Vaikka olinkin nuori(18v) en ymmärrä lääkärin välinpitämättömyyttä keskenmenoani kohtaan. Kesken päivän vatsaabi kouraisi lujaa ja tunsin housuni alkavan kastua, kun juoksin vessaan huomasin vuotavani verta! Laitoin normaalin kuukautissiteen housuihin ja juoksin terveyskeskukseen. Kivut olivat silloin jo sietämättömiä! Hoitaja vastaan otossa pyysi minut jonottamaan ja kysyi vain oliko minulla tarpeeksi iso vaippa!? Istuin tuskineni 3tuntia, kunnes lääkäri vihdoin otti vastaan. Hän katsoi ultralla että kaikki on ok, mutta alapää tarkastusta ei tehnyt. Sanoi että normaalia tuollainen vuoto ja kipu.Lähdin tuskineni kotiin. Itkin ja kiemurtelin koko yön ja aamulla äitini ei saattanut enää katsella kipujani vaan vei minut terveyskeskukseen ja anomalla anoi lääkäriä antamaan lähetteen sairaalaan. ja niin sain lähetteen, mutta sairaalassa lääkäri sanoi että sikiö on synnytyskanavassa tulossa ulos eikä mitään enää voi tehdä.Olin silloin äärettömän katkera ja painoin sen välinpitämättömän lääkärin naamaan syvälle mieleeni...tänä päivänä minulla on lapsia, mutta aina vain muistan sen raivon.
Toimikohan lääkäri
väärin?
101399
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
vastaus on ei!
Ainut mitä lääkäri olisi voinut tehdä sinun raskautesi hyväksi tuossa tilanteessa olisi ollut särkylääkkeen määräminen. Sitä hän varmaankin sinulle tarjosi? Henkistä tukea voi antaa joku muukin, lääkäriä ei siihen tarvita.
Ei lääkäri ole mikään jumala! Hedelmöittyneistä munasoluista menee reilusti yli puolet kesken ja se on aivan normaalia ja luonnollista. Siihen ei auta lääkäri, ei sairaala eikä edes rukoilu.
Tiedän että lääkäritkään ei ihmeisiin kykene, mutta asiallista olisi ollut antaa lähete samantien sairaalaan!
Jos raskaus on mennyt kesken ei sairaalassakaan voida tehdä mitään muuta kuin antaa särkylääkettä ja yleensä nainen lähetetäänkin joka tapauksessa kotiin sekä keskenmenon, että lääkkeellisen keskeytyksen tapauksessa. Sairaala pedit pyritään varaamaan niille, jotka niistä enemmän hyötyvät. Kivuliasta se kohdun tyhjeneminen on oltiin sitä kotona tai sairaalassa.
Vaan kun tämä terveyskeskuksen lääkäri katsoi ultralla ja näki sydämensykkeet yms. että sikiöllä kaikki oli ok, niin oishan se ollut asiallista laittaa lähete sairaalaan kun vuotoa ja kipua oli! Sairaalassa lääkäri hoiti osansa erittäin hienosti ja oli OIKEASTI läsnä.
Valitettavasti tilanne tuskin olisi ollut sen parempi, vaikka sinä olisitkin saanut lähetteen sairaalaan. Vain siinä tapauksessa, että lapsesi olisi ollut jo niin iso, että keskosena eläminen olisi ollut mahdollista olisi sairaalassa voitu jotain tehdä (Hätäsektio).
Jos istukka on irronnut tai irtoamassa (verenvuotoa) ei käytännössä varhaisemmilla viikoilla voida tehdä yhtään mitään. Lähete sairaalaan ei olisi muuttanut mitään. Valitettavasti.
Mitä se ensimmäinen lääkäri olisi voinut tehdä:
1. Sanoa sinulle, että raskaus on ilmeisesti menossa kesken. Tosin se ei ollut siis ilmeisesti vielä varmaa tai sitten lääkäri halusi olla kertomatta asiasta sinulle, jotta et panikoinnillasi pahentaisi tilannetta.
