Pakko kysyä täältä puolueetonta mielipidettä tilanteeseeni, kun kaverit ei kuitenkaan uskalla sanoo ihan suoraan mitä ajattelee ja on hieman puolueellisia suuntaan tai toiseen...
Ongelma on siis se, että tapasin pari kuukautta sitten ihanan miehen, josta tosin en silloin vielä kiinnostunut. Hän oli tuolloin vielä kihloissa(erosivat heti seuraavalla viikolla tapaamisestamme), ei "pettäjätyyppiä", mutta halusi silti ehdottomasti numeroni, suuteli tyttöystävän ollessa samassa baarissa jne.
Päädyin hänen luokseen yöksikin, hän valitti tyttöystävänsä(jonka tunsin jo aikaisemmin)pettämistä yms. ja sanoin heti, että jos hän haluaa vain kostaa, en suostu mihinkään. Näin ei kuitenkaan kuulemma ollut. Seuraavalla viikolla hän ottikin yhteyttä ja käytiin kahvilla. Sen jälkeen nähtiin parina viikonloppuna ja lopulta vietin jonkin verran aikaa hänen kotonaan(tässä vaiheessa aloin jo kiinnostuakin). Välillä ahdisti, kun hän tuntui olevan niin äärettömän ihastunut, enkä itse tiennyt, mitä halusin.
Nyt osat ovat kuitenkin kääntyneet toisin päin. Minä olen se, joka taidan olla rakastunut ja otan aina yhteyttä, hän taas ei "ole valmis mihinkään vakavaan vielä vaan haluaa tutustua paremmin". Välittää kuulemma kuitenkin todella! Exänsä kanssa on kavereita, mielestäni tietysti liikaakin tekemisissä. Nyt pelottaa, että hän palaa exänsä luo(niinkuin exä oli baarissa julistanut, kun olivat minun ja tämän miehen "suhteesta" puhuneet), vaikka sanoikin, ettei niin tule tapahtumaan, kun hänelle peloistani kerroin.
Anteeksi pitkä selostus, mutta olisin todella kiitollinen jos joku viitsisi vastata!! Pelkään, että sattuu vielä tosi lujaa!!!
Ongelma on siis se, että tapasin pari kuukautta sitten ihanan miehen, josta tosin en silloin vielä kiinnostunut. Hän oli tuolloin vielä kihloissa(erosivat heti seuraavalla viikolla tapaamisestamme), ei "pettäjätyyppiä", mutta halusi silti ehdottomasti numeroni, suuteli tyttöystävän ollessa samassa baarissa jne.
Päädyin hänen luokseen yöksikin, hän valitti tyttöystävänsä(jonka tunsin jo aikaisemmin)pettämistä yms. ja sanoin heti, että jos hän haluaa vain kostaa, en suostu mihinkään. Näin ei kuitenkaan kuulemma ollut. Seuraavalla viikolla hän ottikin yhteyttä ja käytiin kahvilla. Sen jälkeen nähtiin parina viikonloppuna ja lopulta vietin jonkin verran aikaa hänen kotonaan(tässä vaiheessa aloin jo kiinnostuakin). Välillä ahdisti, kun hän tuntui olevan niin äärettömän ihastunut, enkä itse tiennyt, mitä halusin.
Nyt osat ovat kuitenkin kääntyneet toisin päin. Minä olen se, joka taidan olla rakastunut ja otan aina yhteyttä, hän taas ei "ole valmis mihinkään vakavaan vielä vaan haluaa tutustua paremmin". Välittää kuulemma kuitenkin todella! Exänsä kanssa on kavereita, mielestäni tietysti liikaakin tekemisissä. Nyt pelottaa, että hän palaa exänsä luo(niinkuin exä oli baarissa julistanut, kun olivat minun ja tämän miehen "suhteesta" puhuneet), vaikka sanoikin, ettei niin tule tapahtumaan, kun hänelle peloistani kerroin.
Anteeksi pitkä selostus, mutta olisin todella kiitollinen jos joku viitsisi vastata!! Pelkään, että sattuu vielä tosi lujaa!!!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sinua ottaisin kyllä tosi varovasti tuollaisen suhteen.Minun mielestä jos suhteessa pyörii kolmas osapuoli siitä on harvemmin ainakaan hyötyä.Neuvoksi antaisin että anna kaverille aikaa älä turhaa hätäile jos se kaveri sinusta tosissaan välittää ei sinua noin vain jätä.
