TEOSOFIA JA ISLAM
Lähde: http://www.austheos.org.au/topics/theosophy-islam.htm
Suomennos: Jussi Rytkönen, [email protected]
Web-versio: http://www.sunpoint.net/~kolbjan/teosofia_ja_islam.htm
(Sivulla linkki myös Word-versioon)
Teosofia, universaali ja ajaton viisaus, edustaa koko ihmiskunnan henkistä perintöä - mennyttä, nykyistä ja tulevaa. Sen perusväitteenä on, että kaikkien uskontojen ulkoisten muotojen takana piilee sisäinen ydin, salattu puoli. Nämä yhteiset sisäiset opetukset muodostuvat universaaleista periaatteista tai totuuksista, jotka ovat ajattomia ja jotka todistavat kaiken olevaisen perimmäistä ykseyttä, ihmissielun sisäistä jumalallisuutta ja veljeyttä kaikkien ihmisten kesken. Se tahtoo myös näyttää ilmi sen luomakunnan takana olevan älykkyyden, joka ilmentää itseään järjestyksenä, rytminä, harmoniana ja riippuvuussuhteena, ja jonka alkulähde on kaiken olevaisen perustassa. Elementtejä tästä yleismaailmallisesta viisaudesta löytyy myös islamilaisesta traditiosta.
TEOSOFIAN JA ISLAMIN YHTÄLÄISYYDET
Profeettojen välittämä tieto
Yksi useista yhtäläisyyksistä Teosofian ja Islamin välillä on se seikka, että tiedot elämän syvemmistä aspekteista on ilmoitettu sukupolvelta toiselle profeettojen tai opettajien ketjun välityksellä. Koraani sanoo, että on profeettojen tehtävä levittää Jumalan sanaa (5:67). Profeettojen tehtävää selvennetään tarkemmin toisessa katkelmassa: "Me olemme lähettäneet profeetan teidän keskuudestanne luoksenne, jotta hän julistaisi teille Meidän tahtoamme ja tekisi teidät puhtaaksi, opettaisi teille tietoa sekä viisautta; sitä mitä ette ennen tietäneet" (2:151)
H.P. Blavatsky mainitsee pääteoksessaan Salaisessa opissa 'lukemattomien sukupolvien vihityt tietäjät ja profeetat' aikakausien viisauden sanansaattajina. Kyseessä oli hänen mukaansa "keskeytymätön todistussarja, käsittäen tuhansia sukupolvia tietäjiä, jotka tekivät kokeitaan koetellakseen ja todentaakseen niitä traditioita, jotka suullisesti olivat kulkeutuneet aikaisemmasta rodusta yhä myöhempään; opetuksia korkeammilta ja ylevämmiltä olennoilta, jotka valvoivat ihmiskunnan lapsuutta". (Salainen Oppi I, s. 288)
Kaksi muuta kohtaa Koraanissa viittaavat tähän keskeytymättömään profeetalliseen traditioon: "Näin Me olemme ilmaisseet sinulle (Muhammed) Totuuden kirjan varmentaaksemme edeltävät kirjoitukset ja säilyttääksemme niiden tarkkuuden" (5:48). "Me olemme lähettäneet sinulle ylhäältä tämän muistomerkin, jotta selittäisit ihmisille, mitä heille on lähetetty, ja että he sen vuoksi ajattelisivat" (16:44).
Kahdentyyppistä tietoa
Profeetan Haditheissa ja Profeetta Muhammedin suullisissa opetuksissa mainitaan, että Islamissa hyväksytään yhtäaikaa kaksi eri tiedon lähdettä: Ilmi-Safina eli kirjan viisaus, ja Ilm-i-Sinah eli sydämen viisaus. Sama ajatus esiintyy myös Hiljaisuuden äänen opetuksissa, teosofisessa klassikossa henkisestä elämästä. Siinä erotetaan toisistaan "silmän oppi", joka on eksoteerista tietoa, ja "sydämen oppi", esoteerinen viisaus. Ensiksi mainittu viittaa uskonnollisten opetusten älylliseen ymmärtämiseen, kun taas jälkimmäinen tarkoittaa havaintokyvyn muuntumista tajuamaan perimmäisiä lakeja ja prinsiippejä, tehden etsijästä Jumalallisuuden työtoverin.
