanota niiden olevan ehdottomasti välttämättömiä.
Eläköitymässä olevalla kuntotarkastaja Viitasella on oma käsityksensä siitä, miksi lisätutkimuksia suositellaan niin kernaasti.
-Se on varmaan, että kuntotarkastaja pelastaa nahkansa sillä.
-Miten hyvin ihmiset ymmärtävät, että kyseessä saattaa olla todellinen riskirakenne, eikä raportti itse asiassa kerro rakenteesta mitään varmaa.
-Eivät ymmärrä. Ja kyllähän se pitäisi selkeästi mainita, että mitä pitää tutkia.
Ilman rakenteiden avaamista merkittäviäkin vikoja voi jäädä siis piiloon. Suurimmat ongelmat ovat esimerkiksi lattioiden alla, missä ne muhivat todella kätkössä ja joista on vaikea ilman sorkkarautaa saada aavistustakaan. Lisäksi kuntotarkastuksen sanamuodot jättävät maallikon näkökulmasta liian suuren tulkinnan varan.



Jari Vaara / TV1 Kuningaskuluttaja

Lue lisää

Muutaman vuoden vanha kylpyhuone homehtuiJulkaistu Pe, 08/09/2006 - 07:33 kk_toimitus

Asuminen | Rakentaminen | Toimituksen jutut | 2006 | Suurennuslasin alla


Vielä 90-luvun loppupuolella kylpyhuoneiden ulkoseiniä rakennettiin usein tavalla, jota asiantuntijat pitävät tänä päivänä erittäin riskialttiina. Erään perheen kodissa Kirkkonummella tällaiseen seinään tuli paha homevaurio. Talotehdas kiistää vastuunsa.


Kirkkonummelaiset Jaloset alkoivat valmistella viime talvena talokauppoja. Kuntoarviossa kylpyhuoneen seinä ei saanut puhtaita papereita. Laattojen saumat olivat halkeilleet ja seinän uumenista löytyi kosteutta ja hometta.

Kuntoarvioijan mielestä seinä oli rakennettu virheellisesti, koska kylpyhuoneen ulkoseinään oli jätetty höyrynsulkumuovi. Tällöin seinän rakennuslevyt olivat jääneet kahden tiiviin pinnan väliin. Toisella puolella oli vesieriste ja toisella höyrynsulkumuovi.

VTT:nkin asiantuntija on sitä mieltä, että tällainen rakenne on riski.

- Se on erittäin riskialtis rakenne varsinkin, jos sen höyrynsulkumuovin ja vedeneristeen välissä on kosteudelle herkkää materiaalia, sanoo arviointipäällikkö Liisa Rautiainen VTT:ltä.


Maallikkoa saattaa ihmetyttää, kuinka ikään kuin pullon sisään jäänyt seinä olisi vaarassa kastua? Esimerkiksi siksi, että oikeinkin asennettu vesieriste läpäisee jonkin verran ihmissilmälle näkymätöntä vesihöyryä.

Höyry voi tiivistyä uudestaan vedeksi vedeneristeen ja höyrynsulun välissä ja aiheuttaa kosteusvaurion. Riskirakenne ei tietenkään automaattisesti aiheuta vaurioita.



Ei korvauksia


Jalosten piti tilata entiseen kotiinsa remontti, josta koitui yli 7 000 euron kulut. Sellainen oli siis lasku seitsemän vuotta vanhan kylpyhuoneen korjaamisesta. Perhe ei haluaisi ottaa kuluja omaan piikkiinsä.

- Ei, koska tässä on selvä rakennusvirhe tässä seinässä. Kyllä ne on talotehtaalta yritettävä saada pois, on perheenisä Timo Jalosen kanta.

Mutta maksua ei ole kuulunut. Omakotitalon elementit on valmistanut ruotsalainen Eksjöhus. Yhtiö on toimittanut Suomessa taloja lähinnä Uudellemaalle. Eksjöhusin mukaan seinän rakenne ei ole aiheuttanut ongelmia, vaan syy on ilmeisemmin riittämätön vesieristys.