En ole mikään ihmissuhde expertti, mutta vaikuttaa että mies on tällä hetkellä kiinnostunut hieman molemmista, sekä sinusta että exästä. Hän ei ole varma että onko tehnyt oikean päätöksen jättäessään tämän toisen. Ja sitten kun hän on ihastunut vielä sinuunkin, niin minua ihan säälittää kaverin tilanne :)
Jätä se ennenku sattuu liikaa!!!
tiedätkö kaverin horoskooppimerkin? jos se on jousimies niin unohda koko jätkä, kaikki merkit viittaavat jouskariin, kääntävät kelkkansa juuri kun näyttää siltä että jotain alkaa tapahtua.
Minä annan paremman vinkin. Unohda horoskooppihöpinät. Oikein suututtaa, että tärkeitä elämän päätöksiä suositellaan tehtäväksi moisen paskapuheen perusteella. Häpeäisit, saatana!
...jousimies=)
Kaloja ollaan molemmat.
Ensiksikin sinun kannattaa pitää mielessä, että mies joutuu varmasti jotenkin toipumaan erostaan. Vaikka hän väittäisi mitä, hän suree eronsa jossain vaiheessa. Suruaika voi olla lyhyt tai se voi olla pitkä, mutta joka tapauksessa se on elettävä. Sen vuoksi on hyvä, ettette aloita tiivistä suhdetta liian aikaisin. Miehen suruaikana alkanut suhde varjostaa suhdetta ja saattaa jopa rikkoa sen kokonaan.
Minä sain tekstistäsi kuvan, että mies on kyllä sinusta kiinnostunut, muttei halua suinpäin heittäytyä suhteeseen kanssasi. Tämä on toisaalta ihan ymmärrettävää. Hänellä purkautui kihlaus, enkä usko, että hän haluaa heti uudelleen suhteeseen, joka päättyy eroon. Hän haluaa siis varmistautua siitä, että suhteenne voi olla varmalla pohjalla, ennen kuin aloittaa sen.
On aina mahdollista, että hän palaa exänsä luo, mutta älä anna tuon mahdollisuuden estää suhdettanne. Todennäköisempää on, ettei hän palaa. Minusta sinä toimit parhaiten nyt niin, että olet miehelle ystävä, etkä päästä yhteyttä katkeamaan. Älä kuitenkaan hoputa häntä mihinkään, koska hänellä saattaa tulla todella pahoja suruaaltoja eron vaikutuksesta. Jos hänestä silloin tuntuu, että sinä painostat, hän saattaa eristäytyä sinusta kokonaan.
Muista se, että hän voi surra eroa, vaikkei haluaisikaan enää palata exänsä kanssa yhteen. Suru on normaali prosessi, eikä tarkoita sitä, että ihminen haluaa perua eron. Jos kyseinen suruaalto iskee päälle, ole miehen tukena ja muista, ettei hän halua palata exänsä kanssa yhteen, vaikka sureekin.
Suojele omaa itseäsi niin, ettet liikaa tässä vaiheessa sitoudu mieheen. Tämän neuvon annan siksi, että miehellä tosiaan tulee niitä suruaaltoja ja muutenkin huonoja hetkiä. Pidä sen verran etäisyyttä, ettet ole liikaa mukana välien selvittelyssä exän kanssa. Tosin ne välit pitäisi jo olla selvitetty. Älä kuitenkaan hylkää miestä, vaan pidä yhteyttä, ole ystävä äläkä painosta.
Tsemppiä! Luulen, että ajan kanssa suhteestanne tulee hyvä. Anna miehen kuitenkin nyt oppia olemaan ilman exäänsä, yksin. Kun teidän yhteinen aikanne alkaa, olet tyytyväinen, että annoit hänen setviä asioitaan ilman painostusta.
..vähän itsekin ajattelin asian olevan. Olen kyllä kuunnellut kaiken maailman tilityksiä exästä ja hän on ollut kiitollinen saadessaan puhua jollekin. On kyllä vakuuttanut, ettei aio palata yhteen exän kanssa ja haluan tietysti uskoa häntä. Sanoin, etten halua painostaa häntä mihinkään, mutta kerroin kuitenkin tunteistani. Mielestäni olen toiminut muutenkin ymmärtäväisesti ja asiallisesti häntä kohtaan. Nyt päätäni vaivaa se, etten ole kuullut hänestä lauantain jälkee pihaustakaan! Itse en aina viitsisi olla se, joka ottaa yhteyttä, ettei hänestä tunnu, että painostan/ahdistan jollakin lailla... Nyt vain odottelen..
