Jokin pikkujuttukin voi vetää suupielet silmiä kohti, minulla tämäkin.
-Isä, missä on Korsika?
-Kysy äidiltä, se täällä aina siivoaa!
_________________________________________________________
-Isä, missä on Korsika?
-Kysy äidiltä, se täällä aina siivoaa!
_________________________________________________________
Vastaukset 39
Vanhimmat
Velimies hämmenty kun pääs toivomaan mielikappalettaan.
Se ähkäs hädissään...vaikka se Kalle Tappinen.
Koko sukuhan sille nauraa: kerran elämässään pääsee toivomaan omaa kappaletta ja...
Löi niinkuin kansallispukuinen mies hevostaan.
-Pitikö vaari pakastimestaan?
-Me emme vielä tiedä kun vaari ei ole tullut
pois sieltä.
Lankomies oli meillä käymässä samaan aikaan , kun oli lapsenlapsia kylässä .3-vuotias tyttönen pyöri hänen sylissään , otti tätä korvista kiinni ja tarkasteli päälakea. Sitten tyttö sanoa pamautti:"Voi, Heikki, sinultahan puuttu iso pala tukasta!"
Hänen isoveljensä istui kirkossa häissä sylissäni ja alkoi painella käsillään ja päällään poveani, onneksi sanoi vain kuiskaten: "Sinulla mummi on pehmeää täällä!"
rakensimme taloa ja niissä asioissa piti käymän Helsingissä.No matkustimme linjaautolla,etupenkissä istui kaljupäinen ja silmälasipäinen mies,tyttäremme,joka oli silloin joku 2-3 vuotias tokaisi kirkkaalla lapsen äänellä "Kato Kekkonen" kyllä alkoi miehen kalju punoittamaan ja kanssa matkustajilla oli hauskaa.Lapsen suusta ja jne.
Siskoni oli pienen poikansa kanssa tulossa Korkeasaaresta. Raitiovaunussa poika näki ruman miehen. Poika kertoi näkemästään äidilleen:
Sidu mamma, fabbu aapa. Kato äiti, setä apina
Kertoi niiden talvehtivan vanhojen miesten nenissä ja että jos tarkkaan tarkastelee, kärpästen takajalkoja voi näkyä. (Lienee tarkoittanut nenäkarvoja).
Nelivuotias Pekka tuli puoliksi könyämään osittain syliini, paljon lähemmäksi kuin tuttavuutemme muuten olisi edellyttänyt. Pekka tarkkaili näkyykö kärpästen takajalkoja vanhan miehen nenässä. Ei kommentoinut mutta taisi saada vahvistuksen kertomukselle.
Pelkkä vitsi-palsta ei mielestäni ole kiinnostava,
täällä olen samalla tullut tuntemaan sinua, mille sinä naurat, hymyilet!
Sillä tavalla juuri toivoinkin tämän ketjun kiinnostavan.
Yksi vitsi toi mieleen pikkupoikani lapsena. Olimme ostamassa häälahjaa tutun pariskunnan juhliin. Kultakaupan Yrjö oli täysin kalju, vanha mies. Poika, juuri puhumaan oppinut, katsoi tarkkaan ja kuulutti sitten: "Ei yhtään ole tukkaa, ihan pelkkä pää!" Kukaan ei sanonut mitään, lahja ostettiin nopsaan tahtiin ja poistuttiin katuvilinään! :D
Elettiin 60-lukua, kun työnsin puistossa poikaamme kärryissä. Puiston penkillä istui vanha nainen, jolla oli huomattavan iso nenä ja naamassa ryppy rypyn vieressä. Kun olimme kohdalla, poika osoitti sormella ja sanoi:
- Kato, äiti, noita-akka!
Nainen ei lapsen sanoista hätkähtänyt, vaan hymyili niille. Minua sen sijaan ei hymyilyttänyt. En häkellyksissäni osannut edes pyytää anteeksi, vaan törryytin poikaa kärryissään ohi mahdollisimman nopeasti.
