Moi!
Haluisin nyt kysyä neuvoa joltain kenellä itse olis kokemusta paniikkihäiriöstä ja parantumis
mahdollisuudesta.No olen kärsinyt tästä oireesta
jo noin 8vuotta.eläämääni se on vaikuttanut silleen että olen joutunut karsimaan kaikenlaista
ja ollut tosi masentunut
mutta olen silti koko ajan mennyt eteenpäin enkä
ole hakenut mitään apua siihen.No nyt mulle on alkanut selvitä netin kautta että siihen oikeesti voi saada vaaratonta lääkehoitoa ja siitä voi päästä eroon.Tein sitten niin että rohkaisin itseni monen vuoden jälkeen ja tilasin lääkärille
ajan.TerveyskeskusLääkäri sanoi minulle kun olin selittänyt tarinani että hän ei tässä tapauksessa
voi määrätä mitään lääkettä koska ei kuullemma ole sellaista lääkettä mikä vaikuttais koko ajan
eli koska kohtausta ei voi määrittää etukäteen niin siihen ei voi määrätä sopivaa vaaratonta lääkettä.Kertookas mitä mä nyt teen kun asun pikkukaupungis ja muita lääkärimahdollisuuksia täällä ei oo.Pitääks mun nyt vaan sit kärsii täst
loppuelämäni ja elää erakkona?
Haluisin nyt kysyä neuvoa joltain kenellä itse olis kokemusta paniikkihäiriöstä ja parantumis
mahdollisuudesta.No olen kärsinyt tästä oireesta
jo noin 8vuotta.eläämääni se on vaikuttanut silleen että olen joutunut karsimaan kaikenlaista
ja ollut tosi masentunut
mutta olen silti koko ajan mennyt eteenpäin enkä
ole hakenut mitään apua siihen.No nyt mulle on alkanut selvitä netin kautta että siihen oikeesti voi saada vaaratonta lääkehoitoa ja siitä voi päästä eroon.Tein sitten niin että rohkaisin itseni monen vuoden jälkeen ja tilasin lääkärille
ajan.TerveyskeskusLääkäri sanoi minulle kun olin selittänyt tarinani että hän ei tässä tapauksessa
voi määrätä mitään lääkettä koska ei kuullemma ole sellaista lääkettä mikä vaikuttais koko ajan
eli koska kohtausta ei voi määrittää etukäteen niin siihen ei voi määrätä sopivaa vaaratonta lääkettä.Kertookas mitä mä nyt teen kun asun pikkukaupungis ja muita lääkärimahdollisuuksia täällä ei oo.Pitääks mun nyt vaan sit kärsii täst
loppuelämäni ja elää erakkona?
Vastaukset 6
Vanhimmat
terveisia sinulle!
itse olen syonyt cipramilia kaksi vuotta aika pienella annostuksella 20mg paivassa, taysin ilman sivuvaikutuksia. ehka ainoa sivuvaikutus on se etta elamanlaatu on parantunut huomattavasti, se on ihanan vapauttava tunne kun voi hallita paniikkireaktioita nain helposti, elan nyt sita elamaa josta unelmoin, se etta kehoni reagoi vaarin vaarissa tilanteissa ei ole minun vikani ja siita karsimyksesta tein lopun. sinulla on oikeus siihen laakitykseen ja se kannattaa ehdottomasti hakea kauempaakin. taalla turussa pain missa laakareita on joka nurkassa on laakareilla todella hyva asenne kyseiseen sairauteen joka on yksi yleisimmista sairauksista suomessa. ole kiltti ja hae apua, ala luovuta, aloita uusi parempi elama jossa voit kunnioittaa itseasi. et tule katumaan!!!!!
Onhan niitä lääkkeitä tarjolla. Kokeile Seroxat nimistä lääkettä, sitä määrätään juuri paniikkihäiriöisille.Kävin ryhmässä jossa oli ed.main.häiriöstä kärsiviä ja kaikki söi tätä lääkettä.Voi olla muunkin nimisiä, mutta tämä tuntui olevan yleisin. Ja joillakin oli varan vuoksi rauhoittava tabletti takataskussa, jos sattui että paniikki pääsee yllättämään, se antoi tavallaan turvan tunteen, jota ei sitten välttämättä tarvitse käyttää kuitenkaan.
Onpas ollut tietämätön lääkäri jos ei apua tarjonnut joko terapian muodossa ja/tai lääkehoitoa.
Mene yksityislääkäriin (psykiatrille) jonnekin muualle !
Voiko Yksityinen määrätä samalla tavalla lääkkeitä
ja missä hinnoissa yksi käyntikerta liikkuu.
Tietääkö muuten kukaan etelä-suomessa jotain
hyvää psykiatria ja mistä niitä yksityisiä löytää?
Kun oon aikasemmin ettinyt puhelinluettelosta jostain lähialueelta aika huonolla tuloksella.
Paniikkihäiriön hoitoon käytetään ihan yleisesti ja hyvällä menestyksellä serotoniiniselektiivistä lääkitystä (mm. Cipramil, Seronil). Se myös tehoaa - kokemusta on.
Mihinkähän toopeen olet lääkäriä etsiessäsi törmännyt, vaihda äkkiä lääkäriä. Moinen "hoito" vaatisi jo melkein ilmoituksen tekemistä johonkin ao. instanssiin.
Mieheni kärsi paniikkihäiriöstä eikä terveyskeskuslääkärit osanneet häntä auttaa..niinpä hän kävi psykiatrin juttusilla joka määräsi hänelle lääkitykseksi cipramilia.On auttanut ja mieheni elää aivan normaalia elämää.
Suosittelen sinullekin lämpimästi että kävisit psykiatrilla,ihminen elää vain kerran ja siitä täytyy voida nauttia! =)
Iloista kevään jatkoa sinulle ja kaikkea hyvää!