Olen 1.vuotta opiskelemassa kone/tuotantotekniikkaa amk:ssa, syksyn jaksoin käydä melko aktiivisesti tunneilla. Kiinnostus kuitenkin oli mitä oli ja motivaatio hukassa, pettymys oli suuri kun tajusi minkälaista opiskelu ja tuleva ammatti tulisi olemaan. Ei ainakaan sitä mitä halusin. Oikeastaan en oppinut yhtään mitään uutta syksyn aikana.
Marraskuun lopulla jouduin leikkauksen takia jäämään sairaslomalle jolla olen vieläkin, kävin ennen joulua kuitenkin parit tentit tekemässä jotka kyllä meni hieman heikosti käsi kipsissä lääkehöyryissä, läpi kuitenkin. Helmikuun lopulla oikeastaan olisin jo voinut tuntiopetukseen palata mutta kotona löytyi kaikkea mukavampaa tekemistä, ei vain enää kiinnostanut. Tuntuu että amk:n opetus ei pysty tarjoamaan minulle mitään. Tiedän kyllä että 2 ensimmäistä vuotta on teoriapitoisempaa ja sitten loppuaika on mielenkiintoisempaa mutta kun opintosuunnitelmaa katsoo loppuvuosilta niin ei tuo kyllä niin mielenkiintoiselta vaikuta omasta mielestäni.
Yliopistoon voisin hakea DI-koulutukseen jossa saattaisi mielenkiintoa ja haastetta olla mutta pelottaa hieman opiskelujen pituus ja teoriapitoisuus, käytännön miehiä kun olen. Toisaalta taas töitä saisin vaikka heti joka sekin houkuttaisi vaikka palkka olisikin alle 2tonnin, joskus olisi kuitenkin mukava päästä paremmille palkoille. Ja kolmanneksi inttikin varmaan pitäisi jossain välissä käydä, tuon leikkauksen takia olen sitäkin siirtänyt ja nyt toukokuussa tulee päätös siitä.
Mitä ihmettä tässä tekisi? Onko kukaan muu vastaavassa tilanteessa?
Marraskuun lopulla jouduin leikkauksen takia jäämään sairaslomalle jolla olen vieläkin, kävin ennen joulua kuitenkin parit tentit tekemässä jotka kyllä meni hieman heikosti käsi kipsissä lääkehöyryissä, läpi kuitenkin. Helmikuun lopulla oikeastaan olisin jo voinut tuntiopetukseen palata mutta kotona löytyi kaikkea mukavampaa tekemistä, ei vain enää kiinnostanut. Tuntuu että amk:n opetus ei pysty tarjoamaan minulle mitään. Tiedän kyllä että 2 ensimmäistä vuotta on teoriapitoisempaa ja sitten loppuaika on mielenkiintoisempaa mutta kun opintosuunnitelmaa katsoo loppuvuosilta niin ei tuo kyllä niin mielenkiintoiselta vaikuta omasta mielestäni.
Yliopistoon voisin hakea DI-koulutukseen jossa saattaisi mielenkiintoa ja haastetta olla mutta pelottaa hieman opiskelujen pituus ja teoriapitoisuus, käytännön miehiä kun olen. Toisaalta taas töitä saisin vaikka heti joka sekin houkuttaisi vaikka palkka olisikin alle 2tonnin, joskus olisi kuitenkin mukava päästä paremmille palkoille. Ja kolmanneksi inttikin varmaan pitäisi jossain välissä käydä, tuon leikkauksen takia olen sitäkin siirtänyt ja nyt toukokuussa tulee päätös siitä.
Mitä ihmettä tässä tekisi? Onko kukaan muu vastaavassa tilanteessa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suosittelen jatkamaan opiskeluja, joko amk:ssa tai sitten yliopistossa. Kun sanot että sinulle kelpaisi joku alle 2000e/kk työkin, niin (diplomi-)insinööriopiskelijoilla on yleensä hyvät mahdollisuudet päästä kesätöihin tuollasiin "duunarihommiin", ja voihan niitä opiskelujenkin ohessa tehdä, tosin sitten taas opiskelut venyvät.
Kun olet jo kerran amk:n aloittanut, niin suosittelen käymään sen loppuun asti. Jos ei työtehtävät miellytä, niin voit hakea DI-muuntokoulutukseen. Tarkoittaa siis sitä että saat insinööritutkintosi muutettua tekniikan kandin tutkinnoksi kun suoritat parisen kymmentä opintopistettä yliopistolla, ja sitten siinä ei menekkään kuin ~2 vuotta valmistua DI:ksi. Ja jos yliopistoelämä ei maistukkaan, niin sinulla on kuitenkin inssin paperit ja työkokemusta takataskussa.
Suosittelen että käyt intin heti kuin mahdollista. Mitä pidemmäksi sitä venyttää, sitä paskamaisempaa se on.
Kannattaa tosiaan käydä se AMK loppuun, kun siitä ei sitten joudu pitkään DI:ksi lukea. Jos vaihdat yliopistoon, etkä jaksakaan siellä, jäät kokonaan ilman tutkintoa. Itselleni AMK-tutkintokin tuottaa vaikeuksia, lähinnä tai siis pelkästään motivaation takia.
Intti on paskamaista joka tapauksessa, mut onhan se tavallaan koomista olla siel vaikka 28-vuotiaana...hauskaa kun 18-v alikit pompottaa, jos kehtaa... :) Parisuhdekin saattaa kestää paremmin sitä erossa oloa vähän vanhempana.
Itse en opiskelua keskeyttäisi intin takia, mutta jos motivaatio tipahtaa, niin sieltähän sitä saa!
itellä oli tokan vuoden jälkeen omasta koulusta semmonen fiilis että **ttu mitä **skaa. No hainkin siinä sitten jo yliopistoon, mutta sitten tuli sen verran mielenkiintonen kesätyö(mitä en uskonut tältä alalta löytäväni) että päätinkin jatkaa opintoja. Noh, kolmantena vuonna suorittelin rästikursseja ja jätin hankalimmat kurssit tälle, eli viimeiselle vuodelle, niinpä nyt alkavat olla kurssit hanskassa ja kiinnostava työ kutsuu kesästä alkaen. sanompa vain että ei kannata luovuttaa siihen ensimmäiseen eikä siihen 50:eenkään epäonnistumiseen. Sisulla sitä pääsee yllättävän pitkälle, kun ei vaan suostu luovuttamaan..!tsemppiä!