Tapahtui eräänä päivänä ala-asteella. Eräältä oppilaalta hävisi penaali. KOska luokassa ei ollut käynyt ulkopuolisia, eikä penaalia löytynyt luokasta ( opettajakin auttoi etsimisessä ), tuli aikalailla selväksi että joku oli ottanut penaalin.
Opettaja keskusteli luokan kanssa asiasta ja kehotetti penaalin ottanutta palauttamaan se välittömästi. Kadonnutta tavaraa ei kuitenkaan löytynyt.
Niinpä tyttö tuli kotiin itkien, kadonnutta penaaliaan kaivaten.
Kysymys opettajille, eikö ko. luokan opettaja ( nuori, ei kokemusta ) olisi voinut tutkia oppilaiden laukut? Näin "varas" olisi saatu kiinni heti tuoreeltaan eikä syyttömiä olisi epäilty.
Opettaja keskusteli luokan kanssa asiasta ja kehotetti penaalin ottanutta palauttamaan se välittömästi. Kadonnutta tavaraa ei kuitenkaan löytynyt.
Niinpä tyttö tuli kotiin itkien, kadonnutta penaaliaan kaivaten.
Kysymys opettajille, eikö ko. luokan opettaja ( nuori, ei kokemusta ) olisi voinut tutkia oppilaiden laukut? Näin "varas" olisi saatu kiinni heti tuoreeltaan eikä syyttömiä olisi epäilty.
Vastaukset 65
Vanhimmat
penkomaan. Ei lapsetkaan pengo varmaan opettajan laukkua.
Ope voi pyytää lasta itse tyhjentämään laukkunsa, mutta reppu on lapsen yksitysomaisuutta.
Joopa. Kukaan syyttäjä ei lähtisi oikeasti syyttämään laukut tarkistanutta opettajaa. Mutta en kuitenkaan ihmettele, että opettaja ei sitä tehnyt. Nykyvanhemmat suojelevat lastaan, vaikkapa varkaudesta kiinni jäämiseltäkin, kaikin keinoin. Joku hullu olisi saletisti tullut opettajalle räyhäämään raastuvalla uhkaillen. Siksi nykyään opettaja ei voi käyttää maalaisjärkeään! Täälläkin piisaa näitä "välittäviä" vanhempia, jotka haluavat "vahtia" opettajaa ja pitää tämän "kurissa". Tähän se sitten johtaa.
jos joku tonkis sun reppuu töissä? Haloon pistäsi päälle! Sama se on lapsella, se on lapsen yksityinen laukku, ei sinne ole uteiliailla opeilla mitään asiaa.
lapset pistävät joskus epähuomiossa kaverin kirjan, vihkon ja mikseipä penaalinkin omaan reppuunsa, olisi varmasti kannattanut kertoa tämä kaikille oppilaille eikä lähteä heti varkaudesta puhumaankaan. Oikeasti voi olla kyse myös vahingosta, mutta kannattaa varmasti samassa yhteydessä muistuttaa että toisen tavaroiden ottaminen ei ole luvallista.
Olen kerran jos toisenkin katsonut lapsen reppuun, esim.etsiessäni "kadonnutta" reissaria tai tossuja tai vihkoa, joka onkin sitten löytynyt kun jokainen tasku on tutkittu.Mieluummin olen tehnyt homman yhdessä lapsen kanssa, mutta joskus lapsi on todennut että etsi ope sinä, minä en sitä löytänyt.
Järki käteen näissä jutuissa, ilman mitää syytä en tietenkään repulle mene.
Joo varmaan opettajia ihan hirveästi jaksaa kiinnostaa, mitä on 10-vuotiaan repussa. Uteliaisuus on varmaan huipussaan. Hohhoijaa. Mutta varmaan olisi aloittajan kertomuksen tyttöä kiinnostanut saada penaalinsa takaisin. Syyttömällä ei olisi ollut mitään syytä pahastua, koska syytön varmaan olisi vilpittömästi vain toivonut, että kaveri saa omaisuutensa.
Lapsi on lapsi eli määritelmällisesti vajaavaltainen. Hänellä ei ole oikeutta yksityisyyteen samalla tavalla kuin aikuisella. Hänellä ei ole lain mukaan omaisuutta, jota voisi itse hallita, eikä itsemääräämisoikeutta oikeastaan minkään suhteen (asuinpaikka, nukkumaanmenoaika, mikä hyvänsä). Aikuinen määrää itse menemisistään, tulemisistaan, omaisuudestaan jne. koska hän kantaa itse myös vastuun. Lapsi ei ole vastuussa, eli on opettajan ja vanhempien velvollisuus vahtia häntä ja ohjata oikeaan. Joskus tämä vaatii lapsen itsemääräämisoikeuden rajoittamista. Rajat ovat rakkautta, koska ne tuottavat turvallisuuden tunnetta.
Kirjoituksesi oli taas yksi esimerkki siitä, mikä tämän päivän lasten ja nuorten tilanteessa mättää. Vanhemmat pitävät heitä pikku aikuisina ja karttavat näin omaa vastuutaan. Lapsen oikeuksista suurin on oikeus saada olla lapsi eli voida luottaa siihen, että aikuiset valvovat oikeudenmukaisuuden toteutumista.
Nyt jossain vaeltaa lapsonen, jolla on repussa varastettu penaali. Hän on häpeissään, varmaan jo kaduttaa. Penaalia hän ei kehtaa käyttää, tulee paha mieli sen näkemisestäkin. Uusi tavara ei tuottanutkaan iloa. Jos hän olisi jäänyt heti kiinni, hän olisi jo voinut jättää epäonnistumisen taakseen. Hän olisi pyytänyt anteeksi ja sovittanut rikkeensä ja voisi nyt jatkaa elämäänsä yhtä todella tärkeää kokemusta rikkaampana. Mutta kiitos sinunlaistesi "aikuisten", näin ei päässyt käymään.
opettaja, enkä menisi tonkimaan oppilaiden reppuja. Käyttäisin muita keinoja ja saattaisin asettaa kollektiivisen rangaistusuhan, jos olisi erittäin todennäköistä, että joku luokan lapsista on penaalin varastanut (kollektiivinenrangaistusuhka= emme pidä nyyttikestejä, jos penaalia ei löydy). Nämä ovat monesti tepsineet.