- Vesieristys oli riittämätön höyrynsulkumuoviin verrattuna. Ongelmat ovat syntyneet riippumatta muovista, sanoo Eksjöhusin tekninen johtaja David Norrman.

Jalosen mielestä vesieristystä on turha syyttää, koska työmaan vastaava mestari oli tarkastanut sen.

- Ja myöhemmin kosteutta löytyi vain siitä seinästä, jossa oli se höyrynsulkumuovi, sanoo Jalonen.

Talon pystytyksestä ja työmaan valvonnasta vastasivat tilaajan pestaama vastaava mestari ja urakoitsija.



Yleistä 90-luvulla


Kylpyhuoneen ulkoseinän oikeaoppisesta rakentamisesta on keskusteltu paljon. Esimerkiksi velvoittavissa ympäristöministeriön rakentamismääräyksissä ei oikeaa rakentamista ole koskaan määritetty yksityiskohtaisesti.

Mutta esimerkiksi Rakennustietosäätiön RT-kortti vuodelta 1994 osasi neuvoa, että höyrynsulkumuovi pitäisi jättää pois kylpyhuoneen seinästä.

Erittäin monia muitakin taloja kuin Eksjöhusin tuotteita suunniteltiin ja valmistettiin 90-luvulla niin, että kosteiden tilojen ulkoseinään jätettiin höyrynsulkumuovi paikalleen ja seinälevy jäi kahden tiiviin pinnan väliin.

Isoista talotehtaista esimerkiksi Kastelli suunnitteli kylpyhuoneen ulkoseinän niin, että kosteuseristeen ja höyrynsulun väliin jäi kipsilevy.


Nykyään esimerkiksi VTT:n kanta on, että näin ei saisi tehdä. Höyrynsulkumuovi pitäisi jättää pois. Ideana on, että vesieristeen läpäissyt vähäinen kosteus siirtyy rakenteita pitkin kohti ulkopintaa ja pois rakennuksesta.

Toinen vaihtoehto on, että kylpyhuoneeseen rakennetaan niin sanottu kaksoisseinärakenne, jonka väli tuulettuu. Tällöin höyrynsulun ei pitäisi aiheuttaa ongelmia, koska kosteus pääsee ilmavirran mukana pois sen ja vesieristeen välistä.

Vuonna 1998 valmistuneessa Jalosten talossa kylpyhuone ei täyttänyt kumpaakaan kriteeriä. Eksjöhus valmistaa elementit yhtiön mukaan edelleen samalla tavalla kuin tuolloin.

Höyrynsulkumuovi tosin poistetaan Suomessa työmaalla joskus, mutta ei aina. Päätös jää työmaan vastaavan mestarin harteille. Niinpä asiaan on osattava kiinnittää huomiota rakennuspaikalla.

Eksjöhus puolustelee muovin käyttöä sillä, että sen poisjättäminen saattaisi joissakin tilanteissa pahentaa ongelmia. Silloin vaarassa voisi olla pinnoitteiden ja kipsilevyn lisäksi muutakin.

- Kosteus voisi levitä rakennuksen runkoon, sanoo tekninen johtaja Norrman.

Jalosten kotia koskevaa kiistaa puidaan näillä näkymin vielä oikeudessakin.



Lauri Miettinen / TV1 Kuningaskuluttaja

Ei nyt kaikissa vanhoissa taloissa ole rakennusvirheitä ja kohonneita kosteuksia? Jos on kosteutta, niin sitten on kyllä myös hometta. Meillä on suunnilleen samanikäinen, peruskorjattu talo. Se tarkastettiin perusteellisesti putkivuodon takia, eikä muualla talossa ollut mitään ongelmia. Talo siis puurakenteinen ja 40 v vanha.

kosteutta ole! kirjoitti:

Ei nyt kaikissa vanhoissa taloissa ole rakennusvirheitä ja kohonneita kosteuksia? Jos on kosteutta, niin sitten on kyllä myös hometta. Meillä on suunnilleen samanikäinen, peruskorjattu talo. Se tarkastettiin perusteellisesti putkivuodon takia, eikä muualla talossa ollut mitään ongelmia. Talo siis puurakenteinen ja 40 v vanha.

