162/47

lantioluut paistaa, mut mä vihaan näitä läskireisiä!!
101732
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

H - O - I - T - O - O - N!

Äänestä

MEEEE HOITOOO!!!!!!!

(jakaikenlisäksivieläoletrumanlaihalihotatyhmä!)

Äänestä

läskireisiä sulla tuskin on.
mutta ei kai ne lantioluut noissa mitoissa vielä mitenkään häiritsevästi näy?

Äänestä

Alotin mitoista 163/60 ja pahin vaihe oli 163/43. Nyt oon varmaan joku 163/55 vaik en puntaril edes välitä käydä. Täs on mun tarina sulle. Nyt tajuun että vaik mul olis sitte "läskireidet" tai jenkkakahvat niiin onpahan ainakin ihanat semmoset eikä kellään muulla ole semmosia kun mulla!!

Mun elämä kitetyteysti on muuttunu muutamassa kuukaudessa aaaaaika roimasti.
10 v sairastin syömishäiriöitä ja noin vuoden anoreksiaa. Pahimmassa vaiheessa elin masennuksen, ihmispelon, itseinhon, yksinäisyyden, sairauden, ahdistuksen ja kaikenlaisten anoreksian oireiden vallassa. Ystävät, huumorintaju, itsetunto ja elämänilo katos. Ihan pohjalle vajosin lopussa, enkä edes tajunnu kun vasta nyt, että pikkuhiljaa sinne matkasin vuosien varrella, ja siitä vapauduin kun halusin parantua täysin tosta sairaudesta ja löytää identiteettini muusta, kun ulkoisesta.

No, nyt oon terve enkä oo ikinä edes tienny miltä tuntuu arvostaa ja rakastaa itteään kun vasta nyt. Elämä on ihanaa, on ystäviä, harrastuksia, elämänilo ja terve itsetunto, saan herkutella ja saan nauttia jokasesta päivästä. :) Uskon parantumiseen 100%. Haluutsä?

Äänestä

Alotin mitoista 163/60 ja pahin vaihe oli 163/43. Nyt oon varmaan joku 163/55 vaik en puntaril edes välitä käydä. Täs on mun tarina sulle. Nyt tajuun että vaik mul olis sitte "läskireidet" tai jenkkakahvat niiin onpahan ainakin ihanat semmoset eikä kellään muulla ole semmosia kun mulla!!

Mun elämä kitetyteysti on muuttunu muutamassa kuukaudessa aaaaaika roimasti.
10 v sairastin syömishäiriöitä ja noin vuoden anoreksiaa. Pahimmassa vaiheessa elin masennuksen, ihmispelon, itseinhon, yksinäisyyden, sairauden, ahdistuksen ja kaikenlaisten anoreksian oireiden vallassa. Ystävät, huumorintaju, itsetunto ja elämänilo katos. Ihan pohjalle vajosin lopussa, enkä edes tajunnu kun vasta nyt, että pikkuhiljaa sinne matkasin vuosien varrella, ja siitä vapauduin kun halusin parantua täysin tosta sairaudesta ja löytää identiteettini muusta, kun ulkoisesta.

No, nyt oon terve enkä oo ikinä edes tienny miltä tuntuu arvostaa ja rakastaa itteään kun vasta nyt. Elämä on ihanaa, on ystäviä, harrastuksia, elämänilo ja terve itsetunto, saan herkutella ja saan nauttia jokasesta päivästä. :) Uskon parantumiseen 100%. Haluutsä?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


karsea kirjoitti:

lantioluut paistaa, mut mä vihaan näitä läskireisiä!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu