eli olen 5v pojan äiti. sairastuin tuon syntymän jälkeen vakavaan masennukseen, joka ilmeni mm pelkona eri sairauksista. Nyt tein positiivisen raskaustestin, eli kauan kaivattu toinen olisi tuloillaan. PELOTTAA.. ajattelin heti että entä jos mulla onkin joku piilevä sairaus mikä ilmenee seuvolassa enkä saa ikinä nauttia vauvasta, syöpä, hepatiitti hiv ian mikä vaan kamaluus!! onko kellään ollut ikinä vastaavia pelkoja
nyt sitte..........
ahdistaa...............
3611
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Keskustele asiasta neuvolassa!!!
Minäkin pelkään ajoittain syöpää yms. Saahan ihminen ajoittain pelkää kuolemaa/sairauksia, mutta ei ne pelot saa alkaa hallita elämää. Silloinhan se on jo sairautta, johon tarvitsee hoitoa.
Onko sinulla lääkitystä/terapiaa tällähetkellä?
Kerro neuvolassa peloistasi. Liika pelkääminen ei ole normaalia ja se syö mehut elämästä. Keskustele asiasta ja ehkä niin pystyt nauttimaan myös raskaudestasi ilman pelkoja.
Yhtenä oireena masennuksessani on pelkotilat. Erilaiset. Kävin esim. jaloissa tuntuvien kipujen takia lääkärissä. Käynnin jälkeen kivut hävisivät ilman mitään lääkitystä. Pyysin gynekologia tutkimaan joskus aiemmin havaitun möykyn eikä se edelleenkään ollut mitään muuta kuin normaali vaaraton möykky. Epäilen normaalien kuukautiskipujen aikana syöpää. Selkäkipu nyt ainakin on pakko olla jotain muuta kuin edellispäivän lapioinnista johtuvaa. Siis hirveetä, ihan oikeesti. Lasten lääkärikäynnit on varmaan tuplat verrattuna terveeseen ihmiseen. Aina kuvittelen mielessäni pahinta jos jotain erikoista huomaan. Pahimmillaan öisin luulen jonkun hiippailen talossa pahat mielessä, kuvittelen että tekee pahaa lapsille. Herätin jopa mieheni tarkistamaan tilanteen. Elikkäs ei kannata miettiä liikoja vaan ottaa härkää sarvista kiinni ja lähteä setvimään oma terveystila ennenkuin menee pahemmaksi.
...mutta voin kertoa, et toi ei välttämättä parane lääkärissä juoksemisella. Varsinkaan jos pelot ovat olleet voimakkaita ja ovathan ne olleet, koska pelkäät nyt uutta raskautta.
Omakohtaisen kokemuksen perusteella neuvon sinua: Ota asia puheeksi neuvolassa, mutta painota että haluaisit päästä puhumaan esim. psykologille. (Joskus neuvolassa saatetaan pyyhkäistä vakavakin asia ns.kintaalla jos ei itse ymmärrä pitää tarpeeksi melua.)
Psykologille mennäkseen ei tarvitse ollu hullu. Riittää että on ajatteleva ja tunteva ihminen.
Itselläni tuli myös synnytyksen jälkeinen masennus. Olin kiukkuinen (aiemmin elämässäni olen myös pelännyt sairauksia). Ensin en oikein kehdannut ottaa koko asiaa puheeksi. Kun viimein sain neuvolassa suuni auki, alkoi siitä kokonainen elämänmuutos. Olen nyt käynyt terapiassa muutaman kuukauden ja tiedän että tulen käymään vielä pitkän pitkän aikaa. Ehkä vuosia. Terapiassa selvisikin aikamoinen määrä pelkoja yms. joita olin sisääni padonnut. Ja joka kerta siellä käytyäni ymmärrän itseäni vähän paremmin. En voi muuta kuin suositella.
Rohkeasti vaan !