Olen tässä rankan paikan edessä. Tyttöystävälläni oli takanaan aika rankka elämä.
Väkivaltainen 7 vuotta kestänyt suhde, josta yksi lapsi.
No pakeni miestään sitten Suomeen ja pääsi eroon siitä.
No nyt olen tuon naisen kanssa koettanut neljä vuotta olla yhdessä. Ensin se joi kohtuullisesti.No sitten alkoi olla niitä kännimokia, joten suhde meni usein poikki sitten. Itsekin olin välillä toisen kanssa, muttei se toiminut oli liikaa ikäeroa, nainen liian nuori ja kokematon.
Tämä nykyinen ei suostunut menemään psykoon tai muualle hoitamaan luurankoja kaapistaan. Oma syyllisyys oli liian rankka oli petänyt sitä äijäänsä "kännimoka", No siitä äijä olikin sitten kimpaantunut ja suhde muuttunut väkivaltaiseksi ja kariutunut.
No sitten kuvioon tuli rauhoittavat. No jotenkin se homma ei toiminut. se oli niin tunteeton ja passiivinen.
Sen ex-miehen kanssa ne oli käyttäneet kokaiiinia ja essoja. Yms... kaikenlaista, muttei kuitenkaan mitään suonensisäisiä.
Nyt Sitten se onnistui syksystä olemaan kuivilla viinasta peräti 4 kuukautta. Ensin veti kuurin rauhoittavia 5 vrk. ja sitten 4 kuukautta pilveä.
Se oli sen pilven kanssa ihan suht ok aikansa. Seksiä nyt ei pahemmin huvittanut harrastaa, kuten tiedätte se pilvi passivoi.
Itteä alkoi rassata se joka päiväinen polttelu. Se passivoi minua seuraavana päivänäkin ja työasiat ei oikein luistaneet. Tyttöystävällä helppo työ se onnistuu sen hoitamaan, vaikka illat poltteleekin. Vaan ei me tulla toimeen enää, kun toinen on eri sfäärissä.
Samaten kun se homma pyki vielä pieleen silleen. Että sanoin 2 viikkoa sitten, että se pilvi on loppunut. No se koetti sen sietää, muttei kestänyt vaan alkoi taas juoda. Itse olin tuolloin viikon työmatkalla. Sillä oli silloin lomaviikko se oli vetänyt sitten viinaa koko viikon. Ja seuraukset sen mukaiset.
No sitten kun tulin takaisin se viinan otta ja muu näkyi jo naamasta, että ei hyvin mene. Itku ja poru itsemurha aatokset etc...
No heitin vitutuspäissäni sille ne loput pilvet mitkä olin siltä piilottanut, että se edes jonkinlaiseen kuosiin pääsee.
No nyt se sitten taas polttelee, eikä juo. Suunnittelee muuttavansa pois, ei ole itsetuho ajatuksia. Yrittää välillä vielä, että ottaisin sen takaisin.
Kyllähän minä sitä rakastan tai rakastaisin, jos se pystyisi olemaan selvinpäin. Ja voisin minä sitä pilveä tai alkoholia kohtuudella käyttää vaikka kerran kuussa. Ei siitä nin vähästä, mitään kauheaa seuraa. Mutta sille ei voisi alkoholia antaa yhtään se lähtee lapasesta heti.
Niinkuin taitaa lähteä tuo pilvikin.
Hoitoon kai tuo tuommonen pitäisi saada vai mitä h...ttiä tässä pitää tehdä.
Alan huolestua jo itsestänikin, että kohta olen samanlainen jos en ota välimatkaa.
Olen liian syvällä sen naisen ongelmissa. Itselläni on ollut tähän tyttöystävään asti päihteetön ja onnellinen tasapainoinen elämä.
Kotiasiat ok. hyvät suhteet vanhempiin, vanhoihin kavereihin, kaikki ok. Hyvä työpaikka etc....
Nyt alkaa olla ongelmia, kun vanhat kaverit kaikkoaa ja tilalle alkaa tulla kavereiksi noita sen tyttöystävän hommaamia muita "päihdeongelmaisia"
Ne on kyllä tiensä alussa silleen, etteivät käytä enää aineita, niiden rikollisuuden takia mutta alkoholi on heille se kuningas edelleen.
