Heippa!!
Minun tarinani. Olen nuori nainen vuosimallia -78-Olen mielenterveyskuntouja.Kävin Helsingissä ammattikoulun vuosina 1996-1999.Valmistuin kuntouttavaan työ toimintaan vuonna 1999. Minun piti tehdä kuntouttavaa suojatyö toimintaa.Minua minun paras ystäväni nimitteli koiraksi minuaammattikoulussa ollessani.Se möllikkä nimitti minut koiraksi silloin kun siivottiin. Se möllikkä repi minua käsivarresta ja huusi: Hus koira mene muualle siitä.Sama möllikkä lopetti kanssani kirjeystävyyden vuonna 2004. Muistin että olen edelleenkin sama koira sille.Mentyäni syyskuussa 1999 työ elämään. Päässäni pyöri koira nimittely. Olin niin väsynyt että itkin joka ikinen aamu kun olisi pitänyt mennä töihin. Hampaat irvessä kuitenkin jouduin töihin menemään. Minulla oli siis suojatyö paikka.Työ toiminnan piti olla kuntouttavaa. Mutta joka ikinen aamu kuitenkin jouduin itkemään kun en yhtään lomaa saanut. Minä tein neljää tuntia päivässä työtä joten minulla ei ollut lomia. Neljä tuntia päivässä ja viisipäivää viikossa.Toimin päiväkoti avustajana.Siinä kävi sitten vuonna 2004 näin että: Esikoululainen tyttö kysyi minulta yhtenä päivänä että olenko minä sairas? Vastasin että olen ihan terve.Nämä lapset minun työpaikalla alkoi minua nimittelemään aivoinvalidiksi.He eivät tienneet minun sairaudelleni oikeaa nimeä.He sanoivat ihan suoraan minulle että olen aivoinvalidi.He eivät tienneet että olen mielenterveyskuntoutuja.Ne lapset piti minua joetkin erikosena ja pohtivat keskenään minun diaknoosiani.Sairastuin masennukseen syyskuussa 2004. Viisi vuotta jaksoin kuntouttavaa työ toimintaa. sitten sairstuin ja mielenterveystoimiston lääkäri määräsi minulle psyykelääkityksen. Sitten syyskuussa 2005 sain netistä itselleni ihstuksen. Tämä ihastus kertoi minulle miten rakastaa minua. Olimme keskenämme onnellisia. Marraskuussa 2005 ihastukseni sanoikin minulle että valitsee tilalleni toisen naisen. hän oli suuttunut minulle jostakin.Valitsi toisen naisen tilalleni.Sitten Tammikuussa 2006 taas tapaisn ihastukseni.Huhtikuun 3 päivä 2006 ihastukseni valitsi tilalleni naapurin muijan.Sitten vielä syyskuussa 2006 ihatsukseni nimitteli netin välityksellä minua luuseriksi.Eli se ukko vihaa ja inhoaa minua.Se ukko ei ikinä tahdo olla minun ystävä.Ensin se väittää että rakstaa minua. Puhuu pääni pyörälle ja sitten katoaa.Ihastukseni ukko kirjoitti kolmeviikkoa sitten viimeisen viestin minulle kirjoitti näin: Olen onnellinen kun vihdoinkin olen sinusta vapaa.Se ukko ei ole ikinä minua hyväksynyt eikä ikinä minua sietänyt.Se pitää minua luuserina.Melkein kaksi vuotta tunsin sen ukon ja aina se minua vain kiusasi piti jatkuvasti minua luuserina. Olin siinä ystävyys jutussa todella päihinpotkittu.Minulla ei ole yhtään hyvää ystävää minulla ei ole yhtään mitään.Olen ihmisten vihaama ja inhoama päihinpotkittu muija.Ihan siltä minusta tuntuu.Kukaan ei hyväksy minua ei kukaan.Ihmiset vain vihaa ja inhoaa minua kaikki.Nyt kun viikonloppu alkaa niin jään makaamaan kotiin ja itkemään omaa kurjaa oloani.Olen muutenkin koko tämän viikon maannut sängyssä masentuneena.Ensiviikosta en sitten tiedä yhtään??En tiedä jaksanko edes elää enää??Koira,aivoinvalidi,luuseri lähtee nyt sitten nukkumaan pahaa oloaan pois.Ilmanko sitä sairastuu masennukseen.T: Koira,aivoinvalidi,luuseri