Tyttäreni pyöräili päässään kypärä, joka oli tiukkaan kiinnitetty niin että posket pullottivat ja hänen pieni nenänsä poskien välissä pystyssä.
Bussipysäkillä oli pieni poika äitinsä kanssa, jolle poika hihkaisi:"Äiti katso possu."
Lapsi katsoi Muumeja videolta ja telsusta.
Hahmot olivat hänelle läheisiä.
Niinpä kun vastaan tuli somalirouva, jolla oli harmaa, päästä jalkoihin ulottuva kauhtanansa, lapsi sanoi innokkaasti: MÖRKÖ.
Olen aivan varma, että vaikka rouva olisi kuullutkin, ei hän olisi ymmärtänyt, joten en reagoinut huomautukseen.
Ja miten olisinkaan. Hyvin samantapaiset hahmothan he olivat.
syrjäkylän poika näki maalikylässä suomen lipun ensimmäisen kerran, ja kyseli, mikä luutu se tuolla kuivuu?
Oltiin mökillä kun pojanpoikani oli kaksi vuotias,Minulla oli radio siinä pöydällä,
ja kai tytöt olivat laittaneet siihen karkkipapereita, ja kun tämä poika huomasi ne,
niin tuli voivotellen sanomaan;
Voi,voi,voi, kuka on laittanut papelia mummin lalion päälle,voi,voi,voi.
Kyllähän sillä voivotuksella naurettiin silloin.
Kun pojanpoikani oli pari-kolmevuotta vanha mutta osasi jo puhua, olimme bussissa hänen isänsä ja äitinsä istuivat edessämme, minä haistoin jo vähän aikaa että hajua on, poika sanoi: piereskelyä tulee vaikka millä mitalla ja voi tulla kakkakin mutta siitä en ole varma, ihmisiä nauratti mutta vanhemmat istuivat aivan kuin ei olisi koskaan meitä nähneetkään.
Tuo lasten puhumaan oppiminen on ihmeellistä. He osaavat sijoittaa sanontoja oikeisiin kohtiin, tokko edes kaikkea itse ymmärtävätkään.
Kuulin kun kaksivuotias pojan tytär jutteli nallelleen toisessa huoneessa:"Nyt mää teen sull semmoisen tempun, mitä en oo vuosikausiin tehnyt."
Marian Andersson otsikoi elämäkertateoksensa tuolla otsikolla.
Varmaan on aurinkoinen aamu häntäkin ihastuttanut.
Tänään hymyt tulevat luonnostaan, ilman juttujakin!
Muuten huomasin meillä kaikilla olevan jotain yhteistä: lasten lausahdukset naurattavat.
Nehän ovat -samoin kuin lasten piirustuksetkin - jäljittelemättömän hauskoja.
Hyvää päivää teille ystävät! :)))
Laulajattaren elämäkerta ilmestyi joskus 1960-luvun alussa, jos oikein muistan.
Joona poika oli parivuotias eikä suostunut potalle vessaan,potta piti nostaa aina käytävälle.Siinä äkistäessään ukki käveli ohi ja tuumasi että kylläpä sinä haiset.Tähän poika napautti:ja sinä olet ruma.Kait että haju häipyy mutta rumuus pysyy.
Saaressa ikänsä elänyt kalastajan poika pääsi ensi kertaa eläissään kirkkoon.
Katseli enkeli-alttaritaulua ja hämmästeli:
"Kato perhana, ihmissorsa."
Muisti on hapertunut, mutta oliko se edellämainitun elämäkerta hieman myöhemmin ja suomeks' alku "Oi, Herra..." Jää niin kamalasti vaivaamaan.
1.
"Toimin aikaisemmin pankinjohtajana,
mutta yrittäjyys ja rehellinen työ
kiinnostivat."
Toimitusjohtaja Jukka Suomalainen
Metsälehdessä 2 / 2007
2.
"Nokia teki viime vuonna Kiimassa
liikevaihtoa 4.9 miljardia euroa."