2. Käskeä sinua hankkimaan tueksesi jonkun. Tukihenkilönä ei tarvitse olla lääkäri vaan kuka tahansa kelpaa.
3. Antaa särkylääkettä.
4. Tilata sinulle jälkitarkastuksen, jossa todetaan että kaikki on varmasti tullut ulos.
Lääkärit kohtaavat keskenmenoja joka päivä. Jokaista syntynyttä lasta kohti on ainakin yksi keskenmeno/alkamatta jäänyt raskaus. He valitettavasti turtuvat tilanteeseen. Pahinta on varmasti se, ettei lääkäri tosiaan voi tehdä tilanteelle yhtään mitään, eikä 95% keskenmenoista voi keskeyttää mitenkään niiden alettua. Vain muutamassa prosentissa hätäsektio tms. voi tulla kysymykseen.
olivat niin kovat että lääkäri ei päästäny kotiin. en oiskaan kyllä halunnut kun niin kovasti sattui!!
..sanon silti sen verran, että ensinnäkin, kävikö mistään ilmi, milloin aloittajan keskenmeno oli tapahtunut, siis millä raskausviikolla? Ilmeisesti ei, mutta kuitenkin sen verran myöhään että sykkeet jo näkyi ja vauva oli sikiömäinen, ei pelkkä alkio. Toiseksi haluaisin sanoa, että jokaisella suomalaisella raskaana olevalla on oikeus päästä asiantuntevan lääkärin hoitoon, mikäli on kovia kipuja ja verenvuotoa. Terveyskeskuslääkäri ei ole tarpeeksi pätevä tekemään päätöksiä kun on raskaudenaikainen vuoto kyseessä. Jopa eräs päivystävä yleislääkäri itse sanoi minulle, että hän ei voi tehdä muuta kuin pistää sairaalaan lähetteen, hän ei ole kykenevä arvioimaan, mikä tilanne on siellä sisällä.
Mielestäni terveyskeskuslääkäri on tässä kyllä toiminut hieman liian itsenäisesti ja tehnyt omia johtopäätöksiään jotka sitten osoittautuivatkin vääriksi. Ei ole kyse siitä, olisiko keskenmeno kyetty siten estämään, vaan siitä että asianmukaista hoitoa kipuun ja vuotoon on saatava ilman, että potilas joutuu kotiin epätietoisena kärsimään. Valitettavasti suomalaiset vain liian usein tyytyvät siihen, että "mene kotiin vaan ja syö näitä nappeja niin kaikki menee hyvin". Kun todellisuudessa ei ole pakko siihen tyytyä. Mehän veroja maksamme siitä, että saamme ne tutkimukset ja hoidot, joita tarvitsemme.
aikaisilla viikoilla. Vasta jostain 25-28viikoilta on jotain toivoa lapsen henkiin jäämisistä.
Itselleni myös vanhmpi mies lääkäri aika suoraan sanoi ettei täällä mikään elä, ei sikiökaikua havaittavissa. Vasta myöhemmin oivalsin että hyvin se oli sanottu, ettei liikoja toivoja antanut, kun ei ollut mistä antaa. Löysipä pari kasvainta kaupanpäälle....
Kyllä se on hyvä että totuus sanotaan ääneen. Ainakin minä haluan sen kuulla, vaikka se sattuisi pirusti. Minäkään en sillä hetkellä sitä uskonut, ja odottelin muutaman viikon sinnikkäästi...kunnes luonto sylkäisi sikiön ulos, kaikki oli siistiä sen jälkeen ja mitään kaavintoja ei tarvittu.
Kohtalon oikusta nappasi heti seuraavassa kuussa taas kiinni ja nyt on jo 19 viikolla menossa...
Elämä vain on, sitä ei voi määrätä, ei komentaa.
Otetaan se mitä annetaan. Ja ollaan siitä onnellisia.