Olympialaisiin puoltoista vuotta ja karsinnat alkamassa, miesten olympiaryhmän 8 urheilijasta 2 kykenee olistumaan SM:iin!!! Aivan sama mikä leiri takana jos mielii olympilaisiin on suomenmestaruus läpihuutojuttu.
Riisi otti taas mitalin, onnittelut Riisille ja voivottelut Suomen judolle.
Riisi otti taas mitalin, onnittelut Riisille ja voivottelut Suomen judolle.
Vastaukset 55
Vanhimmat
Kyllä niitä siellä oli vähintään 4 äkillisesti katsottuna
oli olympiaryhmästä ( miehet ),
Uotila ja Mäki.
Vai oliko muita, kenties salanimellä?
...ei kato tartte osallistua SM kisoihin, kun on ilman niitäkin Suomen paras. Eli Rovaniemen mitalistien on ihan turha tuuletella. Tiedoksi vaan ihan kaikille A-, B- ja C-junnuillekin että oikeiksi suomenmestareiksi ja edutusjudokaksi pääsee vasta kun raati sellaiseksi päättää nimetä, SM kisamenestyksellä ei ole sen asian kanssa mitään tekemistä.
pitäisi saada palautettua sen arvokkuus takaisin. Muistatteko finaaleja ajalta Korhonen/Mäkelä jne.. Kaikki otti SM-kisat tosissaan ja kunnia-asiana.
Aika kultaa muistosi. Kyllä Jorkki jätti usein SM-kisat väliin ja Mika vei mestaruuden, muttei valittu minnekään. Mäkelällä taitaa olla 7 SM-kultaa, mutta arvokisoihin pääsi heikonlaisesti.
Mikään ei ole muuttunut...
jorkilla on muistaakseni 3 arvokisamitallia, joista ainakin yksi kultainen ja yksi seitsemäs sija olympialaisista. olisiko sinusta tuollainen mies pitänyt jättää pois arvokisoista? ja kyllä mäkeläkin pääsi em-kisoihin niinä vuosina kun jorkki oli sairastuvalla ja niitä vuosia kuitenkin oli monta. onhan se aina ongelma kun jossain sarjassa on joku dominoija. yli-hannuksela on painissa sellainen. vaikea sivuuttaa moninkertaista arvokisamitallistia valinnoissa vaikka muitakin hyviä miehiä olisi tarjolla. mutta se pitää valita joka todennäköisimmin tuo mitallin ja sekä myhi että jorkki ovat olleet sellaisia. eli pulinat pois.
SM-kisoihin tai muihin vastaaviin.ne vaan vie kaikkia sata-nolla.ihan oikeesti.meidän salilla aikoinaan oli yks tyyppi jolle ei pärjännyt kukaan.
se voitti kaikki matsit salilla ja kisoissa. sitten
se ykskaks vaan lopetti koko judoharrastuksen.lienee motivaation puute syynä?! IPPON!
Ei mulle ole väliä kuka kisoihin on valittu tai jätetty valitsematta. Jorkki on varmasti ollut mies paikallaan ja kova urheilija muutenkin.
Sanoin vaan että ei ennenkään huiput ole olleet aina mukana. Jorkin ja Maren saavutuksia vähättelemättä täytyy sanoa, että he kyllä taisivat tämän SM-kisojen väliinjättämiskulttuurin aloittaa.
"Jorkin ja Maren saavutuksia vähättelemättä täytyy sanoa, että he kyllä taisivat tämän SM-kisojen väliinjättämiskulttuurin aloittaa. "
ei se ole mikään kulttuuri vaan järkiperäistä toimintaa. jokainen tapaus pitää käsitellä erikseen. en tiedä kaikkien nyt poisjääneiden syitä mutta esim. Valtterilla on luunsiru irti jalasta. se nyt on ihan selvä ettei silloin lähdetä sm kisoihin riskeeraamaan. meillä ei ole varaa menettää yhtään kv-tason kilpailijaa rikkomalla niitä turhaan. nyt jo näyttää pelottavan pieneltä tuo em kisoihin matkaava ryhmä :( lähtökohta tietysti on se että SM kisoihin pitää osallistua mutta jos vaikkapa arvokisoihin tähtäävä urheilija on loukkaantunut ei ole mitään mieltä lähteä riskeeraamaan terveyttä vielä lisää. järkeä täytyy käyttää ja asiat suhteuttaa. päävalmentaja nämä asiat viimekädessä päättää. ei Jorkki ole yhtään SM kisaa turhaan jättänyt väliin. aina on ollut hyvä syy jonka kulloinenkin päävalmentaja on hyväksynyt. Jorkki on muutenkin esimerkki urheilijasta joka on TODELLA laittanut koko terveytensä peliin. lopetti kilpailemisen vasta kun oli aivan pakko. lääkäri sanoi että seuraavasta niskavammasta halvaannut varmasti. hiukan kohtuutta niihin arvosteluihin kiitos.
