Olen aina pitänyt Nissaneita suorituskykyisinä autoina, itselläni on ollut -1987 vuodesta lähtien micraa, sunnya ja primeraa. Jopa 1.6 litranen Primerakin ruopasee talvella 2. vaihteella kun painaa kaasua. Mutta nyt perheessä 2003 mallinen 98 heppanen Almera, joka Moottorilehden testinkin mukaan kiihtyy 13.1 s 0-100. Tämäkin kertoo, että tehoja ei todellakaan ole. eikä siis suorituskykyä. Suorituskyttömin vekotin, jopa 1982 malliset Sunnyt olivat ripeämpiä. Niin ja ei sutase kakkosella talvikelillä..1.6 /100 heppanen Primerakin siis tykimpi.
hämäävät hevosvoimat
Almera 2003
171939
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
muut ajo-ominaisuudet on varmastikkin paremmat kuin siinä vanhassa sunnyssä? vai olenko väärässä??
Nii että ootko koskaan miettiny mitkä asiat vaikuttaa suorituskykyyn?
Oiskohan auton painolla mitään tekemistä asian kanssa? Almera painaa enemmän kuin vanhat sunnyt...turvallisuus ja varustelu painaa...
Ja välityssuhteet ovat toinen olennainen tekijä suorituskyvyssä...joten kyllä ne hevoset on tallella siellä almerassa, olen käynyt koeajamassa. Kone tarvitsee kierroksia pieni kun on... nii ja saahan siihen isomman koneen jos tuo ei riitä....että sellasta!!!
Mutta perstuntuma sen sanoo, Kyllä -98 primera 1.6 painaa varmaan yhtäläisesti 2003 hb- Almeran kanssa. Takapuolituntuma ja 60000 ajokilometriä Primeralla ...Almerassa ei ole 98 heppaa tai se painaa todella paljon. Väännöissäkään ei pitäs olla eroa.
Tuo tehottomuuden tuntu johtuu käsittääkseni näistä nykyisistä uusia autoja koskevista päästövaatimuksista ja myös autojen välisestä kilpailusta pienempien päästöjen suhteen.
Ei sieltä putkesta enää saa tulla isompia päästöhuippuja missään olosuhteissa, niin ei voi syöttää enää niin rikkaita polttoaineannoksia koneelle kiihdytysvaiheessakaan.
Samaa tehon puutteen tuntua esiintyy kyllä uusilla euroautoillakin.
Onkohan Almerassa ns sähkötoimeinen kaasu, eli kaasuvaijeri puuttuu ja sekin antaa oman kuvionsa. Kyllä Almerakin alkaa liikkua, kun kierokset 4000 päälle. Omistin aikoinani -95 mallisen 1.4 X1- Sunnyn ja se tuntui rivakalta, 82 heppaa ja ärhäkän oloinen. Sen jälkeen 1.6 Primera ja nyt sitten 1.5 Almera. Almera on hiukan vaisun oloinen, etenkin 1500-3000 kierroksilla.
Massaa on reilusti enenmmän kuin vanhoissa, joten pito parempi ja ruopimiseen tarvittaisiin samassa suhteessa enemmän hepoja kuin mitä massa on kasvanut (50%?)
Käsittääkseni renkaat ovat kasvaneet sekä korkeutta että leveyttä todella paljon.
Olen ihmetellyt mahtaako johtua kasvaneesta massasta, joka taas edellyttää suurempia renkaita esim jarrujen tehon kannalta.
Koska massa on suurempi ja renkaat isommat, eihän se sudi helposti.
TKoskahan autonvalmistajat alkavat huomioidatämän massan lisääntymisen varjopuolet. Meillä oleva vanha Micra esim pysähtyy liukkaalla helpommin kuin uudehko Primera, jossa on ABS:t, assistentit sun muut systeemit. Syy on suuri massa.
minkäs kaavan mukaan mukaan massa vaikuttaa siihen pysähtymiseen? Eri asia on jos jarrujen teho ei vastaa suurempaa massaa, mutta se ei ole massan vaan jarrujen vika.
Mitä suurempi massa liikkuu, sitä suurempi liike-energia pitää pystyä voittamaan jarrutuksella.
