Tämä koruton
saari,
aavan meren
tuolla puolen,
on yksinäisten
saari.
Kuljemme sokeina,
kuuroina,
lukituin sydämin
toistemme ohi,
kohtaamatta.
Peilimme,
ovat aikoja sitten
särkyneet.
Peilit,
joihin joskus
tuijotimme,
itsemme kadotimme.
Katselemme
täysikuuta,
tähtiä,
tähdenlentoja,
kuluneet halinallet
kainaloissamme
yhtä sokeat
kuin mekin,
lasisilmineen.
Ihailemme
sateenkaaria
salamoita,
iltaruskon värittämää
taivasta.
Yksin.
Meillä
ei ole
olkapäitä
joihin nojata,
ei kainaloita
joihin nukahtaa
ei käsiä,
joihin
hellästi tarttua.
Olemme
maan hiljaisia,
yksinäisten
saarella.
Toivomme rohkeutta,
lämpimän käden
kosketusta,
silmien sanatonta
katsetta.
Tulisitko
jo tänään,
tuuliselle rannalle,
toisitko toivon,
avaisit
sydäntemme lukot?
saari,
aavan meren
tuolla puolen,
on yksinäisten
saari.
Kuljemme sokeina,
kuuroina,
lukituin sydämin
toistemme ohi,
kohtaamatta.
Peilimme,
ovat aikoja sitten
särkyneet.
Peilit,
joihin joskus
tuijotimme,
itsemme kadotimme.
Katselemme
täysikuuta,
tähtiä,
tähdenlentoja,
kuluneet halinallet
kainaloissamme
yhtä sokeat
kuin mekin,
lasisilmineen.
Ihailemme
sateenkaaria
salamoita,
iltaruskon värittämää
taivasta.
Yksin.
Meillä
ei ole
olkapäitä
joihin nojata,
ei kainaloita
joihin nukahtaa
ei käsiä,
joihin
hellästi tarttua.
Olemme
maan hiljaisia,
yksinäisten
saarella.
Toivomme rohkeutta,
lämpimän käden
kosketusta,
silmien sanatonta
katsetta.
Tulisitko
jo tänään,
tuuliselle rannalle,
toisitko toivon,
avaisit
sydäntemme lukot?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mykistävän hyvä, kiitos.
Kiitos itsellesi
että jaksoit lukea.
Olen amatööri.
Aihe tuli mieleeni
koska,
meitä yksinäisiä
on paljon,
miljoonien ihmisten keskellä.
Niin totta! Tällaisia me yksinäiset olemme.