Ykseys
Islamin tärkeimpiä opetuksia on Tawhidin oppi eli siunattu Ykseys. Koraani sanoo: "La Illaha Illallah!" (47:19). "Ei ole muuta Jumalaa kuin Allah". Se tarkoittaa, että maailmankaikkeudessa ei ole mitään muuta kuin Jumaluus. Kaikki olemassa oleva, eläväinen tai ei-eläväinen, on Jumaluus. Artikkelissaan "The Philosophy of Islam" (The Theosophist tammikuu 1929) Nabarbeg K. Mizra toteaa, että "Islamissa hyväksytään kaikki rukoukset ja meditaatiot, jotka suuntaavat oppilaan huomion Jumalan abstraktioon". Koraani lausuu: "Oi sinä! jonka hämmentävä olemuksesi on kuvaton ja jonka piirteet ovat esimerkkien tavoittamattomissa" (37:80). Mizra selittää, että Jumalan "piirteet ovat kuvailemattomia eikä Häntä voi riittävän hyvin edes kuvitella ihmismielellä".
Teosofiassa samainen ajatus löytyy Salaisen opin perusmääritysten ensimmäisestä pykälästä. Kyseessä on "kaikkialla oleva, ikuinen, rajaton ja muuttumaton PRINSIIPPI, jota on mahdoton ajatella, koska se käy yli ihmisen käsityskyvyn ja koska jokainen inhimillinen ilmaisu tai vertaus ainoastaan väärentäisi ja supistaisi sitä. Se on ajatuksen ulottuvuuspiirin tuolla puolen". (Salainen oppi I, s.41)
Islam merkitsee nöyrtymistä, alistumista, rauhaa ja totuuden tavoittelua, kastiin, uskoon ja väriin katsomatta (Mizra, The Theosophist, lokakuu 1928). Islam huomioi myös muut uskonnolliset perinteet, niin kuin Koraani opettaa: "Sanokaa: Me uskomme Jumalaan ja siihen, mikä on ilmoitettu meille, ja mikä on ilmoitettu Aabrahamille, Ismaelille, Iisakille ja Jaakobille ja Israelin sukukunnille, ja siihen mikä annettiin Profeetoille heidän Herraltaan. Me emme tee mitään eroa niistä minkään kesken." (2:136)
Maailmanlaajuinen veljeys
Mary K. Neff kertoo artikkelissaan "Where Islam and Theosophy Meet" (The Theosophist, maaliskuu 1929), että mainio yhtymäkohta Islamin ja teosofian kesken on maailmanlaajuisen veljeyden periaate. Hän lainaa Koraania: "Tietäkää, että kaikki muslimit ovat veljiä keskenään. Te olette kaikki samanarvoisia" (49:10), ja lisää: "Teosofia ei vie ihmisiltä heidän uskontoaan, vaan varmentaa sitä, kirkastaa sitä, pukee sen totuuden elinvoimaan tehden siitä elävää voimaa hänen elämäänsä. Jos tämä ei olisi totta, niin kuinka voisi teosofien joukkoon kuulua edustajia jok'ikisestä uskosta auringon alla - hinduja, buddhalaisia, parsilaisia, jainalaisia, sikhejä, heprealaisia, kristittyjä, muslimeita?"
ISLAMIN LAHJAT LÄNTISELLE KULTTUURILLE
Se mitä Islamilla on ollut annettavanaan Euroopalle, kuten tieteen eri osa-alueille, filosofialle ja koulutukselle, 1700-, 1800- ja 1900-luvuilla, osoittaa tuossa uskonnollisessa traditiossa piilevän syvyyden. Kansainvälisen teosofisen seuran aiempi presidentti Annie Besant totesi luennossaan, jonka hän antoi Islamia Collegessa, Aligarhissa, Intiassa, että juuri profeetta Muhammedin seuraajat olivat niitä, "jotka toivat tieteen takaisin Eurooppaan sen pimeinä aikoina keskiajalla. Maurilaiset perustivat tällöin yliopistoja Etelä-Euroopan eri kaupunkeihin. Näiden yliopistojen kautta valo levittäytyi Eurooppaan ja elvytti oppimisen jälleen. Monet filosofian ja psykologian kirjat kirjoitettiin tuona aikana".