Vanhemmat tosiaan uhkailevat opettajaa, vaikka hän olisi kuinka pätevä ja kokenut. Olen itsekkin saanut osani tästä ja yllättäen uhkailijat ovat olleet juristeja minun tapauksessani (kyseessä oli lukujärjestysasia ja uhkaus oli aika lievä, mutta uhkaus silti). Siksi on oltava kovin varovainen lukujärjestyksen muutoksissa, sanomisissaan ja tonkimisissa.
Repun tonkiminen loukkaa mielestäni lapsen yksityisyyttä.
Saattaahan olla, että penaalin hukannut lapsi on sen itse hävittänyt. Näin käy minun luokassani enemmän kuin usein. Lapset syyttävät kärkkäästi toisiaan ja niin tekevät myös vanhemmat. Vanhemmat eivät niinkään syytä yhtä tiettyä lasta, vaan sanovat "...ihmeellistä, että sieltä häviää tavaraa...". Monesti nämä "hävinneet "tavarat löytyvät iltapäivähoidosta, toisen vanhemman kotoa tai kakkosrepusta.
Oli miten oli, lapsen yksityisyyttä tulee vaalia samoin kuin aikuisen. Reppuja tonkimalla se ei toteudu.
Minä tutkisin lasten reput ehdottomasti, myös sinun lapsesi repun! Minua ei suuresti huoleta, vaikka "raastupa uhkaisi" sinunlaistesi vanhempien taholta, koska suurin osa vanhemmista on järkeviä ihmisiä, ja ymmärtävät, miksi näin joudutaan joskus toimimaan.
Lapsilla ei tietenkään ole lupa mennä aikuisten kasseille. Meillä aikuisilla on hieman eri velvollisuudet ja samoin myös oikeudet kuin lapsilla! Lapset eivät ole vastuussa meistä aikuisista, mutta me aikuiset olemme vastuussa heistä ja heidän tekemisistään.
kirjoita ITSEKKIN... yksi kerta menee kirjoitusvirheen piikkiin, mutta toistuva virhe...
Unissasi voit olla opettaja!
eikä huoleta vaikka käräjille mentäskiin, mentäs sitte yhdessä! Kurkistaisin vielä kännykkäsi kaikki tekstiviestitkin, ym taskut!
On hyvä ettei meidän lasten koulussa ole ollut tuollasta ilkeää opettajaa. Jos pengot lasten reppuja välitunnin aikana, niin jos jotain niistä katoaa, voi syyttää penkojaopea!
Mistäpä tiedät, ettei ne sinun koulun opet pengo lastesi reppuja...?
Joo, tuo on varmaan hirveän VALTAVAN SUURI, suorastaan MAKSIMAALINEN ongelma, kun opet "penkovat". Ajatella, he voivat näpistää lasten laukusta vaikkapa kynänpätkän, nenäliinan, ystäväkirjan, lelun. Voi, sitä open riemua, kun hän pääsee päivän jälkeen Tamagotchilla leikkimään...
jos on aihetta. Koskaan ei lasten repuille/kasseille/laukuille mennä salaa! Lapsi itse on aina läsnä ja jos mahdollista myös toinen aikuinen ( ope tai koulunkäyntiavustaja). Kenenkään yksittäisen lapsen reppua ei myös tarkasteta vaan tasa-arvon vuoksi kurkistetaan sitten joka reppuun.
Pienetkin näpistykset on otettava vakavasti, muuten lapsi saa sen käsityksen että se on sallittua!
tarra sisäpuolelle, jota ei voi olla huomaamatta jossa lukee; MITÄS LUULIT LÖYTÄVÄSI"!
ajattelin.
Eihän opettaja tällaista virhettä tee. Ei ainakaan saisi.
Tiesitkö, että lasten repuista ei löydy pelkästään omia tavaroita. Oletko tullut ajatelleeksi, että koulukirjat ovat koulun omaisuutta? Itse en ole vielä joutunut tilanteeseen, jossa joutuisin ottamaan lapsen repusta jonkin tavaran ilman lupaa. Sen sijaan olen laittanut monasti reissuvihon tai kirjan reppuun lapsen vastusteluista huolimatta (lapsi ei siis itse ole suostunut tätä tekemään). Näin voi käydä, jos reissuvihossa on lapselle epämieluisa viesti, tai jos läksyjen teko ei kiinnosta. Teenkö minäkin mielestäsi väärin? Näin olen toiminut jo kahdeksatta vuotta koulunkäyntiavustajana.
tehkää vaikka rikosilmoitus, mutta mikä ihmeen etsivä se opettaja on? Oisitte itse menneet etsimään kun kerran niin oli tuska...
En ole ope, mutta ajattelin vastata silti. Näyttää siltä, ettei kaikki aina muista, että lapseltakin voi pyytää luvan repun tarkistamiseen. Saanko katsoa, tai katsotaanko yhdessä, ei olisi minusta hullumpi aloitus.
Aikaisemmin jo tuli esiin, että JOS joku on tahallaan ottanut penaalin, siis varastaut sen, on tällä lapsella varmasti tosi kurja olo! Asiaahan vois hoitaa sopimalla, että penaalin vois jättää johonkin tiettyyn paikkaan, jos se sattuu vieraasta repusta löytymään. Näin voisi "erehtynyt" luovuttaa sen nimettömänä. Tietysti jos luokassa sattuu usein tällaisia häviämisiä, ja varastelu on jonkun ongelma, pitää katsoa mitä asialle ja varastelijan avuksi voisi tehdä.