Se on sellainen juttu että judossa ratkaistaan ottelemalla matsit. Ei niitä mikään raati päätä! En käsitä kuka voi olla tämän jutun takana... joku riuku joka ei uskaltautunut itse paikalle ja tuulettelee kotona, että raati valitsi.
Sijoitukset jaetaan osallistujien kesken luki joskus jossain vanhassa kilpailukutsussa. Ja tämä pitää POIKA paikkansa. Olisi hienoa jos voisit laittaa oman nimesi, kun taidat olla ihan suomen PARAS vaikka et osallistukkaan.
mikä ihmeen raati? kuka on jäänyt SM:istä pois? mitä hemmettiä sinäkin siinä oikein vauhkoat? edustusvalmennettaviin pääsee ihan jokainen joka vaan on sillä tasolla että leirille on järkeä osallistua. evl ryhmään on hiveä pula porukasta. kyllä sinne mahtuu mutta eipä vaan ole tulijoita. evl jäsen ei tarkota muuta kuin että saa kutsun leirille. jos kiinnostaa leiri niin soitto jimbolle tai mukkulalle. siinä teidän raatinne. se sen kummallisempaa ole. se porukka joka saa valmennustukea on olympiaryhmä ja siihen porukkaan päästäkseen pitää menestyä A-turnauksissa. nimeäpä mulle yksi A-turnauksissa menestynyt joka ei kuulu evl ryhmään. ihme taulapäitä täällä kirjoittelee
ketkä haluaa kuuluu evl-ryhmään! Herää! Judo on ainut laji jossa ei evl ryhmää valita vaan kukin ilmoittaa, että nyt tulisin leirille ja huomenna lähen kotiin tyttöystävän nippareille. Ja ens leirille en pääse ollenkaa kun pitää olla ovellla jne...
eli että evl ryhmään kuuluminen on ilmoitusluontoinen juttu. no ei sinne nyt ihan oranssivöiset sentään pääse, sitä tarkoitin kun sanoin että pitää olla jotain järkeä osallistua. olisko sulla ehdotus miten muuten tuon vois hoitaa? jos meinaat ehdottaa 80 luvun tyylistä karsintaa niin katos kun eka tarttis olla jotain mistä karsia. kun ei ole massaa on pakko ottaa leirille kaikki ketkä sinne suostuu tuleen.
minä kun luulin että suurin huoli olisi se että Suomessa on niin vähän kilpailijoita.
Kaksi asiaa mättää:
1) Se että SM kilpailut ei yliåpäätään vedä osallistujia
2) Ne "Olympiatoivot" ei välitä osallitua kisoihin
Kyllä tästä tilantesta pitää olla syystäkin huolissaan varsinkin kun Olympialaisiin on vaan enää tuo mainitsemasi 1,5 vuotta! Keppi ja porkkana vaan reilusti kehiin, auttaa moneen asiaan.
Ei ongelma ole se ettei Sm kisat kiinnosta kisaajia vaan se ettei ole kisaajia. Esim. evl ryhmä on enää murto-osa siitä mitä se oli 20 vuotta sitten. Joukkuemestaruuskisoja ei meinata saada pystyyn ollenkaan kun seuroilla ei ole kilpailijoita. Ennen vanhaan joukkuekisa käytiin sarjamatseina ympäri Suomea. Isoilla seuroilla oli I, II jopa III joukkueet. Tänään ei useimmat seurat saa kasaan sitä yhtäkään. Pitäis painaa paniikkinappia mitä tehdä ettei kilpaurheilu kuole Suomesta kokonaan. Turhaa osoitella ketään yksittäisiä henkilöitä tämä huoli koskee KOKO KENTTÄÄ ja OLLAAN KAIKKI VASTUUSSA!!!
Mitä pitäisi tehdä????
Tämä varmaankin johtuu osaltaan yleisestä harrastusten pirstaloitumisesta. Eikä judo hirveästi ole markkinoinut itseään varteenotettavana KAMPPAILU/KILPAlajina.
Kynnys siirtymisessä peruskursseilta kilparyhmien harjoituksiin tuntuu olevan myös yksi asia, joka tiputtaa porukkaa.
Yhteishengen luominen nuoriin on vaikeahkoa, monet ovat kotona oppineet saamaan oman tahtonsa läpi (pikkuhitler)ja pienimmästäkin arvostelusta ja vastoinkäymisestä loukkaannutaan verisesti.
Ehkä nykynuoret eivät vaan tykkää hikisistä lajeista, kun helpommalla selviää kotona tieteiskoneen/xboxin/pleikkarin/tvn ääressä...
Mutta tämä ei tarkoita että luovutettaisiin !! Ei muuta kun kahta kovemmalla innolla vetämään treenejä.
Yksi vaihtoehto promotoida Judoa näkyvämmin kilpailulajina, on ulottaa kilpailuvaatimukset myös alemmille vyöasteille nykyisen sinisen sijaan. Myös junnujen natsakokeiden edellytyksenä tulisi olla osallistuminen vähintään yhteen alueen- tai liiton kilpailukalenterissa ilmoitettuun kilpailuun ennnen kutakin natsakorotusta.
