Franz Kafka, Linna

löytyy:

http://www.hs.fi/kirjahaku/?kirjahaunTyyppi=author&kirjahaunFraasi=kafka&selaus=teema.kirjaArvio

Mahtava kirja, siis aivan mahtava. Järisyttävä kuvaus ihmisen vieraantumisesta.

Niin totta ettei sen todempaa voi olla. Luin sen eräässä Lounais-Suomen motellissa muutaman viikon työkeikalla vähän ennen kuin hyppäsin tai putosin siitä oravanpyörästä. Se jutun juoni jäi jotenkin kesken, en muista Kafkaltako vai minulta vai molemmilta. Minulla oli kämppäkaverina vähän lapsellinen ja juopahtava sälli joka luki enimmäkseen Rattoa ja Jallua. Kun oli vielä myöhäinen syksy ja kohta työajan jälkeen pimeää, ei siellä ollut paljon muuta ajanvietettä kuin töllöttää tv:tä, puhua paskaa ja juoda kaljaa joko kämpässä tai baarin puolella. Pitäisiköhän lainata ja lukea se uudestaan?
JOka tapauksessa sitten muutaman vuoden päästä kun vielä yritin etsiä alan töitä yhä vain pahenevilla työmarkkinoilla, jouduin toteamaan, ettei Kafka kuvannut mitään surrealistista painajaista vaan ihan raakaa arkitodellisuutta muutaman vuosikymmenen päässä.
Varmasti aika monella on sen jälkeen ollut samantapaisia kokemuksia tähän päivään asti.
Tässä sitä ollaan.

Kafkan "Linna" on turhautumisen ja prokrastinaation ylimmäinen huippukuvaus! :D

..kirja! Jos haluat kokea hitaan ja tuskaisan kuoleman, lue ihmeessä Kafkan Linna! Plääh!

trolol

Itse kirjan lukeneena voin sanoa sen olevan... mahtava. Vaikka alussa saattaa tuntua tuskaisalta lukea n. 20 sivua "kyläsihteerin" selitystä yhdestä pienestä kirjanpito virheestä, niin juoni -olettaen että siinä on juoni- tiivistyy kivasti loppua kohden antaen kivoja pohdinnan aiheita ihmismielen vieraantumisesta ja omituisia
sekä epämääräisiä kauhunväristyksiä.

On mielenkiintoista kuinka vakavasti Kafkaa aina tulkitaan, ja Kafkan tekstiä pidetään vaikeaselkoisena tai "ahdistavana". Pitkällisillä lauserakenteilla voi tietysti olla osuutta asiaan, mutta se kai lähinnä kertoo vain jotain nykypäivän ihmisten lyhytjänteisyydestä, jos pitkät lauserakenteet kokee liian vaikeaselkoisena. Vaikka juuri Kafkan pitkälliset selostukset yksinkertaisistakin byrokraattisista toimenpiteistä yms. on tärkeä osa sitä ironista/satiirista huumoria, mikä juuri tekeekin Kafkan tekstistä pikemminkin hauskaa kuin ahdistavaa luettavaa. Mutta ehkä sen ymmärtämiseen vaaditaan jonkin verran omakohtaista elämänkokemusta. Ymmärtääkseen sen, kuinka napakymppiin Kafka osuu kirjoittaessaan yhteiskunnan toiminnan (eli siis sen toimimattomuuden) järjettömyydestä. Mutta Kafkan henkilöhahmothan ovat kaikessa absurdiudessaan (ja tilanteet surrealistisuudessaan) suorastaan koomisia.
Kannattanee myös tutustua Kristian Huitulan tulevaan sarjakuvasovitukseen Kafkan romaanista Linna, näytekuvaakin on jo nähtävillä ainakin FB-osoitteessa www.facebook.com/Fantacore. Tekijän aiempaa tuotantoa on mm. koko Kalevalan sarjakuvasovitus, ja näytteiden perusteella voi odottaa jotain aivan erityistä. Vastaavaa näkee tässä maassa harvoin, jos koskaan, sen verran kovatasoista jälkeä näyttää olevan tulossa jos vain saa koko teoksen valmiiksi. Ja sarjakuvasovitus ehkä tuo paremmin esiin sen Kafkan teosten sisältämän huumorin, joka ehkä muuten voi lukijoilta helposti jäädä huomaamatta.