Henkinen elämä Islamin mukaan
Islamin perusperiaatteet tunnetaan nimellä "Uskon pilarit". Niiden mukaisesti tulee (1) tunnustaa Jumalan Ykseys ja Muhammed Hänen sanansaattajanaan, (2) suorittaa rukous, (3) almu, (4) paasto ja (5) tehdä pyhiinvaellus. Näillä on puhdistava vaikutus koko tajuntaan. Syvyydessään islamilainen rukous-opetus lähentelee meditaation luonnetta. Koraani sanoo: "Rukous ei ole rukousta, ellei sydän ole läsnä". Rukouksen, sanoilla tai ilman, täytyy olla henkilön tosi olemuksen ääntä. ("The Theosophy of Islam", The Theosophist, Marraskuu 1929), sillä "kun sielu on Allahin ylistystä täynnä, ei ole tilaa ilkeille tai pahoille ajatuksille" (Koraani).
Koraanin mukainen näkemys almusta on yhtä syvämietteinen: "Ette koskaan saavuta oikeamielisyyttä, ennen kuin uhraatte sellaista, mikä on teille rakasta" (3:91). Se on puhdasta altruismia, itsensä uhraavaa palvelusta. Yllämainitussa artikkelissa (The Theosophist, Marraskuu 1929) Nadarbeg K. Mizra kertoo: "Pyhiinvaelluskäytännön pääajatuksena on universaalin veljeyden edistäminen. . . . Siellä (Mekkassa) muslimit joka puolelta maailmaa vuosittain tapaavat ja vaihtavat ajatuksiaan. He kohtaavat toisensa tasavertaisina, katsomatta kastiin, väriin tai kansallisuuteen". Hän lisää, että palatessaan muslimi tuo mukanaan rakkauden ja suvaitsevaisuuden hengen. Paastoamisessa taas on periaatteen mukaista myös pidättäytyminen turhasta lörpöttelystä ja kaikesta, mikä ei ole olennaisesti tärkeää. Paasto on vain yksi nimi kohtuullisuudelle tai ajatukselle kaiken keskitiestä.
Lopuksi, lainatkaamme Koraanista katkelma, joka kertoo, kuinka usko ja antaumus voivat auttaa ihmiselämän henkistämisessä ja viedä lähemmäs Jumaluutta:
"Kun Koraania luetaan, kuunnelkaa tarkkaan ja olkaa vaiti, jotta saisitte armon osaksenne. Muista Herraasi sielusi nöyryydessä ja kunnioituksessa suuritta sanoitta sekä aamuin että illoin, äläkä ole penseä!
Katso niitä, jotka ovat Herrasi luona; he eivät väheksy omaa palvelustaan, vaan he ylistävät Häntä ja kumartavat Häntä." (7:204-206)
Lähde: http://www.austheos.org.au/topics/theosophy-islam.htm
Suomennos: Jussi Rytkönen, [email protected]
Web-versio: http://www.sunpoint.net/~kolbjan/teosofia_ja_islam.htm
(Sivulla linkki myös Word-versioon)
Teosofia, universaali ja ajaton viisaus, edustaa koko ihmiskunnan henkistä perintöä - mennyttä, nykyistä ja tulevaa. Sen perusväitteenä on, että kaikkien uskontojen ulkoisten muotojen takana piilee sisäinen ydin, salattu puoli. Nämä yhteiset sisäiset opetukset muodostuvat universaaleista periaatteista tai totuuksista, jotka ovat ajattomia ja jotka todistavat kaiken olevaisen perimmäistä ykseyttä, ihmissielun sisäistä jumalallisuutta ja veljeyttä kaikkien ihmisten kesken. Se tahtoo myös näyttää ilmi sen luomakunnan takana olevan älykkyyden, joka ilmentää itseään järjestyksenä, rytminä, harmoniana ja riippuvuussuhteena, ja jonka alkulähde on kaiken olevaisen perustassa. Elementtejä tästä yleismaailmallisesta viisaudesta löytyy myös islamilaisesta traditiosta.