Esimerkiksi vyökoevaatimusten muuttaminen seuraavasti:
5 kyu (Keltaiseen vyöhon) edellytetään osallistumista vähintään 3 alueen- tai liiton kilpailukalenterissa ilmoitettuun kilpailuun.
4 kyu (Oranssi vyö) edellytetään vähintään 5 kilpailupistettä.
3 kyu (Vihreä vyö) edellytetään vähintään 10 kilpailupistettä.
2 kyu ---> kuten nykyisin
DAN-kollegio hoi, miltä kuulostaa ?
Junnu Cup, yms ilman kilpailulisenssiä oteltavat kisat ilmoitetaan alueen kalenterissa, ja vakutuukukset hoitaa alue. Eli silloin näihin osallistumiset olisi mukana keltaisen vyön vaatimuksisa. Ihan vastaava systeemi voisi olla 4 kertaa vuodessa järjestettävissä "Seniori Cup", tai vaikka "Ne-Waza Cup" -otteluissa.
Nykyisessäkin systeemissä kilpailupisteet ovat oleellinen osa vyöarvojen korotuksissa. Voimakas panostaminen kilpailemiseen taitaa olla se syy miksi harrastajamäärät pienenevät erityisesti teini-ikäisten ja aikuisten kohdalla. Suomalaisessa judossa on paljon junnuja mutta aikuiset ovat miltei kadonneet.
Miksi judossa junnut (myös ne lahjakkaat ja menestyvät) lopettavat lähes kaikki viimeistään parikymppisinä? Mihin me olemme hukanneet aikuiset?
"Miksi ihmeessä?" Miksi ei kilpailtaisi, miksi SM:ssä kävijämäärät vähenee vuosi vuodelta, miksi syy-seuraussuhde ei aukene?
Judossa kilpailemiseen pitää panostaa heti valkoisesta vyöstä lähtien, jotta kaikkiin kilpailuihin, mutta erityisesti SM kisoihin osallistumisen kynnys oli mahdollisimman matala, ja jotta näissä kisoissa olisi runsas osanotto todellisen Suomenmestarin löytämiseksi. Jos kilpailun korostaminen karsii lajin piiriin tulevia, niin mitä sitten. Antaa karsia vaan. ketä kiinostaa. Karsiutuu ne joka tapauksessa ennenpitkää pois. Sitäpaitsi maailma on täynnä lajeja joissa ei kilpailla - miksi ihmen takia pitää väkisin tunkea mukaan Judoon - Olympialseen kamppailu-urheilluun - mukaan "EI-kilpailemaan". Onko kenekään pakko ruveta harrastaman laskuvarjohyppyä, jos on lentopelko? Onko pakko ruveta harrastaman uintia, jos pelkää vettä? Syötkö pähkinöitä, jos olet niille allerginen? Entä menetkö mielleläsi toukokuussa potkukelkkailemaan kevätjäille virtaamapaikkaa ilman jäänaskaleita? Onko pakko ruveta harrastamaan Judoa, jos ei halua osallistua judo-otteluihin?
Mutta Judossa kilpaillaan, ja sillä siisti. Tämä kilpailullista menestystä odottava judomailma ei vaan toimi niin että ollaan siniseen asti matsaamatta. Ei tule sillä reseptillä osallistujamäärät kasvamaan jatkossakaan SM kisoissa. Eikä ropise mitaleja EM-kisoista, MM tai Olympialaisista nyt sitten puhumattakaan. Onhan tämä kehitys nyt jo nähty ja todistettu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nykyisin sellaiset lajit kuin salibandy, futis, lätkä, uinti, jne, jne kerää kaupunkien junnut koska niissä päästään kisaamaan jo G ja F junnuista lähtien. No ehkä se ei ole tarpeen judossa, mutta judo on kilpaurheilua ja siinä kilpaillaan. MOT. Piste.
Monessa seurassa on ainoa rahankeruumuoto peruskurssi.
Hyviä kannustetaan ja heikompia"otetaan rahat pois".
Yksi seuran puuhamies kerran sanoi että paras kurssilainen on sellainen joka lopettaa kurssin kesken (kun maksu on jo saatu).
Joo. Tietenkin pitää seurojen kerätä junnuja, aikuisia, vammaisia, veteraaneja, polttariporukoita, firmojen tilaisuuksia, jne, jne, jne... Rahaa on pakko saada, jotta seuratoiminta pyörii. Markkinointi, B2B (Busines to Busines), jne !
Kuitenkin Judossa aina ja kaikki kulminoituu otteluun sekä otteluissa menestymiseen. Ensin kyläkisoissa, sitten SM:ssä ja sitten kansainvälisissä mittelöissä.
Ajatusketju ja elämä menee niin että ensin kilpailemiseen kannustetaan valkoisesta vyöstä ja 3 vuotiaasta lapsesta lähtien - kilpailemisessa pärjätäään eri ikäkausissa - seurat ja menestyjät saa sponsoreita - menestyvät kilpailijat pystyvät entistä paremmin phartjoittelemaan - he pärjäävät paremmin - voittavat MM tai Olympia mitalin!