Itse muistan hyvin, kun pihistin naapurintytöltä jonkun barbin vaatteen tms.,--> olipa kamala olo! Sitäpaitsi en voinut sillä edes leikkiä,ettei äiti tai tämä kyseinen kaveri nää, että se on minulla... Jossain piilossa se "poltteli" siihen asti, kun sain salakuljetettua sen takaisin kaverini laatikkoon.(silti olin pitkään varma, että KAIKKI tietää mitä tein)
Tämä ketju valaisee taas kerran, millaisissa ristipaineissa opettajat taiteilevat nykyään. Toiset vanhemmat vaativat kuria ja järjestystä niin kuin oikein onkin, toiset taas tekevät kaikkensa murentaakseen opettajan auktoriteettia lasten silmissä kiistämällä tämän oikeuden toimia luokassa parhaansa mukaan oikeuden toteutumiseksi. Nämä leijonaemoina itseään pitävät "lasten oikeuksien" esitaistelijat sahaavat paitsi opettajan myös omaa oksaansa, mikä viimeistään lapsen tullessa teini-ikään karvaasti paljastuu. Murrosikäistä poikaa, joka on tottunut pääsemään kaikesta kuin koira veräjästä, ei pahimmassa tapauksessa pidättele enää mikään. Valitettavasti 15-vuotiasta ei enää mamma voi suojella vaan sitten ollaan tekemissä poliisisedän kanssa.
Naurettavinta on, että jotkut vanhemmat kuvittelevat opettajien ihan omaksi ilokseen rankaisevan oppilaita tai katsovan heidän reppuihinsa omaa uteliaisuuttaan tyydyttääkseen. Tällaiset ihmiset ovat niin kaukana tältä planeetalta, ettei voi kuin ihmetellä. Moiset jutut ovat opettajalle työtä ja vieläpä sen työn niitä ikävimpiä puolia!
Joka tapauksessa tämä ketju varmaan vastaa kysymykseesi siitä, miksei opettaja tutkinut reppuja.
Oppilas toi pussillisen synttärinameja, jotka oli tarkoitus jakaa ruokailun jälkeen. Kun hetki koitti synttärisankari huomasi, että useita nameja puuttui. Pienen selvittelyn jälkeen, oli aika selvät epäilyt yhtä oppilasta kohtaan. Hän kiisti kaiken. Pyysin häntä näyttämään reppunsa. Hän ei suostunut.
Otin repun väkisin ja katsastin sen sisällön. Kuinka ollakaan kadonneet namit löytyivät sieltä.
Toiminko väärin? Vai olisiko pitänyt hyssytellä? Minun on työssäni ajateltava myös muita lapsia. En voi käyttää kohtuuttomasti aikaa tällaisten asioiden selvittämiseen sen takia, että joku pelkää yksityisyydensä loukkaantuvan. Kuten sanoin, jos joku haastaa käräjille. Siitä vaan.
Haluan itsekin tietää, kuinka kadoksissa maalaisjärki on!
Olisin ostanut uuden karkkipussin ja antanut sen synttärisankarille lahjaksi ja kertonut, että hän sai sen siksi, että joku toinen oli ollut ilkeä ja ottanut omin lupineen tarjottavaksi tarkoitettuja karkkeja. Uudet karkit ovat vain reippaalle synttärisankarille, eivät tarjottavaksi ja toiottavasti varas ymmärtää nyt hävetä!
En olisi iljennyt penkoa toisten laukkuja, koska myös lapsella pätee kunnioitus yksityisyyteen ja aikuisen tulee näyttää mallia.
Hienosti toimittu tuolta edelliseltä opettajalta, joka tutki lapsen repun.Kun jatkuvasti asiantunijat toistavat, miten tärkeää on varhain puuttua kaikenlaiseen ei-yhteisölliseen käyttäytymiseen niin tuossapa malliesimerkki siitä, että opettaja kantoi vastuunsa tässä asiassa.
Pihistänyt oppilas miettii varmasti ensi kerralla ainakin hetken pidempään, ottaako vai eikö toisen tavaroita, ehkä lopettaa varastelun kokonaan. Toisille tilanne oli hyvä esimerkki siitä, että mitä tahansa ei voi tehdä edes lapsena sekä ennen kaikkea viesti siitä, että yhdessä pidämme turvallisuutta tärkeänä asiana.
Jokaiselle jäi varmasti tunne, että kaikki ovat itse vastuussa teoistaan, mitä tahansa ei saa tehdä.
Tällaista toivoisi tapahtuvan.
Viestiini lisäys: tärkeintä tässä kai kuitenkin oli se, että juuri tuon pihistäneen kohdalla tuli stop moiselle toiminnalle, ei niinkään siis se, että omaisuus palautui omistajalleen. Eli emme luultavasti tule kohtaamaan tätä lasta poliislaitoksen varkasuepäilykuulusteluissa, emme joudu suojelemaan omaa omaisuuttamme häneltä ja mikä tärkeintä, hän itse on oppinut asian, jota ei ehkä kotona ollut tarpeeksi korostettu.
En usko, että olet opettaja. Malli, joka noin annetaan merkitsee, että
a) varastamisesta ei jää kiinni, eikä kukaan oikeasti viitsi edes yrittää selvittää rikosta
b) joku muu kuin syyllinen itse korvaa vahingon, eli vastuun ottaa joku ulkopuolinen joka tapauksessa
c) syyllinen voi olla tyytyväinen, koska kukaan ei joutunut rikoksesta kärsimään, ei hän itse eikä uhri, näin ei valitettavasti kuitenkaan käy oikeassa elämässä
d)ensi kerralla voi tehdä niin, että varkaus lavastetaan, jotta voidaan kupata opettajalta ylimääräisiä karkkeja, jotka sitten nurkan takana jaetaan.