Minä olen niille joku v...tun "jeesustrippi" Koettavat tukea hakea minusta, jotta voisivat lopettaa juomisen ja päästä normaaliin todellisuuteen.
Tämä on kyllä niin h...tillinen verkko kokonaisuudessaan missä olen nyt kiinni.
Siellä kun on niitä muitakin päihdeongelmaisia naisia eri tasoisia, tarjolla sitten.
Kokeilin seurustella ns. normaalien naisten kanssa, muttei se todellisuus oikein nappaa enää täysin itsellekkään.
Se vaikeus on siinä, että niiltä puuttuu tätä näkökulmaa elämään ja sitä päihteiden luomaa "tunteellisuutta" liikaa.
Eli yksinäisyys taitaa sitten olla kohtaloni, ellen sitten löydä jotain ex-piri horoa tai ex-alkoholistia, joka on niin sa...tanan vahva ittensä kanssa, että siihen voi sitten luottaa myös, ettei se ala vetämään minuakin alas.
No ei se sellainekaan olisi lopulta se oikea.
Sen pitäisi olla samankaltainen henkilö, joka on jonkun toisen vetämänä ollut menossa samaan paska päihde elämään ja osannut lähteä ajoissa pois.
Sorry tämä sekava tilitys, syljen tekstiä suoraan ajatusvirrasta, ei ole energiaa jäsennellä asioita, tunteet ohjaa nyt liikaa järkeä.
Kai se siitäkin johtuu, että itse olen vetänyt itteäni pois siitä maailmasta olemalla kuivilla alkoholista ja pilvestäkin kuukauden.
Alkaa se toisenlainen "entinen" elämä maistumaan hyvältä. Todellisuus lyö niinkuin hiukan vasten kasvoja.
Kaipa tämä on sitä alkoholi kannabispsykoosia sitten.
En jaksa silti kumpaakaan päihdettä moittia, jottei tämä mene päihdeväittelyksi.
Kummatkin ovat kohtuukäytettyinä täisin ok.
Molemmat ongelmakäytettyinä täyttä pask...aa.
No kännissä asiat kärjistyvät ja pienetkin asiat paisuvat liian suuriin mittakaavoihin. ratkaisut ovat nopeita ja h...tin typeriä.
Pilvi passivoi ja ohjaa suvaitsevaisuuteen, jolloin hyväksyy liki mitä vaan. Mutta sen jälkeinen todellisuus sitten onkin sitten aika vaikea paikka, kun ympärillä oleva maailma ei hyväksykään niitä "onnellisuuteen" tähtääviä outoja ratkaisuja. Kaipa se menisi sillä jos olisi vain tarpeeksi itsekäs, mutta silloin sitä jäisi melkoiseen yksinäisyyteen ns. normaali tuulipuku kansan ulkopuolelle.
Joten ei kummastakaan päihteestä ole elämän korvikkeeksi.
Väkivaltainen 7 vuotta kestänyt suhde, josta yksi lapsi.
No pakeni miestään sitten Suomeen ja pääsi eroon siitä.
No nyt olen tuon naisen kanssa koettanut neljä vuotta olla yhdessä. Ensin se joi kohtuullisesti.No sitten alkoi olla niitä kännimokia, joten suhde meni usein poikki sitten. Itsekin olin välillä toisen kanssa, muttei se toiminut oli liikaa ikäeroa, nainen liian nuori ja kokematon.
Tämä nykyinen ei suostunut menemään psykoon tai muualle hoitamaan luurankoja kaapistaan. Oma syyllisyys oli liian rankka oli petänyt sitä äijäänsä "kännimoka", No siitä äijä olikin sitten kimpaantunut ja suhde muuttunut väkivaltaiseksi ja kariutunut.
No sitten kuvioon tuli rauhoittavat. No jotenkin se homma ei toiminut. se oli niin tunteeton ja passiivinen.
Sen ex-miehen kanssa ne oli käyttäneet kokaiiinia ja essoja. Yms... kaikenlaista, muttei kuitenkaan mitään suonensisäisiä.
Nyt Sitten se onnistui syksystä olemaan kuivilla viinasta peräti 4 kuukautta. Ensin veti kuurin rauhoittavia 5 vrk. ja sitten 4 kuukautta pilveä.