Judoliiton jäsenseuroissa on PALJON vaikutusvaltaisia ihmisiä! Ihan oikeasti! Jotka jo omilla suhteillaan helposti halutessaan pystyisivät moninkerrtaistamaan edustusvalmennettaviemme valmennusbudjetin. Se panostus vaan ei kiinosta mua eikä kollegoita tälläisessä NuoriSuomi "haistapaska" ympäristössä.
Huomaan kyllä ruokkivani selkeää trollia mutta menköön nyt :-)
"Jos kilpailun korostaminen karsii lajin piiriin tulevia, niin mitä sitten. Antaa karsia vaan. ketä kiinostaa. Karsiutuu ne joka tapauksessa ennenpitkää pois."
Taputtakaamme yhdessä riemusta suuria karvaisia käsiämme. Juuri tämä on tilanne judossa tällä hetkellä. Junnusarjoissa riittää pieniä innokkaita kilpailijoita yllin kyllin. Noin C-junnuista alkaen alkaa hävikki käydä ja aikuisten sarjoissa löytyy jokaisesta painoluokasta muutama kilpailija joka satsaa judoon tosissaan. Muut ovat lopettaneet. Heikot ovat sortuneet elon tiellä. Mitäs me niistä ei mitalisijoille jääneistä junnuista eihän sellaiset tosi judokaa kiinnosta. Mutta miksi Pikku Kallen on niin vaikea nähdä ja tunnustaa että niiden lopettaneiden joukossa on aivan liian usein myös ne oman ikäluokkansa huiput.
Voisin tietenkin jatkaa kinastelua esimerkiksi liikunan riemusta joka tekee monista lajeista erittäin suosittuja junnujen ja aikuisten lajeja mutta sehän on sitä Nuori Suoli skeidaa joka ei judoa koske. Judohan oli vain kilpalaji. Voisi myös keskustella esimerkiksi urheiluseuran pyörittämisestä mutta olet Pikku Kalle osoittanut muutamalla kommentillasi olevasi pihalla kuin lumiukko siitä millaista on seuran pyörittäminen ja mahdollisuuksien tarjoaminen myös niille kilpailijoille.
"Taputtakaamme yhdessä riemusta suuria karvaisia käsiämme. Juuri tämä on tilanne judossa tällä hetkellä. Junnusarjoissa riittää pieniä innokkaita kilpailijoita yllin kyllin. Noin C-junnuista alkaen alkaa hävikki käydä ja aikuisten sarjoissa löytyy jokaisesta painoluokasta muutama kilpailija joka satsaa judoon tosissaan. Muut ovat lopettaneet. Heikot ovat sortuneet elon tiellä. Mitäs me niistä ei mitalisijoille jääneistä junnuista eihän sellaiset tosi judokaa kiinnosta. Mutta miksi Pikku Kallen on niin vaikea nähdä ja tunnustaa että niiden lopettaneiden joukossa on aivan liian usein myös ne oman ikäluokkansa huiput."
kilpailumista ei lopetat lahjakkuuden puuttumisen takia vaan laiskuuden takia. äärimmäisen harva lopettaa kilpailemisen siksi että fyysinen lahjakkuus ei riitä. se lopetetaan siksi että kovaa harjoittelu ei ole kivaa. heikot ei siis sorru elon tiellä jos heikkoudella tarkoitetaan fyysistä heikkoutta. voimaa saa punttisalilta ja kestävyyttä lenkkipoluilta jokainen. kyse on nyt siitä että onko ilmapiiri salilla sellainen että se kannustaisi lapsia kilpailuorientoituneeseen harjoitteluun koittamaan omia rajojaan. siitähän judossa pohjimmiltaan on kyse. kaikki jotka ovat ne omat rajansa etsineet ovat voittajia riippumatta siitä miten suuria tai pieniä mestaruuksia on tullut saavutettua. tämän pitäisi olla ydin ajatus judossa tänäänkin. mutta eipä se enää ole ja siitä tässä on nyt kysymys. kaikki kilpailijat tietää ettei tuolla huipulla fyysisesti lahjakkaimmat ole vaan ne jotka jaksaa tahkota 10-20 vuotta 2 kertaa päivässä. jokainen terve lapsi voi kehittyä vähintään kohtuu hyväksi judokaksi kunhan jaksaa harjoitella tarpeeksi pitkään. olet oikeassa että liian moni lahjakkuus loipettaa liian aikaisin. siihenkin on yksi syy tämä kilpailuvastaisuus. kun seurassa ei ole riittävän hyviä valmentajia, kilpailutoimintaa ja riittävästi muita kisaajia lahjakkuudet turhautuvat ja huomaavat jonkin muun lajin tarjoavan paremmat puitteet.
vammaiset sitten erikseen. erityisryhmiä tämä kommentti ei koske.
kaikki ryhmät, kuntoilijat, kilpailijat, junnut jne. ovat ennenkin mahtuneet saman katon alle. kuka on keksinyt että nykyään siihen vadiitaan jotain ihme henkistä tyhjiötä???
