Onko tosiaan niin, että rikkaille miehille on enemmän tarjontaa kuin normivarallisuuden omaaville? Näinhän aina ainakin oletetaan ja kun katsoo vaikka Vesa Keskistä, niin hänen ympärillään on pyörinyt misu jos toinenkin. Mutta miten on todellisuudessa, merkitseekö raha tässäkin?
Tytöt, pojat, ihan rehellisesti, millainen vaikutus ihmisen varallisuudella on kiinnostukseesi?
En tiedä mistä tälläinen nyt tuli mieleen, itse en tod. ole rikas, päinvastoin ja rupesi tälläinenkin näkökulma mietityttämään.
Tytöt, pojat, ihan rehellisesti, millainen vaikutus ihmisen varallisuudella on kiinnostukseesi?
En tiedä mistä tälläinen nyt tuli mieleen, itse en tod. ole rikas, päinvastoin ja rupesi tälläinenkin näkökulma mietityttämään.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Rikkaudella ei väliä. Eihän rahalla saa rakkautta. On kuitenkin ihmisiä, jotka tulevat onnellisimmiksi rahasta kuin rakkaudesta, jos nyt tulevat...
ei mua rikkaudet ainakaan hetkauta mutta eihän ihmisiä edes erota varakkaista esim koulussa?? merkkivaatteista ehkä...muttta ei kaikki niitäkään käytä vaikka voisi
Juu nii ei mua ainakaan ollenkaa kiinnosta varakkaat miehet/pojat. Pikemminkin useimmin inhottaa, koska varakkaat on toisaalta usein liian itsevarmoja ja koppavia. Eli siis mielummin ottaisin poikakaveriks normaalitulosen pojan, joka elää omilla ansaitulla varoilla riippumatta toisista ku vanhempien tuloilla elävän tai omilla varoillaan kerskuvan.
Jos äijjä on ruma kuin mikä ja hänen ympärillään on paljon naisia, niin ei ne onnenonkija ämmät nää mitään muuta siinä miehessä kun hänen rahansa.(silti mies luulee olevansa kuin mikäkin adonis.)
Toiseksi jos mies on komea ja rikas luultavasti hän on pelimies kusipää naistennaurattaja.
Miehen rahattomuus ei minulle merkitse sillä en koskaan eläisi kenekään siivellä vaan pyrin ansaitsemaan omat rahani itse. (Paitsi jos miehen rahapula johtuu hänen omista tekemisistään, sitten voisi olettaa hänen olevan hulttio alkoholisti kusipää--> ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa.
Eli vähän köyhempikin mies kelpaisi jos on lämmin sydän. (:
ei todellakaan ole mitään merkitystä, tai siis, että mieluummin ihan normaalituloinen tai köyhempikin mutta muuten ihana, kuin joku rikas ääliö...
Rikkaudella ei ole mitään merkitystä. Rikkailla miehillä on vientiä, koska he ovat usein itsevarmoja ja tottakai joihinkin naisiin vetoaa rahakin - timantit ovat naisen paras ystävä ja rahallahan sitä saa, vai mitä? ;)
Itse en varallisuuden puolesta jätkiä kattele. Aion tienata itse omat rahani, mutta tottakai suuret tulot ja suuri sydän on iso plussa. Silloin tuntee elävänsä turvassa.
Katson velvollisuudekseni antaa ensimmäisen asiallisen ja hieman todenmukaisemman vastauksen tähän mieltäsi askarruttaneeseen kysymykseen, he he ;)
Eli ihmiset katsovat toisissaan aika paljon sitä 'sisintä'. Tähän sisimpään kuitenkin katsotaan kuuluvaksi sellainen asia, kuin ihmisen kunnianhimo ja menestymiskerroin. Näitä mitataan kapitalistisessa yhteiskunnassa yleisesti tunnetusti rahalla. Vanhempana näinollen rikkaus toimii useille indikaattorina siitä, miten uuttera, kekseliäs ja ahkera on ihmisenä... näinollen tälläiset ominaisuudet herättävät ihmisissä (erityisesti naiset) syvää kiinnostusta, koska jokainen haluaa löytää itselleen mahdollisimman hyvinpärjäävän kumppanin.