Se oli sen pilven kanssa ihan suht ok aikansa. Seksiä nyt ei pahemmin huvittanut harrastaa, kuten tiedätte se pilvi passivoi.
Itteä alkoi rassata se joka päiväinen polttelu. Se passivoi minua seuraavana päivänäkin ja työasiat ei oikein luistaneet. Tyttöystävällä helppo työ se onnistuu sen hoitamaan, vaikka illat poltteleekin. Vaan ei me tulla toimeen enää, kun toinen on eri sfäärissä.
Samaten kun se homma pyki vielä pieleen silleen. Että sanoin 2 viikkoa sitten, että se pilvi on loppunut. No se koetti sen sietää, muttei kestänyt vaan alkoi taas juoda. Itse olin tuolloin viikon työmatkalla. Sillä oli silloin lomaviikko se oli vetänyt sitten viinaa koko viikon. Ja seuraukset sen mukaiset.
No sitten kun tulin takaisin se viinan otta ja muu näkyi jo naamasta, että ei hyvin mene. Itku ja poru itsemurha aatokset etc...
No heitin vitutuspäissäni sille ne loput pilvet mitkä olin siltä piilottanut, että se edes jonkinlaiseen kuosiin pääsee.
No nyt se sitten taas polttelee, eikä juo. Suunnittelee muuttavansa pois, ei ole itsetuho ajatuksia. Yrittää välillä vielä, että ottaisin sen takaisin.
Kyllähän minä sitä rakastan tai rakastaisin, jos se pystyisi olemaan selvinpäin. Ja voisin minä sitä pilveä tai alkoholia kohtuudella käyttää vaikka kerran kuussa. Ei siitä nin vähästä, mitään kauheaa seuraa. Mutta sille ei voisi alkoholia antaa yhtään se lähtee lapasesta heti.
Niinkuin taitaa lähteä tuo pilvikin.
Hoitoon kai tuo tuommonen pitäisi saada vai mitä h...ttiä tässä pitää tehdä.
Alan huolestua jo itsestänikin, että kohta olen samanlainen jos en ota välimatkaa.
Olen liian syvällä sen naisen ongelmissa. Itselläni on ollut tähän tyttöystävään asti päihteetön ja onnellinen tasapainoinen elämä.
Kotiasiat ok. hyvät suhteet vanhempiin, vanhoihin kavereihin, kaikki ok. Hyvä työpaikka etc....
Nyt alkaa olla ongelmia, kun vanhat kaverit kaikkoaa ja tilalle alkaa tulla kavereiksi noita sen tyttöystävän hommaamia muita "päihdeongelmaisia"
Ne on kyllä tiensä alussa silleen, etteivät käytä enää aineita, niiden rikollisuuden takia mutta alkoholi on heille se kuningas edelleen.
Minä olen niille joku v...tun "jeesustrippi" Koettavat tukea hakea minusta, jotta voisivat lopettaa juomisen ja päästä normaaliin todellisuuteen.
Tämä on kyllä niin h...tillinen verkko kokonaisuudessaan missä olen nyt kiinni.
Siellä kun on niitä muitakin päihdeongelmaisia naisia eri tasoisia, tarjolla sitten.
Kokeilin seurustella ns. normaalien naisten kanssa, muttei se todellisuus oikein nappaa enää täysin itsellekkään.
Se vaikeus on siinä, että niiltä puuttuu tätä näkökulmaa elämään ja sitä päihteiden luomaa "tunteellisuutta" liikaa.
Eli yksinäisyys taitaa sitten olla kohtaloni, ellen sitten löydä jotain ex-piri horoa tai ex-alkoholistia, joka on niin sa...tanan vahva ittensä kanssa, että siihen voi sitten luottaa myös, ettei se ala vetämään minuakin alas.
No ei se sellainekaan olisi lopulta se oikea.
Sen pitäisi olla samankaltainen henkilö, joka on jonkun toisen vetämänä ollut menossa samaan paska päihde elämään ja osannut lähteä ajoissa pois.
Sorry tämä sekava tilitys, syljen tekstiä suoraan ajatusvirrasta, ei ole energiaa jäsennellä asioita, tunteet ohjaa nyt liikaa järkeä.