Siis mikä ihmeen kilpailuvastaisuus!!?? Eihän ne pikkujunnut niissä kisoissa innokkaasti kävisi ellei heitä siihen kannustettaisi. Vyökoejärjestelmä kannustaa ennen kaikkea kilpailemaan. Vyöarvoissa eteneminen muuten kuin kilpailemalla on todella hidas tapa. Alueilta löytyy niille lahjakkaimmille ja innokkaimmille kilpailijoille omat treenit joissa ei puuhastella turhia vaan keskitytään pelkästään kisoihin treenaamiseen. Siitä huolimatta myös ne kilpailijat lopettavat suurelta osin ennen siirtymistä aikuisten sarjoihin.
Ainahan ne nuoret ovat laiskoja, kurittomia, saamattomia, velttoja jne. Toista se oli vanhaan hyvään aikaan kun me olimme nuoria :-) Onhan se tietenkin helppo selitys että ne nykyajan nuoret ovat vain niin laiskoja ettei niitä tosi treenaaminen kiinnosta. Silloin ei tarvitse pohtia omaa asennetta ja tekemisiä. Kummasti ne siivottomat lökäpöksyt hikoilevat ja käyttävät kaiken vapaa-aikansa temppuilemalla niillä naurettavilla laudoilla tai hyppivät pitkin seiniä ja portaita vaarantamassa terveytensä tai huitovat muovipalloa muovimailoilla. Heille ei ole tarjolla edustusvalmennusryhmiä tai -leirejä. Ei palkattuja ammattivalmentajia. Uran huipulla ei odota mitali olympialaisissa. Siitä huolimatta he harrastavat sitä omaa lajiaan innokkaasti, aikaa ja vaivaa säästämättä. Olisikohan meilläkin sieltä jotain opittavaa?
Nykyisin judo on valitettavasti puhdas kilpaurheilulaji jossa kaikki muu on työnnetty syrjään. Suurin osa nuorista lopettaa koska judossa ei ole muita vaihtoehtoja kuin kilpailu ja siinä menestyminen. Sekin osa nuorista jotka pitävät kilpailemisesta poltetaan loppuun liian aikaisin ja liian kovaa aloitetulla kilpavalmennuksella. Eihän silloin ratkaisu voi olla se että panostetaan vielä enemmän kilpailutoimintaan kun se ei ole tähänkään saakka toiminut. Jos oikeasti haluamme pitää ne nuoret judon parissa pitäisi unohtaa se tosikkomainen ja fanaattinen kilpailu-uskonto ja löytää jostakin se tekemisen ja yrittämisen riemu joka on judosta kadonnut.
Voiko enää paremmin sanoa.
Juuri tuota kilpailuvastaisuudella tarkoitetaan. Ikään kuin joku pilveä polttava lökäpöksy-rullalautailija voisi antaa meille esimerkkiä. Ei voi! Rullalautailu on helppoa, kevyttä ja ei-urheilua; siis juuri tyypillistä nykyajan epäurheilua, joka on nostettu mediassakin esiin. Jos rullalautailija hikoilee, on hänen syytä mennä lääkäriin, koska kunto on niin huono, että terveysongelmia on varmasti tiedossa. Judo on aivan jotain muuta: rautaisen kunnon, karaistuneen mielen ja tehokkaan taistelun laji. Kilpajudoka on aidosti kova! Vaatii paljon käydä sitä tietä. Katailu ja muu "henkinen" judo on puppua, varsinkin kun koskaan kilpailuissa käymätön judoka ei osaa judoa. Jos muuta väittää, niin valehtelee.
Siispä, lopetetaan jeesustelu ja aletaan kannustaa junnuja kilpamatolle. Kaikki eivät sitä kestä: menkööt pelaamaan lätkää sitten. Meillä ei ole syytä alentaa rimaa vain saadaksemme massoja. Ja ennen kaikkea: kilpajudo kovimmillaankin on hauskaa ja siitä pitävät todella monet ihmiset. Turha väittää, että liian kova harjoittelu karkottaa junnuja pois. Päinvastoin, heidät karkottaa epäammattimainen, vetelehtivä hälläväliä asenne, joka on niin kovin yleinen Suomessa. Valitettavasti nykyinen dan-järjestelmä suosii, tai ainakin sen seurauksena, on noussut korkeisiin dan-arvoihin sellaisia judokoita, joiden taso on ehkä vihreän vyön luokkaa. Mikään muka-henkisyys ei sitä muuksi muuta: he eivät osaa judoa!
Lopetetaan jeesustelu! Korostetaan kilpajudoa! Ja ilmoitetaan, että ilman kilpailemista ei voi saada kuin ensimmäisen danin (tämä on Japanissakin tapana) sekä ennen kaikkea: harjoitellaan judoa niin kovaa kuin kukin meistä pystyy. Judo on totta!
Rauhoitu hyvä ihminen.
Vai onko pelko niin suuri että "nuorisuomi" tulee ja vie voiton.