En haluaisi sellaista tosi rikasta uramiestä. Isäni tekee töitä kaiket päivät ja se todellakin näyttää olevan hänen elämässään tärkeintä. Mikään asia ei näytä menevän töiden edelle. Ja jos on todella hyvin edennyt uralla, niin luultavasti sellainen henkilö käyttää paljon vapaa-aikaansakin töiden järjestelyyn, miettimiseen ym.
Ihan kuin se työn tekeminen ja saavutukset olisivat se, joka vie eteenpäin. Voihan sellainen mies olla mukava, mutta kun koko ajan tietää, että se miettii töitä, eikä välitä paljoa muusta puhuakaan. Päivittäin saisi kuulla sen työkavereista, onnistumista ym. Eivät siinä oman perheen asiat niin tärkeitä olisi, vaikka perhe voisikin olla sellaiselle miehelle ihan kiva. Mutta hirveä, kun jos lapsi sairastusi ja mies alkaisi sitten voivottelemaan niin hirveästi, että sen lapsen takia kun ei saa nukuttua kunnolla, eikä jaksa niin hyvin töissä kun lapsi öisin herättelee.
Ja sitten jos olisin äiti ja hoitanut itkuista lasta kokopäivän, niin mies tulisi kiireisenä töistä ja puhuisi kännykällä työasioista kunnes istahtaisi ja alkaisi selostamaa, miten työpaikalla oli tänään niin rankkaa ja vaikeaa... Ja kysyisi sitten, että mitäs tänään on ruokana. Ja jos minä sanoisin jotain siitä, että tämä lapsi on koko päivän itkenyt, niin se siihen, että ainhan ne lapset itkee, mutta minulla on kyllä ollut niin kiireitä tänään ja joudun muuten lähtemään viikonlopuksi kokoukseen helsinkiin. Sitten jos vielä huomauttaisin, että sinun pitää lähteä hakemaan se "Petteri" iltapäivä kerhosta, niin voisi mieheltä tulla kommenttia, että mitä sen nyt aina sinne pitää mennä.
Ei siinä, saa jokainen rakastaa työtään ja edetä uralla ihan vapaasti, mutta minulla on vain hieman huono käsitys rikkaista uraiseistä. Tuntuu, että sellaisen olisi parempi elää yksin, kun kerta elämään ei mahdu perhe tai vaimo, kuin silloin, kun sattuukin olemaan aikaa jostain syystä, kun joku tapaaminen on vaikka peruutettu (vaikka ilman muuta sen ajan voi käyttää paljon hyödyllisemminkin kuin perheen kanssa).
Mutta eiväthän kaikki rikkaat välttämättä sellaisia ole. Mutta silti. Ehkä jotkut naiset arvostavat hyvin syvästi rikkaita miehiä, eikä minuakaan se rikkaus haitaa, mutta harvemmin se mistään tyhjästä ilmestyy. Sellaisesta miehestä voi väliaikaisesti hyötyä, varmaan aika monet naiset ovat sen ymmärtäneet sen. Ja ehkäpä sitä miestäkään ei edes kiinnosta sen syvällisemmät suhteet. Eli molemmat voivat olla ihan tyytyväisiä.
Ei ne rikkaat uramiehet minusta mitenkään pahoja silti ole. Kyllähän yritysten johtajat ovat aika hyväntekijöitäkin jos luovat uusia työpaikkoja ym. Ehkäpä joillekin sopii se paljon paremmin, kuin elämä lapsen isänä. Ja ehkäpä heille ne työpaikan ihmiset korvavat sen perheen. Ei kaikkea välttämättä voi saada.