Lue lisää

"Meillä on suunnilleen samanikäinen, peruskorjattu talo. Se tarkastettiin perusteellisesti putkivuodon takia, eikä muualla talossa ollut mitään ongelmia."

Siis talo purettiin ja tehtiin uusiksi, vain perusteellisesti tehty ei jätä tulkkinnan varaa!

HYVÄ!

kosteutta ole! kirjoitti:

Ei nyt kaikissa vanhoissa taloissa ole rakennusvirheitä ja kohonneita kosteuksia? Jos on kosteutta, niin sitten on kyllä myös hometta. Meillä on suunnilleen samanikäinen, peruskorjattu talo. Se tarkastettiin perusteellisesti putkivuodon takia, eikä muualla talossa ollut mitään ongelmia. Talo siis puurakenteinen ja 40 v vanha.

Lue lisää

Aloittaja kirjoitti:
"Kahdessa näytteessä bakteerit paljon yli suosituksen ja toisessa näytteessä sädesieniä 32(raja 10)."

Jos tuossa talossa ei nyt ole kosteutta niin ollut on ja reippaasti. Ei kai se kosteuden olemassaolo tai puuttuminen se tärkein pointti ole, vaan terveyshaitan aiheuttaa juuri nuo mikrobit ja bakteerit. Ja ne tulevat kosteuden jatkuessa sopivissa olosuhteissa.

terveyshaitta on home kirjoitti:

Aloittaja kirjoitti:
"Kahdessa näytteessä bakteerit paljon yli suosituksen ja toisessa näytteessä sädesieniä 32(raja 10)."

Jos tuossa talossa ei nyt ole kosteutta niin ollut on ja reippaasti. Ei kai se kosteuden olemassaolo tai puuttuminen se tärkein pointti ole, vaan terveyshaitan aiheuttaa juuri nuo mikrobit ja bakteerit. Ja ne tulevat kosteuden jatkuessa sopivissa olosuhteissa.

Lue lisää

joka väitti että jokaisessa yli 10 v vanhemmassa talossa on kosteutta...

perusteeellisesti kirjoitti:

"Meillä on suunnilleen samanikäinen, peruskorjattu talo. Se tarkastettiin perusteellisesti putkivuodon takia, eikä muualla talossa ollut mitään ongelmia."

Siis talo purettiin ja tehtiin uusiksi, vain perusteellisesti tehty ei jätä tulkkinnan varaa!

HYVÄ!

Lue lisää

materiaali- ja ilmanäytteistä? Mikrobianalyyseista?

kuullut kirjoitti:

materiaali- ja ilmanäytteistä? Mikrobianalyyseista?

tokihan kun ottaa ilmanäytteittä USEITA!

Ja miksi materiaalinäytteitä otitte jos ei ollut ilmanäytteissä aiheitta huoleen?

Sädesienien löytäminen ilmasta on todellista hakuammuntaa. Ei muutamaan "puhtaaseen" näytteeseen ole luottaminen, eikä se pois sulje kosteusvaurion mahdollisuutta, jos siihen on omat epäilyksensä.

Toki mikrobitutkimus tarkkoine analyyseineen on jollain lailla vapauttava, jos ja kun se on puhdas!

sanottu. Tuo tekstisi pitäisi panna raameihin ja toistaa sitä täälläkin niin usein, että ihmiset alkaisivat ymmärtää asian:

"Kosteuksista ja niiden mittaamisesta puhutaan mielestäni vähän liikaa näissä yhteyksissä. On muistettava, että kosteus tulee ja menee, mutta vauriot ovat pysyviä. Esim. helmikuulla kuivaksi mitattu voi olla touko-kesäkuussa kostea ja taas sydäntalvella kuiva. Laho sen sijaan pysyy ympäri vuoden lahona ja homehtunut kutteri homehtuneena."

osuvasti kirjoitti:

sanottu. Tuo tekstisi pitäisi panna raameihin ja toistaa sitä täälläkin niin usein, että ihmiset alkaisivat ymmärtää asian:

"Kosteuksista ja niiden mittaamisesta puhutaan mielestäni vähän liikaa näissä yhteyksissä. On muistettava, että kosteus tulee ja menee, mutta vauriot ovat pysyviä. Esim. helmikuulla kuivaksi mitattu voi olla touko-kesäkuussa kostea ja taas sydäntalvella kuiva. Laho sen sijaan pysyy ympäri vuoden lahona ja homehtunut kutteri homehtuneena."