Kuinka hölmö voi aikuinen oikeasti olla? Ja pitääkö opettajan ryhtyä mielestäsi omista rahoistaan korvaamaan myös varastetut penaalit ja takit ja kännykät ja urheiluvälineet ja polkupyörät?
Missä välissä ope olisi käynyt ne namit ostamassa? Mitä lapset olisivat tehneet sinä aikana? Entäpä jos kauppaa ei olisi lähimainkaan? Lapselle on aika tärkeää, että synttärinamit tarjoillaan juuri silloin kuin on sen aika, ei seuraavana päivänä tai seuraavalla viikolla! TÄYSIN TYPERÄ JA HÖLMÖ IDEA!
Siis sinun mielestäsi se ei ollut hyvä asia että "pikku varas" jäi kiinni? Miksi puolustelet varkaita? En enää ihmettele, että yhteiskunnassamme riittää näitä ongelmatapauksia, kun aikuistekin ovat tätä tasoa!
Hallelujaa!
tavarat reput ym ovat yhteis omaisuutta, ja kaikki saa mennä toisten repuille ja tutkia ne!
Täytyykin katsoa, ettei lasten repuissa ole mitään arvokasta ym ja listata tavarat, eihän sitä tiedä, millon se opettaja tutkii kaikkien reput ja ties mitä sieltä häviää.
Sekä myös syyllistää kaikki lapset varkaiksi. Kun yksi tekee virheen, on kaikki syyllisiä! Näin leimataan koko luokka.
viedään se antamisen ilo, mikä karkkien jakamisesta tulee.
Luokallani on muutaman kerran tapahtunut urani aikana vastaavaa. Jos olen ollut varma, että kyseinen tavara on ollut sinä päivänä koulussa niin olen päivän loputtua sanonut oppilaille että sitten vasta lähdetään kotiin kun kadonnut tavara on löytynyt. Niin sitä on sitten yhdessä etsitty ja aina on jostain löytynyt. Voi olla että kyseessä on ollut tahallinen teko, mutta olen sanonut että jos on vahingossa laittanut itse väärään reppuun tai jos joku muu on laittanut vahingossa. Vahinkoja sattuu ja myös ajattelmattomuutta, mutta tässä vaiheessa voi viellä korjata tapahtuneen : )
Näin sitä pitää!
Liika auktoriteetti lisää uhmaa joskus. Ja jos ei edes ole varmaa, mitä on tapahtunut. Entäs ne kaikki vanhat tarinat lapsista, jotka eivät koskaan saaneet mitään ja sitten tilaisuuden tullen varastivat? Eikös Tom Saywerinkin roisto ollut kontrollifriikki opettaja?
Järki käteen muillekkin. Ei lasta tarvitse häväistä, vaikka oikeuteen pyrkiikin. Oikeustajua vasta opetellaan ja äskeisen opettajan esimerkki palautti lapsen miettimään omaa virhettä ja antoi mahdollisuuden korjata sen. Laukun tonkiminen on nöyryyttämistä sellaisenaan. Pitää ensin antaa mahdollisuus tunnustaa ilman kasvojen menetystä.
Pelkkä nöyryytys ei todellisuudessa opeta mitään muuta kuin kostonhimoa.
Usein itsekkin mietin mikä on kasvatuksellisesti oikein, ja silti en tiedä teenkö oikein. Varsinkin kun on monesta lapsesta kysymys ja toisaalta pitää pysyä linjassa ja toisaalta joku toinen lapsi voi vaatia tiukkaakin linjaa kun taas joku oppilas tottelee jo pelkästä katseesta...Mutta se, että olen toiminut edällä mainitulla tavalla perustuu siihen, että haluan että yksikään oppilas ei tule nolatuksi. Aika moni meistä aikuisistakin muistaa joskus jostain jotain näpistäneensä lapsena, yleensä pahamieli ja omantunnontuskat on tullut ja jos on jäänyt kiinni niin on ollut todella noloa jo pelkille vanhemmille paljastuminen, saati, että koko luokka alkaisi pitää varkaana. Monesti myös tämmöinen "kiinnijääminen" saattaa leimata lapsen ikuiseksi varkaaksi ja epäluotettavaksi ihmiseksi ja toisaaltahan suurin osa meistä aikuisistahan olisi sitten varkaita.... En puolusta näpistystä, mutta asiasta puhuminen pitää hoitaa ilman julkista nolaamista!
Kyllä koulussa "varastetut" esineet pitää kirjata omiin tappioihin. Opettaja ei voi kassí ratsioita tehdä.
Lapsi on voinut itse hukata tavarat kotiin tai kouluun, mutta ei uskalla sitä välttämättä kertoa, on helpompi osoittaa muita.
Opettajat voivat ja tekevät kassiratsioita koko ajan. Meillä oli kerran opettajainkokouksessa puhumassa poliisin edustaja, joka itse asiassa suorastaan kehotti meitä ratsaamaan reput, jos jotain on hävinnyt.
Tämänkin ketjun kirjoittajat taitavat katsoa liikaa amerikkalaisia poliisi- ja lakitupasarjoja, joissa puidaan kovasti epäillyn "oikeuksia" eikä mitään saa tehdä edes poliisi. Ottakaa nyt hyvät ihmiset se maalaisjärki käteen. Tässä on kyse lasten kasvatuksesta, eikä syvällisestä lakiopillisesta pulmasta. Mikä on lasten paras? Onko se tällaisen lakikirjaoikeuden toteutuminen vai se, että opitaan olemaan varastamatta? Haloo, onko siellä ketään kotona?!
lasten reppuja voi kääntää ylös alasin ja repiä vaikka vuorikankaan irti, jotta kaikkien varastetut tavarat löytyy!!! Ratstkaa kaikki taskut, ja kengät, huput ja tutkikaa, aina jotain löytyy... varkaita koko koulu täynnä!