Jarrujen teho riippuu viimekädessä käytettävistä renkaista ja niiden koosta. Sen takia painavampi massa tarvitsee suuremman kitkapinnan, sekä jarruissa että renkaissa, yhtä tehokkaaseen pysähtymiseen kuin pienempi.
Ja mitä se massa sitten tekee kitkavoimalle? Siinä olet oikeassa, että suurempi massa tarvitsee suuremman kitkapinnan, tosin tässä tapauksessa vain jarrupalojen ja jarrulevyjen väliin.
varmasti joku fyysikko osaisi suoraan perustella ja laskea nämä riippuvuussuhteet.
Perstuntumalla sanoisin että kun esimerkiksiPrimera painaa 1350 kg ja Micra noin 800 kg niin samanlaisilla jarruilla ja renkailla varustettuina pysähtyisivät melkolailla eri paikkaan.
Primerassa siis asiaa on kompensoitu leveämmillä ja korkeammilla renkailla sekä jarrujen puolella suuremmilla paloilla, levyillä yms. Niinpä lopputulos ei paljonkaan poikkea toisistaan riippuen tietenkin olosuhteista= tienpinnan kitkasta.
Tehokkaista jarruista ole vastaavaa hyötyä, jos pitoa ei ole tien ja renkaan välillä.
Totta osittain.
Micra on kevyempi kuin Primera, mutta kitkavoimaan tällä asialla ei ole vaikutusta. Vertaa formulan leveä rengas ja RR-moottoripyörän rengas.
kitkavoima on (F=mu),jossa u= kitkakerroin ja m kappaleen massa. Isompipainoisella Primeralla isompi massa mutta samalli isompi kitkavoima..Molemmat autot siis pysätyvät samalla matkalla. Eri massat mutt myös eri kaitkavoimatkin..
Aivan. Kysymys onkin tuon kitkakertoimen arvosta. Otetaanko siinä huomioon vain kosketusalueen ja alustan ominaisuudet sekä sen pinta-ala?
Vai kumoutuuko pinta-alan vaikutus siten että pintapaine kasvaa jos pinta-ala pienenee?
Jos näin olisikin niin esim. jäällä ajettaessa kitkakerroin on puolet pienempi niin numeraalisestihan painavammalla massalla kitkavoimahan putoaa paljon enemmän kuin kevyellä.
Tällä testillä huomaat mikä on homman nimi.
Ota kaksi c-kasettikoteloa leikkuulaudan päälle siten, että toinen pokalleen ja toinen lappeelleen. Ala sitten kallistamaan tasoa ja huomaa, että yhtäaikaa lähtee liukumaan.Huomioi, että alustan tulee olla puhdas irtonaisesta liasta ("laakereista")
jos kitkakerroin tippuisi arvosta 1 arvoon 0.5, massat puolestaan 100 ja 50.
(F=mu)
F=100*1=100 ja 100*0.5=50 eli voima putoaa puoleen.
F=50*1=50 (puolet pienempi kitkavoima mutta myös puolet pienempi massa) F=50*0.5=25, eli kitkavoima putoaa tässäkin puoleen. numeerisesti enemmän mutta sillä ei ole merkitystä.
lisäksi, jos massasta olisi haittaa, miksi Volvo S80 pysähtyi "vakioautoista" parhaiten 100 Km:n tuntinopeudesta (n. 36 m) pari vuotta sitten testissä ?
Jos pysähtymisen kannalta rengaskoolla massan suhteen ei ole merkitystä, niin miten on sitten energiankulutuksen kannalta?
Eikö leveämmillä renkailla varustettu auto kuluta enemmän, koska vierintävastus on suurempi?
Painavamman massan liikuttelu vie todennäköisesti enemmän energiaa kuin kevyemmän, ainakin kiihdytyksissä.
Fysiikan kaavoja katsomalla näkee että kitkavoima kasvaa samassa suhteessa liike-energian kanssa kun massaa kasvatetaan... Eli kevyt ja raskas auto pysähtyy samalla tavalla renkaan leveydestä riippumatta...
Kokeellisesti muuta "havainneet" voivat hakea käsiinsä niipun autotestejä ja tarkastella jarrutusmatkoja erikokoisten autojen välillä.