Niin - haluat siis tietää että onko tuo mies sinulle se oikea ja onko teillä tulevaisuutta yhdessä? Sitähän tässä ajetaan takaa? Sen tiedät vain sinä itse sydämessäsi.
Haittaako sinua jos tämä kiinnostuksesi onkin ystävä exänsä kanssa? Ja jos haittaa niin miksi? Oletko ehkä mustasukkainen? Hyvä jos olet, se on ihan normaalia käytöstä.
Haittaako sinua jos tämä uusi ihastus haluaa katsella rauhassa "missä mennään"? Jos hän osoittautuu "Mr Oikeaksi" teillä on koko ihana elämänne aikaa tutustua toisiinne ja nauttia toisistanne.
Se että hän jätti tyttöystävänsä sinun vuoksesi - tai ainakin sen takia että huomasi voivansa ihastua toiseen tarkoittaa sitä ettei sinun tarvitse ainakaan tuon exän takia olla huolissasi. Jos tuo mies on sinulle se oikea, sinun ei myöskään tarvitse pelätä että hän tekisi saman sinulle. Oikeat ihmiset päätyvät ennenmin tai myöhemmin toistensa kanssa yhteen tässä elämässä. Mutta niin ei koskaan tapahdu ellet anna itsellesi lupaa tuntea ja toiselle lupaa miettiä omia tunteitaan.
Sitähän tässä takaa ajetaan=)
Tottakai on hienoa, että pystyy olemaan kaveri exän kanssa! Onhan se jonkinlainen osoitus "kypsyydestäkin", vaikka nuoria ollaankin. Hieman vaan huolestuttaa se, että tämä ex on aikonut saada miehen takaisin(ainakin kuulopuheiden perusteella)
Ymmärrän hyvin senkin, että mies haluaa katsella rauhassa ja toipua erostaan!! Itse en vaan malttaisi odottaa, kun toinen tuntuu niin Oikealta=) Toivottavasti todellakin on yhteistä aikaa se mainitsemasi koko ihana elämä!!=)
Rakastumisen tunne on ihana olotila ja lupaan sinulle että se ihana, jatkuva toisesta huumaantumisen tunne voi jatkua ikuisesti sitten kun se oikea vain löytyy :)
Ihmiset sitoutuvat usein aivan liian nuorina. Ihan yleisesti lähimenneisyydessä 50-60 -luvulla ja sieltä jäänteenä vielä nykyäänkin -lähinnä maaseudulla- on tapana ollut että heti kun se oikean tuntuinen löytyy niin sen kanssa sitten mennään kihloihin, naimisiin ja perustetaan perhe. Ostetaan rivitalon pätkä ja saadaan tilastolliset 1,5 lasta ja punainen laina-auto parkkipaikalle.
Mutta kyllähän totuus on se että tuon takia Suomessa on maailman eniten avioeroja = jämähdetään aloilleen liian aikaisin.
Tottakai tähän ovat syynä erilaiset seikat kuten esim. se että harvaan asutuilla seuduilla ei yksinkertaisesti ole paljon valinnan vapautta - eli ei ole mahdollisuuksia etsiä "sitä oikeaa".
Itse elin kuusi vuotta kihloissa saman ihanan naisen kanssa, mutta varhain alkanut suhteemme -emme kumpikaan olleet vakavissamme seurustelleet tai olleet rakastuneita sitä ennen- muuttui vuosien saatossa ystävyyssuhteeksi, joka sekään ei lopulta ollut kovin mukavaa ystävyyttä vaan lähinnä jatkuvaa ahdistusta ja kiukuttelua toiselle. Sitten, aivan seurustelun loppumetreillä tapasin elämäni naisen, jonka kuitenkin työnsin syrjään koska minähän olin kiltisti sitoutunut elämänkumppaniini. No - kaikkihan tajuaa miten tuossa kävi. Minä heräsin monen vuoden talviunestani ja lähdin pois aloittaen uuden elämän nykyisen rakkaani kanssa. Nyt olemme olleet naimisissa seitsemän vuotta ja kolmevuotias Kimi -poikamme taapertaa pitkin pihoja rivitaloalueella rakastuneiden vanhempiensa valvonnassa.
Parhaan ennusteen annan nuorten ihmisten suhteille, jos he ovat jo kokeneet todellista rakastumista, ehkäpä seurustelleet aiemmin pitkäänkin - ehkäpä joskus katkerasti eronneet, sillä nyt he ainakin osaavat arvostaa todellista rakkautta.
Onnea matkaan Minttu.