Ota niitä nappeja heti herättyäsi
Itse kavin alkeiskurssin 70 luvun lopussa. Heti kurssin alusta
lahtien painotettii kovan tyon merkitysta ja omien rajojen etsimista.
Myos sita etta kilpaileminen kuuluu olennaisena osana judoon.
Harjoituksista ei saanut olla poissa ja jos oli niin ainakin poissaololle
piti antaa selitys. Taisi olla heti alkeiskurssin loputtua kun osallistuin
ensimmaisiin junnukisoihin. Kaikki osallistuivat. Alkeiskurssilla kuri oli
aarimmaisen kova. Vahankin jos sanoit vetajalle vastaan niin heti joutu
rangaistukseksi "seinasesontaan". Kylla siina itku jos toinenkin tuli tirautettua
mutta niin sita vaan lahti uudestaan harjoituksiin. Lapset kaipaa
kuria ja auktoriteetteja. Samoiten lasten aito halu kilpailemiseen
on olemassa kyse on vain siita miten sita halua ruokitaan vai ruokitaanko mitenkaan.
Nykyajan ongelmia ovat just tuo kurin hollentyminen ja kaikenlainen muu
lepsuilu. Mita lapsena oppii sen vanhana taitaa myos negatiivisessa mielessa. Kylla
taa yleinen pehmoilu heijastuu myos dojelle asti. Lapset eivat ole tyhmia.
Tuuliviirina ei voi heilua joka suuntaan ja yrittaa mielyttaa kaikkia.
Johdonmukainen ja selkea linja tuottaa parhaimman tuloksen ja se johdonmukaisuus
tuntuu nykypaivana olevan hakusessa. Osaksi varmaan taman Nuori Suomi aatteen takia
jossa pyrkimyksena on tarjota samassa paketissa kaikille jotain. Liiallinen kompromissien
teko vaan tahtoo murtaa arvopohjaa. Vaikka judossa on tanaan harrastajamassaa yhta
paljon kuin minun aikoihin niin kilpailijoiden maara on enaa murto-osa. On vaikea uskoa etta ihminen olisi
perusluonteeltaan muuttunut mihinkaan. Lapset varsinkaan. Siksi hyva kysymys on etta miksi
tanaan ei samasta massasta saada seulottua kun murto-osa kisaajia verrattuna 70-80 luvuille.
Selitykseksi ei siis nyt kelpaa etta lopetettiin sita ennenkin kun ero kuitenkin on selva.
Milla tavalla nykyihminen on erilainen etta tarvitsee pehmeampaa kohtelua ja loysempaa harjoittelua?
Luulisi olevan melkein painvastoin kun kotikasvatus on loystynyt ja liikunnankin maara
yleisesti vahentynyt. Judo voisi nayttaa esimerkkia ja panostaa arvopojassaan konservatiivisempaa
linjaa. Usein Suomessa ihannoidaan Japania ja japanilaista judoa. Japanilaisille kuri ja auktoriteetit
ovat kaikki kaikessa. Kilpaileminen on itsestaanselvyys. Japanissa harjoittelu on maaratietoista
ja kovaa pienesta pitaen. Jos apinoimme japanilaisia tekniikassa, miksi emme apinoisi
myos asenteessa.
eipä tässä enää tarvitse itse selitellä; sanot sitä mitä minä en saa muotoiltua sanoiksi.
Minäkin haluaisin niitä ns nappeja jotta vaipuisin JUdo-luopioksi; Judossa on kaikki mitä ns.ssä ja Paljon Paljon enemmän.
Joskus sitä tuntuu että on yksin mielipiteineen, mutta kyllä kirjoituksesi näyttää että asia on huomattu ja monet muutkin kirjoitukset paljastaa että osa meistä on huolissaan erään LAJIN tilasta; täytyisi vain löytää oikea lääkitys, itse en kyllä ole mikään lääkitsijä ko. asiaan mutta voisin kyllä toimia välikätenä.
Jos judoa lajina halutaan kävijämäärältään kasvattaa, niin ensin se olisi tehtävä enemmän harjoittelijoiden ehdoilla ainakin aikuisiässä.
Suomessa laji on levinnyt laajalle noin 135 seuraan, mutta kaikissa seuroissa törmätään vääjäämättä siihen tosiasiaan, että hyviltä kilpailijoita puuttuu harjoitusvastustajia enemmin tai myöhemmin.
Tasoero uusiin kurssilaisiin kasvaa ja he joutuvat ehkäpä liian kovan vastuksen eteen. Useat voivat lopettaa tämänkin johdosta.
Koska judoa on harrastettu kunto- ja kilpajudona 60 luvulta lähtien Suomessa ikääntyneitä judokoita alkaa olla huomattava määrä. Kova randori myöhemmässä iässä johtaa usein loukkaantumisiin ja sitä kautta usein lajin lopettamiseen.
Lajin judopohjan kasvattamiseksi olisi tarjottava näillekin judosta kuntoiluna kiinnostuneille helpompi vaihtoehto kuntojudon kautta.
Randorit voivat olla kevyempiä ja tai keskitytään kokonaan tekniikan hiomiseen. Tämähän ei ei kilpailijoilta pois vaan koko seuran hyväksi.
