Olen 22-vuotias ja olen asunut avoliitossa kolmisen vuotta. Ongelmamme on kodin siistinä pitäminen. Kumpikaan meistä ei ole siivousihmisiä ja se kyllä näkyy.. Tiskit tiskataan noin viikon välein, kun puhtaat astiat loppuu, villakoirat vilistävät nurkissa viikonkin ennen kuin jommalla kummalla menee hermot ja imuri kaivetaan esiin. Pyykkivuori kasvaa helposti Mount Everestin kokoiseksi. Olisi ihanaa kun olisi siisti koti, jonne voisi päästää yllätysvieraatkin huoletta sisään! Milloin ja miten sitä kasvaisi aikuiseksi, eli siivoisi sotkujaan sitä mukaan kun niitä syntyy eikä päästäisi tilannetta katastrofaaliseksi!? Olemme sopineet "vastuualueita" (minä pidän huolen keittiöstä ja sinä olohuoneesta), mutta ei auttanut. Sunnuntait ovat oikeastaan ainoita päiviä kun joskus jotain saa aikaan, mutta silloinkin jo tuleva työviikko häämöttää edessä, eikä koko päivää viitsi hukata (?) siivoamiseen.. Miten ihmeessä te muut pidätte kodin siistinä? Vinkkejä, please..
Kodin siisteydestä..
Laiskiainen
71619
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Heips! Tykkään järjestyksestä. Ihan sekä kotona että kodin ulkopuolella.Joskus mietinkin, olenko kontrollifriikki. En kyllä nipota pölupalleróista eikä meillä ole siivouspäivää( molemmat vuorotöissä). Mutta, onneksi kaikki kotona tykätään siitä, että KAIKKI tavarat ovat paikoillaan. Eli kaikille on paikkansa. Tiskit koneeseen tai altaaseen samantien. Pyykit koppaan ja pestään vaikka päivittäin, ettei kerry pyykkivuorta. Kuivuttua laskostellaan tai silitetään(harvemmin näin) kaappeihin. Ainakin kerran viikossa imurointi jne.Ei meillä mitään sääntöjä ole, mutta olemme huomanneet, että kun asiat tekee heti,ei tule kauheaa työmäärää joka oksettaa.On helpompi tehdä aina pieni määrä kerrallaan. Auttoiko???
käytännössä meilla hukutaan pölyyn ja törkyyn vaikka kuinka yritetään pitää paikat siistinä. Pitäisi olla jokin armeijan käynyt kenraalieversti ollakseen niin kurinalainen että muistaisi aina siivota jälkensä. Meillä siivotaan vasta sitten kun on ihan ehdoton pakko.
Helpoltahan se kuulostaa, mutta meillä kyllä mukavuudenhalu = laiskuus voittaa. Sitähän tässä nyt oikeastaan ihmettelinkin, että miten voi muuttua laiskiaisesta työmuurahaiseksi? Olisikin edes jommalla kummalla joku pieni pakkomielle järjestyksen suhteen, niin voisi tavarat löytääkin paikkansa.. Lisänsä ongelmaan tuo tietysti pieni asunto ja suuri tavara määrä. Avomiehessäni on hamsterin vikaa ja kun ehdotan,että heitetään jotain pois, niin hän sanoo, että ei kai, etkö sä nyt halua säästää sitä? Ja niin sitä tavaraa pyörii nurkissa vähän liikaa..
Aivan kuin meillä, illalla kun tulee töistä kotiin, kaaos odottaa kotona ja samanlainen hamsteri kotona.
Aikaa vielä vie uuden talon rakentaminen. Mies on koko ajan sitä tekemässä, joten minulle on jäänyt nykyisen asunnon "huolehtiminen".
Meillä on 2 lasta vielä joiden hetken leikin jälkeen sotkua on vielä enemmän. Yritän toteuttaa sanontaa: vie mennessä, tuo tullessa mutta ei auta. Olen harkinnut ottaa jonkun kotisiivoojan käymään vaikka kahden viikon välein. Ne ei paljoankaan maksa. Viimeistään uuteen taloon tulee semmoinen kyläilemään...
Heippa . Olen juuri samaa mieltä kuin nimimerki puhdasta. Eihän sitä aina tietenkään tule tehtyä niinkuin on ajatellut ja ajallaan, mutta jos periaatteessa pitää itsekurin tuon siivous ynnä muun kanssa niin kyllä se pikkuhiljaa takaraivoon menee ja on paljon helpompi pitää siisteys ja kodinhoito kurissa.Luin paljon Mikko Mallikas kirjoja lapsille pienenä ja siellä oli yksi kirja jossa oli kiva lorun patkä eräässä kirjassa: paikka kaikelle, kaikki paikalleen. Näin kuin toimii kyllä se koti luosissa pysyy. Eikä masennuta jos joskus ote lipsuu. Uudestaan vaan
ei oo niin kamalaa kun ei ajattele sitä pakkopullana. Olen melkein puolet vanhempi kuin sinä ja samanlainen laiskiainen.
Vanhempien sisarusteni kauhistukseksi ostin kunnon moppisetin, jolla teen pika siivouksen kun joku soittaa ja sanoo tulevansa vartin kuluttua.
Kuivalla mopilla villakoirat kiinni ja jos on enemmän aikaa niin märällä uudestaan pienemmätkin pölyhiukkaset. Siskojeni mielestä mopilla ei saa nurkkia niin puhtaaksi, mutta jos joskus oikein innostuu siivoomaan niin sitten voi rätillä pyyhkiä nurkat oikein puunaten.
Männyn raikkaalla yleispuhdistusaineella pyyhkäisee rasvaisimmat sormenjäljet, niin tuoksu on sen aikaa raikkaampi kun vieraatkin viipyy.
WC:n pöntön pesu harjalla samantien kun ruskeet roiskeet ilmestyvät pyttyyn ja muuten aina raikastin roikkumaan, niin vieraatkin voivat käydä siellä.
Meillä on lapsia ja melkein joka päivä on pyykkipäivä, joten mulla suurin kasa on pestyt pyykit, jotka odottavat silittäjää, mankelia tai edes kaappiin laittajaa.
Meillä jokaisella on kai perusluonne erinlainen. Toisia häiritsee enemmän sotkuinen koti. Meitä ei ilmeisesti häiritse vielä tarpeeksi, kun riittää pinnallinenkin siivous.
Suosittelen lämpimästi tiskikoneen hankkimista, siitä on ainakin meidän perheessä ollut tosi suuri apu. Ilman tiskikonetta en voisi elää :)
Meilläkin kaikki jää ja mikään ei edes vahingossa eksy paikoilleen. Mä olen meistä se siistimpi ja mieheni tekee kun käsken mutta oma alotteisesti ei tee. Molemmat myöntää viihtyvänsä paremmin siistissä kodissa. Mutta ei meilläkään ole keksitty vielä keinoa tähän ja riitoja asiantiimoilta välillä syntyy ja noloja tilanteita yllätysvieraiden tullessa ovesta sisään.