Kai se siitäkin johtuu, että itse olen vetänyt itteäni pois siitä maailmasta olemalla kuivilla alkoholista ja pilvestäkin kuukauden.
Alkaa se toisenlainen "entinen" elämä maistumaan hyvältä. Todellisuus lyö niinkuin hiukan vasten kasvoja.
Kaipa tämä on sitä alkoholi kannabispsykoosia sitten.
En jaksa silti kumpaakaan päihdettä moittia, jottei tämä mene päihdeväittelyksi.
Kummatkin ovat kohtuukäytettyinä täisin ok.
Molemmat ongelmakäytettyinä täyttä pask...aa.
No kännissä asiat kärjistyvät ja pienetkin asiat paisuvat liian suuriin mittakaavoihin. ratkaisut ovat nopeita ja h...tin typeriä.
Pilvi passivoi ja ohjaa suvaitsevaisuuteen, jolloin hyväksyy liki mitä vaan. Mutta sen jälkeinen todellisuus sitten onkin sitten aika vaikea paikka, kun ympärillä oleva maailma ei hyväksykään niitä "onnellisuuteen" tähtääviä outoja ratkaisuja. Kaipa se menisi sillä jos olisi vain tarpeeksi itsekäs, mutta silloin sitä jäisi melkoiseen yksinäisyyteen ns. normaali tuulipuku kansan ulkopuolelle.
Joten ei kummastakaan päihteestä ole elämän korvikkeeksi.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hyvä tarina. Kohtuukäyttö avain, ei aine. Paitsi minusta mielummin kannabis silti ;-)
Kiitos asiallisesta (ja parhaasta) kirjoituksesta piiiiitkään aikaan tällä sivulla. Täällä on huume-homo ja mikke viimeaikoina mellastanut. hh kertonut kannabiks-piikin vaaroista ja mikke ylistänyt höpöheinää ja sen ylimaallisia ominaisuuksia. Molemmilla hieman omaperäisiä ajatuksia (mutu) jota ylistetään ja tuskimpa kumpikaan sinun kirjoitukseen vastaa!!?
"Kokeilin seurustella ns. normaalien naisten kanssa, muttei se todellisuus oikein nappaa enää täysin itsellekkään.
Se vaikeus on siinä, että niiltä puuttuu tätä näkökulmaa elämään ja sitä päihteiden luomaa "tunteellisuutta" liikaa."
Tässähän on juuri se pointti mitä näiden sivujen narkkarit ei millään myönnä olevan. Huumeilla saadaan aikaan alamäki, josta on hankala palautua normaaliin elämään. Miltä se arki enää maistuu kun on maistanut "jotain" muuta??
"Eli yksinäisyys taitaa sitten olla kohtaloni, ellen sitten löydä jotain ex-piri horoa tai ex-alkoholistia, joka on niin sa...tanan vahva ittensä kanssa, että siihen voi sitten luottaa myös, ettei se ala vetämään minuakin alas."
Älä lopulliseen yksinäisyyteen unohdu, mutta hoida omat asiat kevään aikana kuntoon ja kun biitsikelit alkaa aloita uusi elämä niiltä osin. Kun nuo mainitsemasi vahvat naiset on aika vähissä...
huumeiden tai alkoholin suhteen.
Molemmat ovat huumeita tai päihteitä, ihan sama miksi niitä nyt kutsuu.
Niillä molemmilla on mahdollisuus koettaa sitä alamäkeä oikoa tai kiihdyttää, jos on ongelmia pään sisällä tai elämässä muuten.
Pointti on siinä, ettei päihteet auta alamäessä.
Niistä voi saada tosiaan sitä extremeä ja makua johonkin muuhun elämässä.
Se maailma onkin sitten erilainen todellisuus siltä osin. Sinne kun liikaa uppoutuu, niin homma alkaa pykiä.
alkoholi ja muut kovat päihteet ovat noista ne rankemman alamäen aiheuttajat. Pilvellä sitä voi yrittää sitten oikoa takaisin todellisuuteen, koska virallinen järjestelmä tunkee vain rauhoittavia, joista päihdeongelmaiselle helposti muodostuu "uusi" väärä todellisuus. Kuitenkin jos sillä pilvellä koettaa oikaista itteään sinne ns. normaaliin todellisuuteen, niin pitää olla tarkkana, ettei jää siihen "pilveen".