Lue lisää

voisi vaikka aina lävähtää silmille kun joku aloittaa uuden turhan märinän!

Useat sädesienilajit tuottavat erittäin vaarallista valinomysiini-nimistä myrkkyä.

Sädesienen oikea nimi on "Streptomyces" ja se on bakteeri, ei siis home.

Sädesienet ovat maaperän bakteereita ja jos niitä on rakennuksen pohjarakenteissa, niin se tarkoittaa, että maaperän kosteus on imeytynyt rakenteisiin. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että rakennus on käyttökelvoton.



Tietoa valinomysiin vaikutuksesta löytää:

1)Salkinoja-Salonen M. 1999. Myrkylliset mikrobit sisätiloissa.

Loppuraportti Työsuojelurahastolle tutkimushankkeesta 94281 (1994-1997).

Helsingin Yliopisto. Soveltavan Kemian ja Mikrobiologian Laitos. Mikrobiologian julkaisuja 45 / 1999. Helsingin Yliopisto.

2) Paananen A. 2004. Home ei ole ainoa vaara kosteusvaurioisissa taloissa. Väitöskirja mikrobiologia: Regulation on Human NK Cells by Cytokines and Expossure to Bacte-rial Toxins. Helsingin yliopisto. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Soveltuvan kemian ja mikrobiologien laitos. Haartman Instituutti, Patologian laitos 4.6.2004.

tietoa--> kirjoitti:

Useat sädesienilajit tuottavat erittäin vaarallista valinomysiini-nimistä myrkkyä.

Sädesienen oikea nimi on "Streptomyces" ja se on bakteeri, ei siis home.

Sädesienet ovat maaperän bakteereita ja jos niitä on rakennuksen pohjarakenteissa, niin se tarkoittaa, että maaperän kosteus on imeytynyt rakenteisiin. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että rakennus on käyttökelvoton.



Tietoa valinomysiin vaikutuksesta löytää:

1)Salkinoja-Salonen M. 1999. Myrkylliset mikrobit sisätiloissa.

Loppuraportti Työsuojelurahastolle tutkimushankkeesta 94281 (1994-1997).

Helsingin Yliopisto. Soveltavan Kemian ja Mikrobiologian Laitos. Mikrobiologian julkaisuja 45 / 1999. Helsingin Yliopisto.

2) Paananen A. 2004. Home ei ole ainoa vaara kosteusvaurioisissa taloissa. Väitöskirja mikrobiologia: Regulation on Human NK Cells by Cytokines and Expossure to Bacte-rial Toxins. Helsingin yliopisto. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Soveltuvan kemian ja mikrobiologien laitos. Haartman Instituutti, Patologian laitos 4.6.2004.

Lue lisää

Alla ote väitöskirjasta, jossa tutkittiin kosteiden rakennuksien (koulut, päiväkodit, asunnot) sisätilojen bakteeriyhdyskuntia.

Siinä mainitaan tällä keskustelupalstalla toisaalla käsitelty sädesienimyrkky valinomysiini.

Valinomysiinin on todettu tuhoavan haiman insuliinia tuottavia soluja. Insuliinin loppuminen aiheuttaa ihmiselle 1-tyypin diabeteksen (googleta sanat haima insuliini diabetes).

Lapsilla on todettu enenevässä määrin 1-tyypin diabetestä.