TEOSOFIAN JA ISLAMIN YHTÄLÄISYYDET
Profeettojen välittämä tieto
Yksi useista yhtäläisyyksistä Teosofian ja Islamin välillä on se seikka, että tiedot elämän syvemmistä aspekteista on ilmoitettu sukupolvelta toiselle profeettojen tai opettajien ketjun välityksellä. Koraani sanoo, että on profeettojen tehtävä levittää Jumalan sanaa (5:67). Profeettojen tehtävää selvennetään tarkemmin toisessa katkelmassa: "Me olemme lähettäneet profeetan teidän keskuudestanne luoksenne, jotta hän julistaisi teille Meidän tahtoamme ja tekisi teidät puhtaaksi, opettaisi teille tietoa sekä viisautta; sitä mitä ette ennen tietäneet" (2:151)
H.P. Blavatsky mainitsee pääteoksessaan Salaisessa opissa 'lukemattomien sukupolvien vihityt tietäjät ja profeetat' aikakausien viisauden sanansaattajina. Kyseessä oli hänen mukaansa "keskeytymätön todistussarja, käsittäen tuhansia sukupolvia tietäjiä, jotka tekivät kokeitaan koetellakseen ja todentaakseen niitä traditioita, jotka suullisesti olivat kulkeutuneet aikaisemmasta rodusta yhä myöhempään; opetuksia korkeammilta ja ylevämmiltä olennoilta, jotka valvoivat ihmiskunnan lapsuutta". (Salainen Oppi I, s. 288)
Kaksi muuta kohtaa Koraanissa viittaavat tähän keskeytymättömään profeetalliseen traditioon: "Näin Me olemme ilmaisseet sinulle (Muhammed) Totuuden kirjan varmentaaksemme edeltävät kirjoitukset ja säilyttääksemme niiden tarkkuuden" (5:48). "Me olemme lähettäneet sinulle ylhäältä tämän muistomerkin, jotta selittäisit ihmisille, mitä heille on lähetetty, ja että he sen vuoksi ajattelisivat" (16:44).
Kahdentyyppistä tietoa
Profeetan Haditheissa ja Profeetta Muhammedin suullisissa opetuksissa mainitaan, että Islamissa hyväksytään yhtäaikaa kaksi eri tiedon lähdettä: Ilmi-Safina eli kirjan viisaus, ja Ilm-i-Sinah eli sydämen viisaus. Sama ajatus esiintyy myös Hiljaisuuden äänen opetuksissa, teosofisessa klassikossa henkisestä elämästä. Siinä erotetaan toisistaan "silmän oppi", joka on eksoteerista tietoa, ja "sydämen oppi", esoteerinen viisaus. Ensiksi mainittu viittaa uskonnollisten opetusten älylliseen ymmärtämiseen, kun taas jälkimmäinen tarkoittaa havaintokyvyn muuntumista tajuamaan perimmäisiä lakeja ja prinsiippejä, tehden etsijästä Jumalallisuuden työtoverin.
Ykseys
Islamin tärkeimpiä opetuksia on Tawhidin oppi eli siunattu Ykseys. Koraani sanoo: "La Illaha Illallah!" (47:19). "Ei ole muuta Jumalaa kuin Allah". Se tarkoittaa, että maailmankaikkeudessa ei ole mitään muuta kuin Jumaluus. Kaikki olemassa oleva, eläväinen tai ei-eläväinen, on Jumaluus. Artikkelissaan "The Philosophy of Islam" (The Theosophist tammikuu 1929) Nabarbeg K. Mizra toteaa, että "Islamissa hyväksytään kaikki rukoukset ja meditaatiot, jotka suuntaavat oppilaan huomion Jumalan abstraktioon". Koraani lausuu: "Oi sinä! jonka hämmentävä olemuksesi on kuvaton ja jonka piirteet ovat esimerkkien tavoittamattomissa" (37:80). Mizra selittää, että Jumalan "piirteet ovat kuvailemattomia eikä Häntä voi riittävän hyvin edes kuvitella ihmismielellä".