Jopas joo, en kyllä ihan usko, että poliisi tulee kouluun tuollasta kertoon! Hej... pisti aika pahan provon!
Hah, kuule kyllä näin tultiin kertomaan. Rikkomisesta ei kyllä ollut mitään puhetta eikä siitä, että kaikki olisivat varkaita. Sen sijaan mietittiin huumetilannetta yms.
Poliisimies oli selkeästi sitä mieltä, että jos jotain on hävinnyt ja on syytä uskoa, että se repusta löytyy, niin siitä vaan. On se kumma, kun oikeat provot menevät täällä täydestä kuin häkä, mutta maalaisjärkeä ja oikeaa asiaa pidetään provona. LOL
Tässä ketjussa ei ole kuin yksi vastarannan kiiski, joka heittää noita idioottimaisia kommentteja - on jopa kirjoittanut tuon "itseKKin opettaja" -viestin. Hän esiintyy milloin opettajana, milloin "opettajien pomottajana" jne. Hänen tyylinsä kirjoittaa on niin "uniikki", ettei voi erehtyä. Hän yleensä tukee itse itseään viesteillä, kun kukaan muu ei voi niihin yhtyä. Yritetään ymmärtää! Ei liene helppoa hänellä! Olen jo pitkän aikaa seuraillut ja naureskellut hänen viestejään! Aina sama virsi!
Teet niin tai näin, aina jonkun mielestä menee väärinpäin. ItseKKKKin olen ope ja puhun ruotsia äidinkielenä. Pahoittelen tällaista kamalaa kirjoitusvirhettä. Ymmärrän, että se kärkästä mielipidepiipertäjää harmittaa.
Saa kai olla eri mieltä. Käytän muita keinoja, en ratsaa reppuja ja käyttämäni keinot ovat toimineet. Kokeile itsekkkkin.
Lapseni koulussa opettaja tarkistelee silloin tällöin ''huvikseen'' lasten reput, pulpetit yms.
Olen soittanut opettajalle tästä asiasta useita kertoja, mutta reppujen tarkistelu ei vain lopu..
penaali varas oli niitä tietynlaisia oppilaita joilta opettajat eivät uskalla esim. tarkastaa laukkuja. Kummallista kuinka opettajat nykyään pelkäävät oppilaita ja heidän vanhempiaan. Nuoret opettajat tuntuvat olevan arkoja ja vanhemmat niin loppuunpalaneita että antavat luokassa oppilaiden tehdä melkein mitä vaan etteivät vaan huomioisi opettajaa.
Ei kai tällaisessa tapauksessa, kun on kysymys toisen omaisuudesta, ole vaihtoehtoja kaikkien laukut vaan tarkastukseen. Jos opettaja ei puutu tosissaan asiaan niin sehän puhuu sen puolesta että koulussa saa toisen omaisuudelle tehdä mitä vaan. Mitä jos opettajien huoneesta olisi viety jotain, ehkä asiaa olisi tutkittu.Tuliko opettajalle mieleen että penaali oli tytölle tärkeä, käsittämätöntä välinpitämättömyyttä opettajan taholta.
Turha opettajien on puolustautua sillä ettei muka laukkuja voi tarkistaa, järki käteen tuossahan oli tapahtunut ns. rikos.
Eivät opettajat oppilaitaan pelkää. Sen sijaan he ehkä haluavat valita pienemmän riesan tien ja välttää konfliktia vanhempien kanssa.
Monesti näissä keskusteluissa vanhemmat ihmettelevät, eikö opettajilla ole auktoriteettia. Että jos olisi oikea opettaja, saisi varkaan vain otsanahkaansa rypistämällä tunnustamaan. Samat vanhemmat yleensä kertovat, miten "vahtivat" opettajia ja kertovat lapselle kotona, ettei opettajalla ole oikeutta tehdä sitä tai tätä.
Auktoriteetti on peräisin monesta asiasta. On olemassa karismaattisia ihmisiä, joilla on syntymälahjanaan taito tehdä vaikutus. Tämä on harvinainen lahja. Sen lisäksi on asemaan perustuvaa auktoriteettia. Opettajien auktoriteetti virkamiehinä on peräisin yhteiskunnalta ja vanhemmilta. Jos yhteiskunta vähentää opettajien oikeuksia esimerkiksi antaa rangaistuksia ja vanhemmat valistavat lapsilleen kotona, ettei opettajalla ole oikeutta tehdä mitään, viedään opettajalta työkalut käsistä.
Monesti toivotaan varsinkin yläkouluihin kapiaisia antamaan opettajille mallia siitä, miten kuria pidetään. Silloin unohdetaan se, mistä kapiaisen auktoriteetti on peräisin. Se syntyy siitä, että hän edustaa Suomen armeijaa, jolla on halutessaan oikeus jopa panna niskuroiva varusmies putkaan. Helppohan siinä on vaatia tottelemista. Ja kun varusmies tottelee, se ei siis johdu kapiaisen loistavista johtamistaidoista, vaan siitä, että hän tietää, mitä voi olla seurauksena.
Tulkaapa itse kokeilemaan, miten opettaa 20-30 "oikeuksistaan" äärimmäisen tietoista keskenkasvuista, joiden lakimiesäidit ja -isät pitävät huolen siitä, että luokkaansa kurissa ja nuhteessa pitävä opettaja saa kuulla kunniansa säännöllisin väliajoin. Ja jos ei pidä kurissa, niin saa haukut auktoriteetin puutteesta eli nämä vanhemmat eivät ole koskaan tyytyväisiä.