Olen huomannut, että kovin kynnys kilpailijalla on vaihtaa tämä kilpailuvietti myöhemmällä iällä, johonkin sellaiseen, joka korvaisi sen kun ei pysty enää kilpailemaan tai ottamaan kovaa randoria.
Alku tälle uudelle kiinnostukselle lajiin voisi olla se, että palattaisiin judon perimmäisiin ajatukseen: toisen voiman hyväksikäyttöön tekniikoita tutkiskellen. Näin saadaan lisää harrastelijapohjaa seuran toiminnan tukemiseen. Samalla entiset kilpa tai kuntojudokat judokat voivat siirtää omaa osaamistaan nuorten hyödynnettäväksi ja kilpailijoiden käyttöön.
atwwksi kun nyt poikkean aiheesta, mutta se on sillein että...aina sanotaan että kukaan ei voi voittaa loputtomiin, mutta se ei ole aivan näin sillä
jossain sarjassa on pakko olla joku joka aina pieksee kaikki sillä miten muuten jotkut voi hävitä?
eli ei ole tarpeeksi judokoita jotka ottelee koska jotkut aina häviää ja jotkut aina voittaa
ja muuten on tullut kilpajudo to hämeenlinnaan eli kilpa painotteinen
Mutta mestari on se jonka kaulaan mitali pujoitetaan....
että judo ei ole judoa ilman kilpailemista. Etteikö vanhat senseit sais enää tatamille astua, kun eivät enää kilpaile? Ettei valmentajatkaan ole judokoita, kun eivät enää kilpaile?
Herätkää! Judo on PALJON muuta! Miettikää itse...jos niiltä monilta tyhmärohkeiden randoreiden aiheuttamilta päänkolautuksilta enää pystytte.
vaan laatu. Miten nykyisistä junnuista voi tullakaan kansainvälisesti menestyviä? Leireillä sen näkee, jätkiltä kuuluu usein ei ny huvita, oli jo tarpeeksi kun eilen treenasin ja likat juoruilee keskenään ja ottaa vaan tuttujen kanssa randoria. Jos nykyinen "tulevaisuuden toivot" kärki on tota luokkaa, miten massa sitä parantaisi.
Kuka on kaikista paras ja arvostetuin ohjaaja?!
No eikös se huippuohjaja ole sellainen, joka voi omalla vankalla kokemuksellaan kertoa, miten matseihin valmistaudutaan, mitä virheitä matseissa yleensä tehdään ja miten niitä virheitä vältetään. Miten vastustajan hölmöilyt käännetään omaksi eduksi. Miten ottelutaktiikka ja ottelijan monipuolisuus käytetään hyväksi.
Osaako näitä - oikeasti - neuvoa kovinkaan moni Suomessa ?
Hyvällä ohjaaja on kuitenkin siis vähintäinkin sellainen, jolla on itsellä pitkä kilpailukokemus, useita SM mitaleja. Mielellään EM mitaleja.
Kuntojudo on erittäin hieno ja arvostettava asia kilpauransa päättäneille kaikille judokoille. Tästä kuntojudon edistämisestä kunnia mm. Judon Tuki Ry :n tekemälle työlle, sekä siinä toiminnassa mukana oleville kaikille Seneseille! Hienoa työtä!
Mutta lähinnä säälittävää pelkuruutta on se, että ilman pysyvän vammaan aiheuttamaa syytä alle 30 v nuoret harrastavat "kuntojudoa" eivätkä käy kisoissa!!! Mitä nämä kilpailua karttavat pelkuriklownit luulevat saavansa judosta? Teitä ei kaivata judosaleilla - menkää treenaamaan Aikidoa, siellä ei järjestetä kilpailuja - ei siis tarvitse otella - saa myöskin pukeutua hameeseen ihan lajivaatimusten mukaan.
Sähän alat puhumaan minun suulla!.
Meitä tällä tavoin tuumaavia on näinkin pienessä maassa kuin Suomi useita!
Enpä tajua, mistä ja miloin tämä kilpailun vieroksumis-skeida on päässyt ujuttautumaan Suomalaiseen "Härmäläiseen" Judoon. Väitän että osaltaan se on sinällään hyvän NuoriSuomi mallin tarkoitushakuista väärin tulintaa. Tulkisihan vastaavalla tavalla sellaisetkit diktaattorit kuin Mao Tse Tung ja Lenin myöskin aikanaan omassa kommunistisessa maailmankatsomuksesssaan tarkoitushakuisesti väärin sodankäynnin suurta filsofia Klauchevich:ä (... tai jotain sinne päin) omiin tarkoituperiensä pönkittämiseksi.
Ps:
Itsekin on tullut SM kisatatameja kolutttua silloin aikanaan 70- ja 80- luvulla.