Itse henk. koht. otan tämän vain tälläisenä elämän kokemuksena. Tietysti tuo rankka alkoholin käyttö on varmaan hiukan tuhoa saanut hermokudoksissa aikaan. Mutta eiköhän tämä tästä oikene.
Pilvi taas ei sitä fyysistä vaurioita ole tehnyt, mutta henkisesti ja psyykkisesti se on persoonallisuuttani muokannut.
Kysehän on lopulta vain elämän valinnoista
Täysi raittius on tietysti yksi elämän vaihtoehto. Kyyninen ja tunnekylmä suoritteinen maailma.
Päihteiden kohtuukäytön maailma. Eli silloin tällöin alkoholia tunnelman keventämiseen, ei mitään örvelökännäämistä.
Alkoholin käytön osalta seura missä sitä käyttää on oleellisin kriteeri.
Pilven käytölle ei oikein löydy sopivaa seuraa.
Vaikka se olisi parempi vaihtoehto ns. tavallisten normaalien ihmisten seurustelussa Mutta kun kaikki pilven käyttäjät on suunnilleen ex-narkkareita. Eli kovien aineiden käyttäjiä.
Niistä kovista aineista ei tule puhuakkaan. Ne on täyttä p...kaa olen sen tien kulkijat nähnyt.
Kiitos vastauksestasi. Antoi hyvää pohjaa toiselle todellisuudelle.
Itselläni vain on hiukan viekkareita tohon ns. normaaliin elämään. Olen sen jo kerran elänyt.
13 vuotta avioliittoa ja 2 lasta, päihteettömässä liitossa.
Joka yllättäen päättyikin vuodessa siihen, että alettiin viikonloppuisin nauttimaan pari pulloa viiniä ja hiukan olutta.
No nyt ei sitten tässä iässä oikein nappaa alkaa etsimään mitään parisuhdetta, jossa pitäisi taas rakentaa omakotitalo hommata kaksi autoa ja kesämökki ja lapsia. Se punainen tupa ja perunamaa syndrooma on jo eletty, joten ei huvita samoja latuja hiihtää.
Täytyy miettiä uudenlainen elämä tilalle. Kuitenkin ajattelin sen olevan joko päihteetön tai kohtuukäyttöinen. Päihteestä riippumatta oli se sitten alkoholi tai pilvi.
Tällä hetkellä palaa 3-5 tupakkaa päivässä. En aikaisemmin tupakoinut, mutta sen verran hermostuttaa, että se rauhoittaa. Varmaan jäi tuota nikotiinikoukkua, kun kannabista sotkettiin aina tupakkaan.
Pilvestä on helppo vierottua, mutta se tupakka on aika sitkeässä nyt.
Mitäs jos hakisit tuon naisen putkaan (onhan hän tehnyt rikoksia) ja pitäisit häntä siellä kolme päivää? Sitten kun päästät hänet sieltä pois, sanoisit: "Juo kuule sitä viinaa vaan, huumeista ei tule kuin ongelmia." Kuten minulle kerran sanoi edes poliisin edustaja vastaavassa tapauksessa.
Auttaisiko tuo ongelmaan?
vain, että kannattaa muuten seksiä harrastaa joskus kun pilvessä olet. Se on taivaallista.
Surullinen tarina, jossa käyttö on riistäytyny käsistä. Tässä sen näkee, ettei mikään aine ole turvallista jos sen käyttöä ei pysty/onnistu pitämään kohtuuden rajoissa. :)
Ota ihmeessä välimatkaa ja pistä oma elämäsi järjestykseen. Ei tyttöystäväsi lopeta käyttöä kokonaan ennen kuin löytää oman pohjansa -jos löytää.
Ja rohkaisuksi haluan sulle kertoa, että meitä vahvoja ex-narkkityttöjäkin on olemassa. Itse käytin nimenomaan, siksi että silloinen miehenikin käytti. Nyt olen ollut kohta kolme vuotta kuivilla. En koe vieläkään olevani "tavallinen", mut olen elämääni ja itseeni tyytyväinen.
Hyvä, että teitäkin on. Nimittäin olen huomannut päihteiden "tajuntaa laajentavan" vaikutuksen.