Jos vanhemmat oikeasti toivovat, että opettajilla on auktoriteettia, he sanovat lapselle, että koulussa tehdään niin kuin opettaja sanoo ja opettaja voi esimerkiksi etsiä varastettua tavaraa repusta. Ja muistaa kannattaa, että opettajan auktoriteetin nakertaminen haittaa eniten sen oman lapsen koulunkäyntiä, joka olisi helpointa, jos hän voisi luottaa opettajaansa.
tuossahan se taas tulikin koko virsi ja aina samanlainen. Olisit edes valituksesi välissä vastannut ap kirjoittajan kysymykseen, vai etkö tiedä saako opettaja tutkia laukut?
Täytyy sanoa että kyllä opettajilla on vaikeaa meidän vanhempien kanssa.
...on vastattu tässä keskustelussa jo varmaan kymmenen kertaa ainakin. Alkuperäinen kysymys oli sitä paitsi lähinnä se, miksi opettaja EI tutkinut laukkuja. Mielestäni esitin ihan relevantin teorian siihen, vaikka en tietenkään pysty tuon tuntemattoman opettajan ajatuksia lukemaankaan.
Oma kontribuutiosi keskusteluun on taas esimerkki ihan silkasta hyvän tahdon puutteesta. Jotkut eivät lähtökohtaisesti edes halua tehdä yhteistyötä tai etsiä yhteisymmärrystä, vaikka se olisi lapsen paras!
...
tuossa jutussa oli, turhan päiväiväisiä juttuja joita mahtuu 13 tusinaan. Turhautuneen opettajan vuodatusta kuinka kamalia vanhemmat taas onkaan.Loistava juttu niiden kollegoiden mielestä jotka ovat yhtä turhautuneita työssään.
Kyllä se on opettajan korvien välissä jos ei pysty luokassa kuria pitämään, onhan koulussa säännöt. Opettajan käsissä se on onko hänellä auktoriteettia vai ei. Jatkuvasti täältä saa lukea kuinka vanhemmat saisivat ajatella kuinka 25-30 oppilaan luokassa voi olla vaikeaa selvitellä asioita,esim. tämä penaali juttu, kuulkaas opettajat se on teidän työnne. Valittakaa niille jotka teidän oppilas määränne ja muut asianne päättävät,jokaisella lapsella on oikeus käydä koulunsa rauhassa ilman niitä mätämunia jotka aiheuttavat mielipahaa ja opettajan on huolehdittava että näin myöskin tapahtuu.
Olen kyllä aina kuvitellut, että opettaminen olisi varsinaisesti työtäni, eikä kaikenmaailman sählinkien selvitteleminen!
Opet nyt vain on etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana tässä avuttomien vanhempien maassa pantu paljon vartijoiksi: kasvattaminen, poliisi, sos.työntekijä... ja viimeisimpänä sitten se opetus.
Ei ihme, että turhautuu.
lapsi ei varasta! Vanhempia on moneksi, niinkuin on opettajiakin.
Auktoriteettinen opettaja voi olla silti mukava.
Kyseinen asia olisikin ( siis se reppujen tarkistus) syytä ottaa vanhempainilloissa esille.
En voi kuvitellakaan tilannetta että opettaja välitunnilla ( on todella muutakin tekemistä) huvikseen kurkkailisi oppilaiden reppuihin. Jos taas repputarkastus tehdään kaikille (kaikkien läsnäollessa) tai yksittäiselle oppilaalle (oppilaan läsnäollessa) esim. rehtorin luona, ei siinä pitäisi olla mitään pahaa. Tosin, voihan opettaja pyytää oppilaita näyttämään reppunsa. Jos joku ei halua, voidaan siitä vetää omat johtopäätökset...!
Miksi vanhemmat vähättelevät omaa vaikutusvaltaansa? Kai nyt oma isä ja äiti ovat lapselle joka tapauksessa ne tärkeimmät auktoriteetit. Jos äiti sanoo, että opettaja on huono ja tekee väärin ja antaa liikaa läksyjä ja vaatii liikaa, ketä luulet lapsen uskovan?
Ja minun työtäni töissä ei ole sen opettaminen, että ei saa varastaa. Se on minun työtäni kotona, äitinä. Jos kaikki tekisivät hommansa vanhempina, ei tarvitsisi näitä miettiä!
Sinun lastasi olisi ilo opettaa! terv. ope
mitähän tarkoitit, vähättelevät omaa vaikutusvaltaansa ? Kyllä kai jokainen täysjärkinen vanhempi tajuaa että on vastuussa oman jälkikasvunsa tekemisistä. Opettajan auktoriteetti vaikuttaa siihen mitä siellä koulussa voi tehdä ja mitä ei. Jokainen vanhempi varmasti tietää kuinka lapsi saattaa muuttua kun aamulla ovi sulkeutuu ja lähdetään kouluun.Monet vanhemmat tosin luulevat että heidän lapsensa on koulussa "enkeli" kun kotonakaan ei kummempia ongelmia ole, näinhän ei todellakaan ole.Meidän perheen kohdalta voin sanoa että opettajan välinpitämättömyys ja vastuunsa laistaminen pilasi poikamme koulunkäynnin ylä-asteen osalta. Pojan kanssa ei kotona ollut ongelmia mutta n. 50km linja-auto matka kouluun muutti poikaa niin ettei ollut omaksi tuntea.Vasta 9. luokalla uusi opettaja otti kotiin yhteyttä ja sanoi pojan häiriköivän luokassa. Kävimme koululla juttelemassa ja koko karmeus selvisi,poika oli häiriköinyt 7. asti.No, asiat saatiin pojan ja opettajan kanssa selvitettyä mutta kaksi vuotta meni tavallaan hukkaan.
Keskustelussa huomasin millaisia opettajia siellä oli, englannin opettaja oli loppuunpalanut, äidinkielen opettaja oli toinen jalka lähdössä eläkkeelle.Jokainen opettaja oli jonkinasteinen uhkailija, jos et ole kunnolla niin minä laitan sinut jälki-istuntoon, kukaan ei toteuttanut uhkaustaan. Tällaiset opettajat ovat helppoa "riistaa" tuon ikäisille pojille, edes rehtori ei puuttunut asiaan, eläke häämötti.