Kenen kanssa ne seuran pari - kolme kilpailevaa nuorta sitten harjoittelee jos kuntojudokat häädetään Aikidon puolelle? Meidän seurassa käy ainakin niin vähän harjoittelijoita että ketään on turha häätää salilta pois.
teille avaudu judon pehmeämpi filosofia . Ette sitten ole omaksunu edes judon periaatteita: toisten kunnioittaminen ja yhteinen hyvä. Silläkö Suomen judo saadaan nousuu, että potkitaan kaikki pehmo-judokat pois tatamilta? Millä kustannetaan sitten kilpailijoiden edistäminen, jos ole suurta ei-kilpailevaa massaa? Ei tartte olla mitään nuorisuomi-höpinöitä edes, jokainen saa judosta oman juttunsa. Mä saan sen vielä kilpailusta, mutten silti yhtään väheksy niitä, jotka syystä tai toisesta (ja syitä on monia) eivät halua kilpailla.
Jos ei käy porukkaa treeneisä, niin naulaa laudat ikkunoihin äläkä valita.
Eikös se mene demokratiassa niin , että enemmistö päättää, joten me emme kilpailevat olemme sitä mieltä että harrastakoon kenttä kaikkia muotoja ketään pois sulkien.
Sinähän voit mennä SM:iin niiden kahden kaverisi kanssa päivittelemään miksi emme menesty.
ne ovat kärjistettyjä ja äärimmilleen vietyjä, mutta äärimmäinen on tämä tilannekin. judon valtti kilpailtaessa harrastajista on aina ollut tasokas valmennus ja opettaminen. judo on perinteisesti ollut laadukas laji. harjoituksiin on ollut kiva mennän niin junnujen kuin aikuistenkin kun treeenit ovat hyvin suunniteltuja ja vetäjien osaaminen on ollut korkea. kaikki tämä juontaa kilpaurheilusta. siellä ja vain siellä opitaan TOIMIVAA judoa. nykyinen henkinen alennustila judossa on totta. se on hyvää vauhtia tuhoamassa koko lajia Suomesta. jos tällä tavalla jatketaan meillä ei 10 vuoden päästä ole kilpajudoa enää ollenkaan. kun lajin taso laskee riittävän alas se ei enää kiinnosta edes kuntoilijoita. junnutkin vaihtavat tasokkaampiin lajeihin.
TOIMIVAA JUDOA voi oppia vain ottelussa: kaikki ne ohjaajan neuvot ja muut ei auta, yksin siellä olet.Vain tuomarin näyttö sinulle "Ippon Sore-made" ja tiedät; olet oikealla; JUDO-tiellä.
tavattiin henkisesti kehittynyt judoka mollaamasta toista lajia. Säälittäviä olentoja...
itse en ole mikään "henkisesti kehittynyt" mutta
Aikido on ihan hyvä laji ja se sopii sen luonteenlajin sopiville ihmisille, Judo sopii taas sen luonteenlajin sopiville ihmiselle; ns ei kuulu Judoon.
Toimivaa judoa voi oppia myös randorissa. Kun isket kaverin tyhjyyden hetkeen ja huomaat että heitettäessä kaveri ei paina mitään, olet oikealla tiellä.
Täällä tosin moni taitaa iskeä tyhmyyden hetkeen, vaikka se taitaa olla sama asia?
*
Hiihdossa ollaan ihan maailman huipulla, vaikka suurin osa meistä ei ole kilpaillut koskaan...
*
En ole kilpajudoa vastaan, pikemminkin päinvastoin, mutta tyhmyys ja puusilmäisyys on se mikä rasittaa.
*
hyväksyn mielipiteesi siltä osin missä puhuit tyhmyydestä ja puusilmäisyydestä ehkä olenkin, mutta ainoa toimiva tekniikka suoritetaan kilpailussa joilla molemmilla osapuolilla on vähintään sata lasissa.Uchi-komi, Randori ne ovat Shiain esiasteita ei koskaan Shiai.
ei ketään oteta Judoon sen takia että hän maksaisi muiden kulut; Ei Judo ole mitään "savolaisuutta" että toisen kustannuksella tehtäisiin jotain.
Ei Judossa ole mitään pehmoja, eikä kuntoilijoita eikä junioreita eikä kata-ihmisiä;
JUDOSSA ON VAIN JUDOKOITA.
zero-dan,
pyydän anteeksi sanamuotojani ja kirjoituksenin tulkinnan varaisuutta. Tarkoitukseni ei ole nimitellä sinua ja kirjoituksiasi, vaan yleisesti. Tällä kertaa sitten luulen, että tyhmyyden hetki osui näppäimistön tähän päähän.
Tarkoitukseni oli vain kirjoittaa siitä, että suuret harrastajajoukot mahdollistavat suuret kilpailijajoukot.
Kiitos! mutta ei täällä nimimerkillä kirjoitteluissa tarvi pyytää anteeksi.
Meidän jokaisen Judon harrastajan tulee olla esimerkkinä lajistamme(JUDO) osaksi sillä saamme
Judon Vahvuuden,Mielenkiintoisuuden,Vaativuuden, Yms. esille. Ei meidän tavoite saa olla massojen hankkimisessa vaan pitämällä Judo Judona: Vahvana,Mielenkiintoisena,Vaativana, Yms.