Teosofiassa samainen ajatus löytyy Salaisen opin perusmääritysten ensimmäisestä pykälästä. Kyseessä on "kaikkialla oleva, ikuinen, rajaton ja muuttumaton PRINSIIPPI, jota on mahdoton ajatella, koska se käy yli ihmisen käsityskyvyn ja koska jokainen inhimillinen ilmaisu tai vertaus ainoastaan väärentäisi ja supistaisi sitä. Se on ajatuksen ulottuvuuspiirin tuolla puolen". (Salainen oppi I, s.41)
Islam merkitsee nöyrtymistä, alistumista, rauhaa ja totuuden tavoittelua, kastiin, uskoon ja väriin katsomatta (Mizra, The Theosophist, lokakuu 1928). Islam huomioi myös muut uskonnolliset perinteet, niin kuin Koraani opettaa: "Sanokaa: Me uskomme Jumalaan ja siihen, mikä on ilmoitettu meille, ja mikä on ilmoitettu Aabrahamille, Ismaelille, Iisakille ja Jaakobille ja Israelin sukukunnille, ja siihen mikä annettiin Profeetoille heidän Herraltaan. Me emme tee mitään eroa niistä minkään kesken." (2:136)
Maailmanlaajuinen veljeys
Mary K. Neff kertoo artikkelissaan "Where Islam and Theosophy Meet" (The Theosophist, maaliskuu 1929), että mainio yhtymäkohta Islamin ja teosofian kesken on maailmanlaajuisen veljeyden periaate. Hän lainaa Koraania: "Tietäkää, että kaikki muslimit ovat veljiä keskenään. Te olette kaikki samanarvoisia" (49:10), ja lisää: "Teosofia ei vie ihmisiltä heidän uskontoaan, vaan varmentaa sitä, kirkastaa sitä, pukee sen totuuden elinvoimaan tehden siitä elävää voimaa hänen elämäänsä. Jos tämä ei olisi totta, niin kuinka voisi teosofien joukkoon kuulua edustajia jok'ikisestä uskosta auringon alla - hinduja, buddhalaisia, parsilaisia, jainalaisia, sikhejä, heprealaisia, kristittyjä, muslimeita?"
ISLAMIN LAHJAT LÄNTISELLE KULTTUURILLE
Se mitä Islamilla on ollut annettavanaan Euroopalle, kuten tieteen eri osa-alueille, filosofialle ja koulutukselle, 1700-, 1800- ja 1900-luvuilla, osoittaa tuossa uskonnollisessa traditiossa piilevän syvyyden. Kansainvälisen teosofisen seuran aiempi presidentti Annie Besant totesi luennossaan, jonka hän antoi Islamia Collegessa, Aligarhissa, Intiassa, että juuri profeetta Muhammedin seuraajat olivat niitä, "jotka toivat tieteen takaisin Eurooppaan sen pimeinä aikoina keskiajalla. Maurilaiset perustivat tällöin yliopistoja Etelä-Euroopan eri kaupunkeihin. Näiden yliopistojen kautta valo levittäytyi Eurooppaan ja elvytti oppimisen jälleen. Monet filosofian ja psykologian kirjat kirjoitettiin tuona aikana".
Henkinen elämä Islamin mukaan
Islamin perusperiaatteet tunnetaan nimellä "Uskon pilarit". Niiden mukaisesti tulee (1) tunnustaa Jumalan Ykseys ja Muhammed Hänen sanansaattajanaan, (2) suorittaa rukous, (3) almu, (4) paasto ja (5) tehdä pyhiinvaellus. Näillä on puhdistava vaikutus koko tajuntaan. Syvyydessään islamilainen rukous-opetus lähentelee meditaation luonnetta. Koraani sanoo: "Rukous ei ole rukousta, ellei sydän ole läsnä". Rukouksen, sanoilla tai ilman, täytyy olla henkilön tosi olemuksen ääntä. ("The Theosophy of Islam", The Theosophist, Marraskuu 1929), sillä "kun sielu on Allahin ylistystä täynnä, ei ole tilaa ilkeille tai pahoille ajatuksille" (Koraani).
Koraanin mukainen näkemys almusta on yhtä syvämietteinen: "Ette koskaan saavuta oikeamielisyyttä, ennen kuin uhraatte sellaista, mikä on teille rakasta" (3:91). Se on puhdasta altruismia, itsensä uhraavaa palvelusta. Yllämainitussa artikkelissa (The Theosophist, Marraskuu 1929) Nadarbeg K. Mizra kertoo: "Pyhiinvaelluskäytännön pääajatuksena on universaalin veljeyden edistäminen. . . . Siellä (Mekkassa) muslimit joka puolelta maailmaa vuosittain tapaavat ja vaihtavat ajatuksiaan. He kohtaavat toisensa tasavertaisina, katsomatta kastiin, väriin tai kansallisuuteen". Hän lisää, että palatessaan muslimi tuo mukanaan rakkauden ja suvaitsevaisuuden hengen. Paastoamisessa taas on periaatteen mukaista myös pidättäytyminen turhasta lörpöttelystä ja kaikesta, mikä ei ole olennaisesti tärkeää. Paasto on vain yksi nimi kohtuullisuudelle tai ajatukselle kaiken keskitiestä.