Opettajilta puuttuu rohkeus pitää järjestys, mitä sitten jos jotkut vanhemmat ovat karvat pystyssä puolustamassa lapsiaan eivätkä usko lastensa käytöshäiriöitä, opettaja on pomo koulussa ja siellä käyttäydytään kuten pomo sanoo.Kurinpitoon ei saa vaikuttaa vanhempien ammatti tai se toimiiko aktiivisesti myyjäisissä tai muissa toimissa.Luokassa on muitakin oppilaita jotka kaipaavat huomiota ja opetusta siksi nämä häiritsijät olisi saatava kuriin.
Kun opettaja pitää kuria, pitää häiriköineelle oppilaalle puhuttelun, siirtää häirikön koulunkäyntiavustajan seurassa toiseen luokkaan tms. niin jopa opettaja saa vanhemmilta haukkumiset. Monikaan vanhempi ei usko, että se kotona hyvin käyttäytyvä lapsi häiriköi kenties koulussa.
Se, on totta, että koulussa on loppuunpalaneita opettajia. Missähän vika? Jospa opettajan aika ei menisi käytöstapojen opettamisessa vaan hän voisi keskittyä vain opettamiseen. Jaksaisikohan paremmin?
alaisia, joilla ei ol oikeutta omavaltaisiin tekoihin. Vanhemmat ovat heidän työnantajiaan, joten vanhemmilla on suurempi sananvalta siihen miten missäkin asiassa toimitaan.
Siksi tulee kotiin myös kirjeitä erilaisista tapahtumista tai asioista, joihn tarvitsee vanhempien suostumuksen, voiko lapsen viedä esim konserttiin tai teatteriin tai luokkaretkelle. Meillä toimitaan koulussa näin asiallisesti.
Tavallisia palkansaajia vanhempien alaisia ne opettajat ovat, ei sen enempää kuin me muutkaan. Heillä on lapsista vastuu kouluajalla, siitä he saavat palkan. Emme mekään mene töissä kenenkään laukkuja tarkastamaan.
Ei niinkään opettajien toiminta (joka ei sekään kyllä ollut parasta mahdollista) vaan, se, ettet ole vuosiin kysynyt mitään kuulumisia lapsesi opettajilta! Ihan käsittämätöntä. Etkö ole käynyt vanhempainilloissa, kolmikantakeskusteluissa, vanhempainvarteissa? Eikö koskaan tullut mieleen meilata tai soittaa luokanvalvojalle ja kysyä miten lapsella koulussa menee? Mikä mahtoi olla lapsen käytösnumero? Jos se oli alle kasin, niin olihan siinä viestiä sinulle. Eipä ihme, että sinä täällä syyllisyyksissäsi kippaat vastuuta koulun niskaan.
Meidän koulussa kyllä saatetaan käytösasiat huoltajien tietoon. Valitettava totuus kuitenkin on, että hyvin harvoin sillä on mitään vaikutusta. Sama koskee lintsaamista. Voi olla, että lapsesi koulun opettajat olivat uupuneet ja kyynistyneet, kun yhteydenotoista kotiin ei yleensä ole mitään hyötyä.
Minä kyllä omalleni sanon aina, että on ihan sama, kuka ja millainen opettaja on. Hän on minun lapseni ja edellytän häneltä hyvää käytöstä koulussa ja sillä piste. Lapseni käytös on minun vastuullani ja hänen omalla vastuullaan. Vain pieni osa vastuusta kuuluu opettajalla. Hyvin pieni! Opettajan vastuulla on OPETTAMINEN.
Ei vanhemmat ole opettajien pomoja sen enempää kuin lääkärien, poliisien tai kunnan palkanlaskijoidenkaan pomoja. Myös opet maksavat veroja, ovatko he siis itse omia pomojaan?
ja oikeudella sinä hyökkäät ja syyllistät minua äitinä.En kai ole niin tyhmä etten ole kouluun ollut yhteydessä vaikka kaikkea en kirjoitukseeni laittanutkaan, juttu on niin pitkä etten sitä tähän jatka.Tuo käsittämätön hyökkäävä tyyli tyrmistyttää,no sitähän täällä saa lukea viesteistä aivan tarpeeksi."minä kyllä omalleni sanon aina..." luuletko super-äiti ettei muut äidit sano.
Eipä tässä olla ajatustenlukijoita. Kerroit edellä, että sinulle tuli täytenä yllätyksenä, että lapsesi oli häiriköinyt vuositolkulla. Tuskin olisi tullut, jos olisit ollut kouluun yhteydessä. Minä ainakin kysyn lapseni käytöksestä opettajalta kuukausittain. Näinä sähköpostin aikoina ei ole kovin vaikeaa.
Niinpä. On se huomattu, että oppilaita on kahta lajia: niitä, joille soitto kotiin auttaa (tosin näiden lasten kotiin ei yleensä tarvitse soitella) ja niitä, joiden vanhemmat sanovat, että voi kamala, niinkö meidän puppeli käyttäytyy voivoi, ja meno jatkuu samana. Eräät vanhemmat kun eivät ole huomanneet, että kodin mahdollisuudet puuttua ovat huomattavan paljon paremmat kuin koulun. Eiköhän siitä lapsi tokene, jos huono käytös johtaa tietokoneen käytön epäämiseen, kännykkän ja viikkorahan menettämiseen tms. Siihen kun lisäisi vielä huomiota ja yhteistä aikaa, niin meillä ei olisi näitä onnettomia häiriköitä ja varkaita ja lintsareita.