Ns. normaalien naisten suhteen. He tuntuvat liian rajallisilta ja mitään elämästä tajuamattomilta. Systeemin orjilta. Siihen normaaliin muottiin sullotuilta ihmispoloilta, jotka eivät selvinpäin pääse toiseen todellisuuteen, mihin itse nyt kuitenkin pääsee, ilman niitä päihteitäkin.
Koska ne päihteiden tuomat "hyvätkin" ominaisuudet jäävät persoonallisuuteen ihmiselle.
Ne negatiiviset ominaisuudet vain pitää karsia pois.
Raskasta on luopua täysin toisen ihmisen ehdoilla, oppimistaan ja tajuamistaan asioista.
Koska paljon ne päihteet toivat iloa ja "filosofiaa" jolle löytyy pohjaa minunkin elämääni. Se vain lasku siitä on ollut kovan hintainen. Eli ne negatiiviset vaikutukset ja ne metsään menneet ajatukset.
Tiedän, että samanlaisia asioita kokeneen ihmisen kanssa parisuhde toimii paremmin, siinä tajuaa toisen käyttäytymismallit.
Osaa ne peilata suoraan itsestänsä.
Mikäli sitä on jonkun tuulipuvun kanssa, niin aina on joku outo skisma välillä. Hän kun ei toinen voi tajuta, kun ei ole samaa kokenut.
Vasta silloin, kun ihmiselle tapahtuu vastoinkäymisiä elämässä, hän joutuu todella ajattemaan asioita ja kasvaa henkisesti.
Tämä rypeminen on minulla vielä niin tuoressa lähihistoriassa, että on matkaa vielä kelattavana, että pääsee tuohon asti missä sinä menet.
No kunhan nämä tunneskaalat tästä laimenee ja saa järkensä toimimaan. Niin, kohta pystyn minäkin tämän 4 vuotta kuittaamaan, noin lyhytsanaisesti.
Kasvun paikka todellakin. Pitää vain se kasvusuunta katsoa oikea nyt.
Minä ja oma rakkaani olemme siinä tilanteessa, että itse olen aikoinani (ei niin kauan sitten) käyttänyt erittäin runsaasti alkoholia, hän runsaasti aika ajoittain; hän on nyt ollut pitkään raittiina ja minä olen ollut pidempiä jaksoja raittiina ja yhä harvemmin juonut, pyrin raitistumaan kokonaan, siis en voi edes harrastaa mitään kohtuukäyttöä ja hän tietää sen. Meillä on siis siinä sama pohja.
Hän on käyttäny paljon muitakin aineita ja minä jonkun verran eikä nekään meitä enää hirveesti inspiroi, samaten molemmat olemme eri syistä pilleristejä joita pillereitä kuitenkin tarvitsemme emmekä käytä niitä "viihteilyyn".
Jos ei puhuta luonteista, harrastuksista tai henkilökemiasta tässä, niin nämä edellä on yhdistäny meitä ja toinen ymmärtää toistaan.
Jos mulla ois mies jolla ei ois alkoholi-, huume- tai minkäänlaista pilleritaustaa, niin se ei varmaankaan ymmärtäis mun täysraittiutta tai pyrkimystä siihen, selittäis et "voithan sä juoda edes vähän, ota nyt edes saunakaljat", huumeisiin se ehkä suhtautuis et "hui!", ja mun välttämätöntä pillerien käyttöä se pitäis ehkä jonkinlaisena huumeiluna.
Mutta, kuitenkin, kaikki ns. tavikset tai päihteilemättömät ihmisetkään ei oo samanlaisia, on myös koko ikänsä täysraittiina eläneitä ihmisiä jotka ymmärtää enemmän, joilla on esim syvällinen, herkkä , taiteellinen sielu. Myös sellasista ihmisistä kannattaa etsiä.
Etsitkö sinä alkup.kirjoittaja uusia ystäviä tai ehkä uutta elämänkumppania vain ainoastaan akselilta päihteilijät tuiki tavalliset tuulipukulaiset?
Sun pitäis yrittää laajentaa reviiriäs, tutustua ihmisiin työväenopistoissa, vaihtoehtosilla kursseilla, yhteiskunnallisissa yhteyksissä esim kursseilla, luonnonsuojelijoita, eri maalaisia, musiikki-ihmisiä, intellektuelleja.