Lopuksi, lainatkaamme Koraanista katkelma, joka kertoo, kuinka usko ja antaumus voivat auttaa ihmiselämän henkistämisessä ja viedä lähemmäs Jumaluutta:
"Kun Koraania luetaan, kuunnelkaa tarkkaan ja olkaa vaiti, jotta saisitte armon osaksenne. Muista Herraasi sielusi nöyryydessä ja kunnioituksessa suuritta sanoitta sekä aamuin että illoin, äläkä ole penseä!
Katso niitä, jotka ovat Herrasi luona; he eivät väheksy omaa palvelustaan, vaan he ylistävät Häntä ja kumartavat Häntä." (7:204-206)
Vastaukset 11
Vanhimmat
>"La Illaha Illallah!" (47:19). "Ei ole muuta Jumalaa kuin Allah". Se tarkoittaa, että maailmankaikkeudessa ei ole mitään muuta kuin Jumaluus.
Nukuitko äikäntunnit?
"Ei ole muuta GWB:a" ei tarkoita sitä, ettei Maailmankaikeudessa ole muuta, kuin GWB (vaikka siltä hänestä joskus tuntuisi).
..vastaamaan esille nousseeseen kysymykseen ?
http://www.nakokulma.net/keskustelu/index.php?board=1;action=display;threadid=41
Ja mikä oli kysymys?
Toivoin nöyrästi, että vaikka sinä - Taha Islam -
olisit ystävällisesti korjannut tai täydentänyt mahdolliset puutteemme uskontonne ymmärtämisessä (vs. kristinusko, siis tässätapauksessa)
Jos Allah on luonut maailmankaikkauden eikä ole muuta Jumalaa kuin Allah, niin silloin koko maailmankaikkeus on välitöntä Jumaluuden ilmentymää, Jumaluutta. Näin minä loogisesti käsittäisin tuon.
Toisaalta kyse on eräänlaisesta universaalista henkisestä kokemuksesta, johon moni ihminen kehityksesä portailla usein törmää: hän oivaltaa, hetkellisesti tai pitkitetysti, ettei maailmassa mikään ole erillään Ykseydestä. Että perimmäinen todellisuus on siinä.
(Tästä en voi enempää keskustella.)
>Jos Allah on luonut maailmankaikkauden eikä ole muuta Jumalaa kuin Allah, niin silloin koko maailmankaikkeus on välitöntä Jumaluuden ilmentymää, Jumaluutta. Näin minä loogisesti käsittäisin tuon.
Jumaluuden ilmentymä ei ole Jumala, vaan Jumaluuden ilmentymä. Täysin loogista.
Maailmankaikkeus on luotu, mutta koska Jumala on ikuinen, se ei ole Maailmankaikkeus. Muutoinhan Jumala olisi ollut alunperin epätäydellinen ja Maailmankaikkeus luotu osaksi Jumalaa.
Onko tarpeeksi vaikeaa?
Koraanin Jumala on täydellinen ja ikuinen, joten Islamilla ja teosofialla ei ole paljoa yhteistä.
Mielenkiintoisen ja asiallisen oloinen palsta. Pidetään silmällä, inshallah.
> Maailmankaikkeus on luotu, mutta koska Jumala on
> ikuinen, se ei ole Maailmankaikkeus. Muutoinhan
> Jumala olisi ollut alunperin epätäydellinen ja
> Maailmankaikkeus luotu osaksi Jumalaa.
Jokaisessa maailmankaikkeuden osassa piilee Jumaluus, Jumala. Jumalan ykseys on se salaisuus, joka piilee esim. vetovoiman takana. Se on se SYY, joka tiedemiehiä on aina askarruttanut ja tulee askarruttamaan. Jumala pitää koko maailmankaikkeuden kasassa vetovoimallaan. Kysymys on kaiken pyrkimyksestä takaisin ykseyteen.
Jumala sulkee itseensä kaikki nämä vastakohdat. Kaikki vastakohdat ovat Jumalasta eikä maailmankaikkeus sen vuoksi ole erillään Jumalasta.
Vai? :)
...eikä maailmankaikkeus sen vuoksi ole erillään Jumalasta, vaan ainoastaan JAKAUTUNUT osa häntä.
Katso pyramidia!
Joo. Sinulla on tietysti oikeus näkemykseesi, mutta jos puhutaan eroista Islamin ja teosofian välillä, niin puhutaan sitten niistä.
Teosofinen jumalkäsitys ei vastaa islamilaista, enkä, anteeksi vain, ole kovin kiinnostunut keskustelemaan teosofiasta.
Minä jo luulin, että päästiin yhteisymmärrykseen :D