==================================================

http://yliopistolehti.helsinki.fi/1999_16/vaitokset.htm l
ILMASSA, SISÄTILOISSA JA ELINTARVIKKEISSA ESIINTYVÄT BAKTEERIT JA NIIDEN MYRKYLLISYYS

OTE ALKAA

Testin avulla osoitettiin, että kostea mikrobien asuttama rakennusmateriaali oli siittiöille 100–1000 kertaa myrkyllisempi kuin kuivana säilynyt materiaali. Kostean rakennuksen pölystä löytyi bakteeri, jonka uutteen myrkkyvaikutukset olivat samat kuin rakennusmateriaalista tehdyn uutoksen. Kummatkin uutteet halvaannuttivat siittiöiden liikkeen äärimmäisen pieninä pitoisuuksina ja turvottivat mitokondriot. Myrkky puhdistettiin ja tunnistettiin valinomysiiniksi.

Kosteista rakennuksista eristetty valinomysiini on tehokas mitokondriomyrkky (myrkyllinen pitoisuuksissa < 0.001 mg / l). Valinomysiinillä tiedetään olevan hyvin monia myrkkyvaikutuksia nisäkkäisiin. Se on immuunitoksinen, neurotoksinen, lisääntymistoksinen ja käynnistää solun apoptoosin eli itsemurhan. Valinomysiini lamautti siittiön liikuntakyvyn tuhoamalla mitokondriot. Bacillus cereuksen tuottama oksetustoksiini, kereulidi, on valinomysiinille lähisukuinen aine, jolle ei aiemmin ole ollut käyttökelpoista biotestiä. Uuden siittiötestin avulla tunnistimme elintarvikkeista kereulidia tuottavat kannat. Sisätiloista eristetyt Bacillus subtilis kannat tuottivat surfaktiinia. Tämä aine vaurioittaa solukalvoa ja sisäilmassa sen voi olettaa ärsyttävän silmiä ja hengityelinten limakalvoja.

Tässä työssä osoitettiin, että kosteissa rakennuksissa löytyi runsaasti bakteerikantoja, jotka tuottivat hyvin voimakkaita myrkkyjä. Näillä myrkyillä saattaa olla osuutta sisäilmaan liittyvien oireiden syntyyn. Koska liike sian siittiöllä perustuu ehjiin mitokondrioihin ja solukalvoon, sian siittiösoluihin perustuva biotesti osoittautui keinoksi löytää mitokondrio- ja solukalvomyrkkyjä. Siittiösolujen käyttö myrkkyaltistuskokeissa on eettisesti perusteltua, koska siittiösoluilla korvataan tuskalliset koe-eläinaltistukset.

OTE PÄÄTTYY

tietoa--&gt; kirjoitti:

Useat sädesienilajit tuottavat erittäin vaarallista valinomysiini-nimistä myrkkyä.

Sädesienen oikea nimi on "Streptomyces" ja se on bakteeri, ei siis home.

Sädesienet ovat maaperän bakteereita ja jos niitä on rakennuksen pohjarakenteissa, niin se tarkoittaa, että maaperän kosteus on imeytynyt rakenteisiin. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että rakennus on käyttökelvoton.



Tietoa valinomysiin vaikutuksesta löytää:

1)Salkinoja-Salonen M. 1999. Myrkylliset mikrobit sisätiloissa.

Loppuraportti Työsuojelurahastolle tutkimushankkeesta 94281 (1994-1997).

Helsingin Yliopisto. Soveltavan Kemian ja Mikrobiologian Laitos. Mikrobiologian julkaisuja 45 / 1999. Helsingin Yliopisto.

2) Paananen A. 2004. Home ei ole ainoa vaara kosteusvaurioisissa taloissa. Väitöskirja mikrobiologia: Regulation on Human NK Cells by Cytokines and Expossure to Bacte-rial Toxins. Helsingin yliopisto. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Soveltuvan kemian ja mikrobiologien laitos. Haartman Instituutti, Patologian laitos 4.6.2004.

Lue lisää

Sädesienet ovat maaperäbakteereja (aktinobakteereja), jotka tuottavat rihmastoja. Sukuja ja lajeja on paljon. Streptomyces on vain yksi näistä suvuista, mutta on yleisin hometaloissa. Viihtyvät hyvin myös betonissa.