Minun tarinani. Olen nuori nainen vuosimallia -78-Olen mielenterveyskuntouja.Kävin Helsingissä ammattikoulun vuosina 1996-1999.Valmistuin kuntouttavaan työ toimintaan vuonna 1999. Minun piti tehdä kuntouttavaa suojatyö toimintaa.Minua minun paras ystäväni nimitteli koiraksi minuaammattikoulussa ollessani.Se möllikkä nimitti minut koiraksi silloin kun siivottiin. Se möllikkä repi minua käsivarresta ja huusi: Hus koira mene muualle siitä.Sama möllikkä lopetti kanssani kirjeystävyyden vuonna 2004. Muistin että olen edelleenkin sama koira sille.Mentyäni syyskuussa 1999 työ elämään. Päässäni pyöri koira nimittely. Olin niin väsynyt että itkin joka ikinen aamu kun olisi pitänyt mennä töihin. Hampaat irvessä kuitenkin jouduin töihin menemään. Minulla oli siis suojatyö paikka.Työ toiminnan piti olla kuntouttavaa. Mutta joka ikinen aamu kuitenkin jouduin itkemään kun en yhtään lomaa saanut. Minä tein neljää tuntia päivässä työtä joten minulla ei ollut lomia. Neljä tuntia päivässä ja viisipäivää viikossa.Toimin päiväkoti avustajana.Siinä kävi sitten vuonna 2004 näin että: Esikoululainen tyttö kysyi minulta yhtenä päivänä että olenko minä sairas? Vastasin että olen ihan terve.Nämä lapset minun työpaikalla alkoi minua nimittelemään aivoinvalidiksi.He eivät tienneet minun sairaudelleni oikeaa nimeä.He sanoivat ihan suoraan minulle että olen aivoinvalidi.He eivät tienneet että olen mielenterveyskuntoutuja.Ne lapset piti minua joetkin erikosena ja pohtivat keskenään minun diaknoosiani.Sairastuin masennukseen syyskuussa 2004. Viisi vuotta jaksoin kuntouttavaa työ toimintaa. sitten sairstuin ja mielenterveystoimiston lääkäri määräsi minulle psyykelääkityksen. Sitten syyskuussa 2005 sain netistä itselleni ihstuksen. Tämä ihastus kertoi minulle miten rakastaa minua. Olimme keskenämme onnellisia. Marraskuussa 2005 ihastukseni sanoikin minulle että valitsee tilalleni toisen naisen. hän oli suuttunut minulle jostakin.Valitsi toisen naisen tilalleni.Sitten Tammikuussa 2006 taas tapaisn ihastukseni.Huhtikuun 3 päivä 2006 ihastukseni valitsi tilalleni naapurin muijan.Sitten vielä syyskuussa 2006 ihatsukseni nimitteli netin välityksellä minua luuseriksi.Eli se ukko vihaa ja inhoaa minua.Se ukko ei ikinä tahdo olla minun ystävä.Ensin se väittää että rakstaa minua. Puhuu pääni pyörälle ja sitten katoaa.Ihastukseni ukko kirjoitti kolmeviikkoa sitten viimeisen viestin minulle kirjoitti näin: Olen onnellinen kun vihdoinkin olen sinusta vapaa.Se ukko ei ole ikinä minua hyväksynyt eikä ikinä minua sietänyt.Se pitää minua luuserina.Melkein kaksi vuotta tunsin sen ukon ja aina se minua vain kiusasi piti jatkuvasti minua luuserina. Olin siinä ystävyys jutussa todella päihinpotkittu.Minulla ei ole yhtään hyvää ystävää minulla ei ole yhtään mitään.Olen ihmisten vihaama ja inhoama päihinpotkittu muija.Ihan siltä minusta tuntuu.Kukaan ei hyväksy minua ei kukaan.Ihmiset vain vihaa ja inhoaa minua kaikki.Nyt kun viikonloppu alkaa niin jään makaamaan kotiin ja itkemään omaa kurjaa oloani.Olen muutenkin koko tämän viikon maannut sängyssä masentuneena.Ensiviikosta en sitten tiedä yhtään??En tiedä jaksanko edes elää enää??Koira,aivoinvalidi,luuseri lähtee nyt sitten nukkumaan pahaa oloaan pois.Ilmanko sitä sairastuu masennukseen.T: Koira,aivoinvalidi,luuseri
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tämä keertomus tuntuu vähän....ns.oudolta,muta tunnistan kyllä itsseänikin siinä. Noh...jaa!!Eikös se oli nyt ihan sama minkälainen nimi on. Koitahan parantua!
terv.Puppe
Jep. Tiedän tunteen. YKSI JA TÄRKEIN NEUVO: ÄLÄ ANNA MUIDEN IHMISTEN MÄÄRITELLÄ, KUKA JA MIKÄ OLET!!!
Enemmistö ihmisistä sitä paitsi on ns. pöhköjä...oikeastaan maapallon aivot jakautuvat niin, että korkeintaan 80 - 90 prosenttia on tyhmiä ihmisiä ja loput sitten (eli vähemmistö) on todellakin TYHMIÄ, YKSINKERTAISIA IHMISIÄ, joilla on paljon opittavaa elämästä!
...tarkoitin siis, että loput on ihmisiä, joilla on AIVOT PÄÄSSÄ ja se enemmistö on se, "joilla on paljon opittavaa elämästä"...!
Minäkin nimittelin yhtä Jaria koiraksi.