Diagnooseista

Mahdollisuudet saada diagnoosi F64.0 on ihan kohtuulliset, jos todellakin kokee olevansa vastakkaista sukupuolta kuin on fyysisesti. Noin puolet ei saa suoraan kyseistä diagnoosia, mutta se johtunee siitä että osa "kokeilee kepillä jäätä", osa taas ei ole vielä kypsynyt ja odottaa että psykiatri sanoo kumpaa sukupuolta on. Onhan sitten vielä niitä jotka eivät todellakaan ole transsukupuolisia.

Transtutkimuksista on annettu diagnoosia F64.0 transseksuaali ja F64.8 transgender. Muut diagnoosit tulee sitten muiden lääkärien toimesta jossain muualla jonne tutkittava on siirretty transtutkimuksista.

Onhan noita hylkääviä kokemuksia kertynyt varmaan monellekin, mutta kovin pieni osa heistä käy tällä palstalla.

Itelläni on diagnoosia varten tutkimukset juuri menossa (HYKSissä puoli vuotta tutkimuksissa käyntiä, ja saa diagnoosin). Jos tässä tutkimusten aikana mulla oli yhtään epäilyksiä, ne kyllä asettuivat ja jäljellä on enää varma tieto ja tunne siitä mitä haluan ja mitä tunnen. Mutta vaikkei ole aivan 100% varma, voi noista tutkimuksista kyllä hyötyä olla. Siinä samalla varmasti asiat selkenee.
Jossain luki että 50-70% saa diagnoosin, ja yllä olevassa viestissä lueteltiinkin noita syitä.
Täytyy vain olla rehellinen itselleen ja lääkäreille.
Siellä selvitetään motiiveja transsukupuolisuuden (tai tg:n) tuntemiselle, kuten vakavampaa mielisairautta (esim. skitsofrenia), eli jos on jotain muita ongelmia, ne ei välttämättä vaikuta negatiivisesti diagnoosin saamisen kannalta, vaikuttaisi siltä. Etenkin jos ne ei ole vakavia.
Myös jotkut vakavat lapsuuden traumat otetaan huomioon. Kuitenkaan jos jotain noista on, pitää olla rehellinen lääkäreille. Siellä ollaan sitä varten että otetaan selvää ovatko jotkut ongelmat mahdollisesti vaikuttaneet vai ei omaan tilaan.
Tutkimuksissa myös selvitetään omaa jaksamista prosessin kanssa ja omaa vakaumusta, kuinka tosissaan on.
Lääkärit on ammattilaisia ja sinua auttamassa, joten heihin ei tarvitse suhtautua kuin vihollisiin joita vastaan joutuu taistelemaan, joiden ristikuulustelemaksi joutuu saadakseen diagnoosin. Itselläni ainakin on mukava lääkäri ja hoitaja ollut.
Jos jotain jäi sanomatta muut lisätkööt.

Hieman aiheesta opiskelemalla, sopivilla puheenlahjoilla ja hyvällä pokerinaamalla varmasti kuka tahansa saa itselleen tuon F64.0-diagnoosin.

Mutta jos et oikeasti sitten olekkaan TS, niin saatat päätyä pahaan masennuskierteeseen ja itsemurhaan kuitenkin.

Tässä on ehkä vähän sama asia taustalla, kuin monella tissi-leikkaukseen menevällä luomu-naisella: oletetaan, että leikkaus tekee elämästä parempaa, mutta sitten petytään ja parhaimmillaan tapetaan itsensä sitten.

Trans-hoidot auttavat niitä, ketä niitä tarvitsevat, mutta ne eivät auta muista ongelmista kärsiviä, kuten e-pilleritkään eivät auta värisokeuteen.

Itseään on helppo pettää ja lääkäreille voi valehdella, mutta loppujenlopuksi sitä ampuu vain itseään polveen.

Tutkimuksissa kannattaa olla varma ja vakuuttava, sillä jos olet epävarma asiasta, lähetetään sinut herkästi takaisin kotiin miettimään asiaa.

Tosin esim. vuoden tai kahden päästä voi mennä sitten taas uudelleen käymään tutkimuksissa, jos tulee sellainen olo, että se on sittenkin mun juttu.

Mutta eipä tässä tämän kummempia, voimia jaksamiseen itse kullekkin ja hyvää loppuelämämää.