Mutta se vastuu on joka tapauksessa aina etupäässä siellä kotona. Mutta nykyvanhempiahan ei saa syyllistää. Kyllä minä ainakin koen syyllisyyttä, jos huomaan, etten ole vanhempana toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Sehän on vain oikein kokea syyllisyyttä moisesta! Siinähän sitä sitten oppii olemaan. Miksi vanhempia ei saisi syyllistää, jos he jättävät lapsensa selviämään yksin koulussa ja muualla? Etkö sinä sitten syyllistä opettajia? Miksi opettajia saa syyllistää? Se lapsihan on sinun, eikä opettajien! Vastuu sinne, minne se kuuluu.
...
räyh...räyh...
...
Soittavatko työkavereidesi puolisot tai vanhemmat sinulle valittaakseen, jos heidän perheenjäseneltään on töissä kadonnut jotain? Onko kukaan sitä mieltä, että vastuu on silloin sinun? Kun vastaat noihin kysymyksiin ja sitten mietit, mitä opettaja niihin vastaa, saat selville sen, miksi opettaja voi joutua katsomaan laukkuun, mutta sinä et. Töitä on katsos monenlaisia.
Ja fakta on myös se, että merkittävä osa näistä opettajien "pomoista" on sitä mieltä, että reput pitäisi tällaisessa tilanteessa tarkastaa. Eli jos opettajan pitää toimia, niin kuin vanhemmat haluavat, hän saa tehdä joka luokan ja joka oppilaan kanssa eri tavalla. Käsität kai, että se on mahdotonta. Siksipä koulussa on säännöt, joiden mukaan toimitaan, eivätkä niitä sääntöjä vanhemmat keksi.
Toistan vielä sen, mikä täällä on jo sanottukin: opettajat eivät katso reppuihin huvikseen! Se on juuri sitä työtä, josta sinäkin kehut niin maksavasi. Naurettavaa tuo, miten olet ymmärtänyt konserttiin viemisenkin. Ikään kuin se olisi opettajille suurikin hupi, johon heidän pitää anoa sinun lupaasi, jonka sinä armollisesti myönnät. Koomista. Tiedonanto toimitetaan kotiin siksi, etteivät sinunlaisesi huoltajat alkaisi uhkailla raastuvalla vaikkapa jos lapsesi tukehtuu karkkiin väliajalla.
Hyvä äiti 1 ja 2. Et kai vain tässä kirjoituksessa ole hyökkäävä ja syyllistä opettajia. Jos niin teet, miksi niin kovin älähdät, jos sinua aiheesta syyllistetään? Miksi sinä saat olla hyökkäävä, mutta muut eivät?
Eikö se ole vanhempien korvien välissä, onko sen verran auktoriteettia, että lapsi käyttäytyy koulussa? Eikö se ole vanhemmat teidän työnne? Eikö vanhempien ole huolehdittava siitä, että oppilaat eivät ole mätämunia. Eikö jokaisella lapsella ole oikeus vanhempiin, jotka ovat kiinnostuneita hänen koulunkäynnistään?
Jatkuvasti täällä saa lukea, kuinka vika on opettajien. Voisiko se vika olla joskus jossain muuallakin?
...
Enpä arvannut että kysymykseni aiheutti näin vilkkaan keskustelun. Varsinaiseen kysymykseen en ole kuitenkaan saanut vastausta: "saako opettaja tutkia lapsen repun?". Mitä laki sanoo tästä?
Keskusteluissa on kyllä tullut muutamia hyviä vinkkejä siitä, miten opettajan tulisi puuttua tilanteeseen. Pätevä, kokenut opettaja olisi varmaan saanutkin tilanteen selvitettyä.
Huomautan vielä, että penaali todella katosi ( opettajakin muistaa että se oli tytöllä vielä tunnin alussa )eikä kysymyksessä siis ollut oppilaan oma huolimattomuus tai unohtelu.
Oli opettajan keinot mitä tahansa ( ei tietysti laittomia) pitää opettajan mielestäni puuttua tilanteeseen välittömästi. Muutenhan lapset saavat sen käsityksen että toiselta "pihistäminen" on sallittua.
vanhemman lupaa ei saa tonkia toisten omaisuutta. Tietenkin pitää selvittää asia, mutta ei penkomalla lasten reppuja omin päin.
Muutenhan lapset saavat sen käsityksen että toiselta "pihistäminen" on sallittua. Ei kuulu opetussuunnitelmaan vaan kotikasvatukseen.
Penaalit yms. on koulussa omalla vastuulla. Koulusta saa tarvittavat oppisvälineet.
Ei taida olla säädettynä lakia. Opettaja saa tutkia oppilaan repun, vanhempien läsnä ollessa.
Haluavatko vanhemmat todella tulla työpäivän päätteeksi koululle repputarkistuksiin? Eivätkö nykyvanhemmat voi hyväksyä sitä, että opettaja tekisi työnsä ja hoitaisi homman koulupäivän aikana?! Olisihan se kaikille helpompaa, myös lapsille.
Osa vanhemmista on niitä, joita ei voi koskaan miellyttää. Jos kutsuisi heidät repunpenkojaisiin, olisi tyhmä ja huono opettaja ja vaivaisi vanhempia turhaan, jos taas katsoisi itse repun, olisi omavaltainen kriminaali.
Olisipa muuten aikamoinen ruljanssi, jos 25 oppilaan huoltajien pitäisi tulla tarkistamaan lapsensa reppuja päivän päätteeksi. Opettajakin varmaan odottelisi iltavuorolaisia niin mielellään...
Jos vanhemmat tekisivät kasvatustyönsä, ei tarvittaisi repputarkastuksia.
repullisen jutun aiheita. Hih hii.. ei sitä turhaan ole sanottu, että mielikuvitus lähtee laukkaamaan!
Täällä on jo ylempänä poliisitkin penaalipöllintä aiheessa mukana, heh...!
..joka lopulta tappoi itsensä, aloitti uransa pihistämällä pikkutavaroita koulussa.