Kun ihminen lepää, energiankulutuksesta tulee noin puolet rasvasta ja toinen puoli kulutuksesta on hiilihydraatteja.
Kuormituksen noustessa alkaa rasvan osuus energialähteenä kasvaa. Kevyellä kuormituksella puhutaan ns. rasvanpolttosykkeestä, josta ajatellaan että se on kuormitus jolla rasva palaa tehokkaimmin.
Näin ei kuitenkaan ole, jos puhutaan kokonaiskulutuksesta. Rasvanpolttosykealueella rasvan osuus kokonaisenergiantarpeesta on suurimmillaan, mutta enemmän rasvaa palaa mitä kovempaa kuormitus on.
Esimerkkinä otettakoon kävelijä, joka kävelee 9 minuuttia ja polttaa siinä ajassa vaikkapa 25 kcal:n edestä rasvaa. Juoksija juoksee saman matkan kolmessa minutissa ja käyttää vaikkapa 15 kcal:n edestä rasvaa, eli vähemmän, mutta saman ajan kuluttua (9 min) hän on polttanut jo 45 kcal rasvaa.
Kovalla kuormituksella rasvojen osuus kokonaisenergiankulutuksesta laskee huomattavastikin alle puoleen, mutta kokonaisuudessa sen kulutus on kasvanut kevyeeseen sykkeeseen verrattuna.
Jossain vaiheessa n. 1,5 tuntia kestäneen keskikovan rasituksen jälkeen rasva on elimistön ainoa energianlähde, muu energia on käytetty jotakuinkin loppuun. Tämä lienee kaikkein tehokkain tapa polttaa rasvaa. Eli keskikova rasitus jota jatketaan yli puolitoista tuntia.
Anaerobinen lihastyö polttaa rasvaa huimasti enemmänkin, mutta anaerobista työtä ei voi tehdä kuin lyhyen aikaa. Joten anaerobinen harjoitus ei varsinaisesti ole kovin hyvä tapa polttaa rasvaa.
Se etu on ns. rasvanpolttosykkeessä, että rapakuntoinenkin jaksaa pitää sitä yllä pitkään ja hyväkuntoinen tuntikausia. Ja peruskunnon ylläpidossa on harjoittelu ko. alueella aina erittäin hyödyllistä.
Kuormituksen noustessa alkaa rasvan osuus energialähteenä kasvaa. Kevyellä kuormituksella puhutaan ns. rasvanpolttosykkeestä, josta ajatellaan että se on kuormitus jolla rasva palaa tehokkaimmin.
Näin ei kuitenkaan ole, jos puhutaan kokonaiskulutuksesta. Rasvanpolttosykealueella rasvan osuus kokonaisenergiantarpeesta on suurimmillaan, mutta enemmän rasvaa palaa mitä kovempaa kuormitus on.
Esimerkkinä otettakoon kävelijä, joka kävelee 9 minuuttia ja polttaa siinä ajassa vaikkapa 25 kcal:n edestä rasvaa. Juoksija juoksee saman matkan kolmessa minutissa ja käyttää vaikkapa 15 kcal:n edestä rasvaa, eli vähemmän, mutta saman ajan kuluttua (9 min) hän on polttanut jo 45 kcal rasvaa.
Kovalla kuormituksella rasvojen osuus kokonaisenergiankulutuksesta laskee huomattavastikin alle puoleen, mutta kokonaisuudessa sen kulutus on kasvanut kevyeeseen sykkeeseen verrattuna.
Jossain vaiheessa n. 1,5 tuntia kestäneen keskikovan rasituksen jälkeen rasva on elimistön ainoa energianlähde, muu energia on käytetty jotakuinkin loppuun. Tämä lienee kaikkein tehokkain tapa polttaa rasvaa. Eli keskikova rasitus jota jatketaan yli puolitoista tuntia.
Anaerobinen lihastyö polttaa rasvaa huimasti enemmänkin, mutta anaerobista työtä ei voi tehdä kuin lyhyen aikaa. Joten anaerobinen harjoitus ei varsinaisesti ole kovin hyvä tapa polttaa rasvaa.
Se etu on ns. rasvanpolttosykkeessä, että rapakuntoinenkin jaksaa pitää sitä yllä pitkään ja hyväkuntoinen tuntikausia. Ja peruskunnon ylläpidossa on harjoittelu ko. alueella aina erittäin hyödyllistä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tämä ei ole laihdutus palsta, vaan täällä keskustellaan lihavuudesta ei kaikki lihavat halua laihtua.