Autolla Pohjois-Norjaan

Viime Kesänä oltiin toista kertaa Norjan reissulla.
Edellisellä kerralla oltiin matkailuautolla ja mentiin käsivarresta Skibotniin ja sieltä kierreltiin Karigasniemen kautta kotiin Savonlinnaan.
Viime vuonna oltiin liikkeellä Elokuussa Omalla -96 farkku Astralla. Teltta oli mukana, mutta jäi täysin käyttöä vaille. Käännettiin aina yöksi takapenkki nurin ja asetettiin patja takatilaan. Nipin napin mahtui 178 pitkänä makaamaan suorana. Tässä luksusmallin parivuoteessa meitä tosin nukkui 3 henkeä (85kgx2 50kg emäntä).
Reissu siis alkoi Savonlinnasta. Ekana oiltana päräytettiin suoraan Tornioon kahden kuskin voimilla! Käytiin kuitenkin matkalla viemässä koira hoitoon ja kyseisestä paikasta vietiin vielä kissanpennut Iisalmen kupeeseen. Koko yöhän siinä siis meni. Kilsoja ehkä 700-800. Seuraavana päivänä mentiin Tornion Citymarketista hakemaan kaljaa ja tupakkaa (törkeissä hinnoissa Norjassa). päädyttiin ostamaan lisäksi tyynyt mukavuussyistä... Torniosta ajettiin Ruotsin puolelle Haaparantaan, mistä joen vartta ylös jokusen tuntia. En muista tien numeroa, mutta Kiiruna oli jokatapauksessa seuraava leiripiste. Kiirunassa yövyttiin leirintäalueella, joka maksoi autopaikalla 15€. Pesutilat yms. olivat käytössämme (sen mahdollisuuden ptyrimme täyttämään joka toinen päivä). Illalla pikkupöhnässä pistettiin elämä risaiseksi ja käytiin oikein ravintolassa syömässä.
Seuraava etappimme johdatti meidät sitten oikeille laduille, eli aikaisemmissa viesteissäkin mainituille Torniojärven seuduille. Niillä paikkein maisemat alkavat huimata heikomman päätä ja seutu on kaikessa puhtaudessaan todella suosittelemisen arvoinen! Kiiruna-Torniojärvi reitiltä hieman poiketen olisi ollut mahdollista käydä kurkkaamassa pohjolan korkein kukkula Kebnekaise, mutta kalastuspaine takoi liikaa päässä, joten turskia kohti vei tiemme. Torniojärven liepeillä tapahtui seuraava rajan ylitys (Ruotsi-Norja), joka sujui aivan yhtä sutkisti kuin aina muuallakin, eli ajetaan vaan läpi mitään huomaamattakaan. Tästä alkaakin sitten se maisemien ilotulitus! Narvikista Altaan maisemat ovat henkeäsalpaavia ja reittiä kulkenut ei voi olla palaamatta. Tänään se juuri iski taas se hinku palata ja ei kai sitä muuta voi kuin hyökätä reissun päälle taas tänä kesänä! Nyt alkaa uni painaa silmää joten jatkan huomenna. Kysymyksiä vaan tänne. Vastailen mieluusti jos osaan.

Kesäkale kirjoitti:

Viime Kesänä oltiin toista kertaa Norjan reissulla.
Edellisellä kerralla oltiin matkailuautolla ja mentiin käsivarresta Skibotniin ja sieltä kierreltiin Karigasniemen kautta kotiin Savonlinnaan.
Viime vuonna oltiin liikkeellä Elokuussa Omalla -96 farkku Astralla. Teltta oli mukana, mutta jäi täysin käyttöä vaille. Käännettiin aina yöksi takapenkki nurin ja asetettiin patja takatilaan. Nipin napin mahtui 178 pitkänä makaamaan suorana. Tässä luksusmallin parivuoteessa meitä tosin nukkui 3 henkeä (85kgx2 50kg emäntä).
Reissu siis alkoi Savonlinnasta. Ekana oiltana päräytettiin suoraan Tornioon kahden kuskin voimilla! Käytiin kuitenkin matkalla viemässä koira hoitoon ja kyseisestä paikasta vietiin vielä kissanpennut Iisalmen kupeeseen. Koko yöhän siinä siis meni. Kilsoja ehkä 700-800. Seuraavana päivänä mentiin Tornion Citymarketista hakemaan kaljaa ja tupakkaa (törkeissä hinnoissa Norjassa). päädyttiin ostamaan lisäksi tyynyt mukavuussyistä... Torniosta ajettiin Ruotsin puolelle Haaparantaan, mistä joen vartta ylös jokusen tuntia. En muista tien numeroa, mutta Kiiruna oli jokatapauksessa seuraava leiripiste. Kiirunassa yövyttiin leirintäalueella, joka maksoi autopaikalla 15€. Pesutilat yms. olivat käytössämme (sen mahdollisuuden ptyrimme täyttämään joka toinen päivä). Illalla pikkupöhnässä pistettiin elämä risaiseksi ja käytiin oikein ravintolassa syömässä.
Seuraava etappimme johdatti meidät sitten oikeille laduille, eli aikaisemmissa viesteissäkin mainituille Torniojärven seuduille. Niillä paikkein maisemat alkavat huimata heikomman päätä ja seutu on kaikessa puhtaudessaan todella suosittelemisen arvoinen! Kiiruna-Torniojärvi reitiltä hieman poiketen olisi ollut mahdollista käydä kurkkaamassa pohjolan korkein kukkula Kebnekaise, mutta kalastuspaine takoi liikaa päässä, joten turskia kohti vei tiemme. Torniojärven liepeillä tapahtui seuraava rajan ylitys (Ruotsi-Norja), joka sujui aivan yhtä sutkisti kuin aina muuallakin, eli ajetaan vaan läpi mitään huomaamattakaan. Tästä alkaakin sitten se maisemien ilotulitus! Narvikista Altaan maisemat ovat henkeäsalpaavia ja reittiä kulkenut ei voi olla palaamatta. Tänään se juuri iski taas se hinku palata ja ei kai sitä muuta voi kuin hyökätä reissun päälle taas tänä kesänä! Nyt alkaa uni painaa silmää joten jatkan huomenna. Kysymyksiä vaan tänne. Vastailen mieluusti jos osaan.

Lue lisää

olivat tosiaan hienoja tuollakin reitillä. Toissa kesänä tosiaan ajettiin Tornio-Kiiruna-Narvik väli. Kokkolasta samana päivänä Narvikiin asti. Torniojärvi oli mahtava ilta-auringon paistaessa.

Norjaan se meidänkin mieli tekee. Neljästi ollaan käyty, mutta ensi kesänä suuntaamme taas tuonne Etelä-Norjaan, missä maisemat ovat vielä kauniimpia. mm. Geiranger ja Trollstigen olivat aivan mahtavia elämyksiä...