Taloussanomat 26.01.2007
Remander tuli suihkusta ja tuoksui miedon raikkaalle. Totesin, että hän oli laittanut ostamaani partabalsamia.
Remander sanoi minun erehtyneen, mutta sitten jäykistyi hetkeksi ja myönsi itse erehtyneensä.
Hän oli aikonut laittaa tukkaansa hoitoainetta, jota käytetään pesun jälkeen.
Uudelleen hän ei päätään mennyt pesemään vaan sanoi, ettei sillä ole väliä, koska kaikki luulevat hänen käyttäneen kasvoihinsa partabalsamia.
Kyllä hän itse nauroi vielä makeammin kuin minä.
1.
"Keitetty peruna on lämpimän kotiaterian
sydän, joka pitää kylläisyyden pitkään poissa."
2.
"Ruokapuodin hittituote on riisimuropussi, jossa on pelkästään merisuolaa."
Kaikille kirjoittajille nauruista kiitoksia!
Olen lähdössä kohta kylään, mutta äkkiä vähän nauruja kehiin:
Hyvä muisti
Elefantti oli joella juomassa. Se huomasi kilpikonnan tuijottavan sitä jokeen kaatuneen puun päältä.
Elefantti nappasi kilpikonnan kärsällään ja viskasi se joen toiselle puolelle.
-Miksi sinä noin teit? kysyi ohi kävellyt kirahvi.
-Se on sama kilpikonna, joka nipisti minua kärsästä 55 vuotta sitten.
-Juku, mikä muisti!
-Eikö totta! Vieläkin se jaksaa virnuilla minulle kolttosestaan!
:D
Kyä eilen nauratti niim maam perhanasti ku piti aprillaa Remanterskaa et olim pannup päähäni semmosta palsammii ku pannaan parran ajonj jälkeen naamaa.
Remanterska usko ja päästi niih helleen naurun ja itteeniki alko naurattaa kun yhtäkkii huamasin ettei viälä ollukka aprillipäivä.
Lapsenlapsi soitti. Oli ollut yksikseen virpomassa. Oli saanut aika paljon namipalkkioita.
"No oletko syönyt jo kaikki?" kysyin minä
"En, kun minä annoin kavereille niiden osuuden", sanoi lapsi.
"Miten niin", sanoin. "Etkös sinä ollutkaan yksiksesi?"
"Eivät ne toiset kehdanneet tulla", sanoi lapsenlapsi,"mutta ne odotti tuossa pihalla."
Mikähän tästä lapsesta oikein tulee!
Itku ja nauru kulkevat käsikädessä.
Olin lastenjuhlissa ja pikkutyttö,
3 vuotias, sytytti siellä kynttilän,
ja hänen piti lausua runo, hyvin
ponnekkaasti hän aloitti.
Kynttilän sytytän tässä,
sitten tuli perään
jalatkin väsyvät tässä:
Olisi pitänyt jatkaa runoa,
Kynttilän sytytän tässä,
enkelitkin on ovat läsnä.
Silloin naurahti tyttösen
kömmähdys, mutta samalla
tulikin kyyneleet silmiin
kun olin juuri ollut
samaisen tytön kanssa
viemässä kynttilän haudalle.
"Ihmiset saattavat yhä keskustella puheluiden välillä keskenään ja pitää puhelimiaan taskuissa.
Operaattorille se tietää jatkuvaa tappiota.
Aikaa kuluu ilmaiseksi, ja puhekin jää rahastamatta."
(HS)
laske koneiden ja operaattoreiden maksuja.
Mutta nehän nyt joka tapauksessa on jo maksettu.
nauramaan tuo "Eikka Leino turisee" juttu.
Se on ollut hauskimmista hauskimpia. Juttu on saanut monenlaiset käänteet.
Onpa ollut vitsiä kerrakseen.
Kiitos vain tarinan sepittäjille!
...ei ehdi lukea kuin joitakin ketjuja, eikä niitäkään kokonaan.
Minäkin pitäydyn niihin, jotka sulkevat ovensa kolme kertaa päivässä ulkopuolelta.
Silloin kotonakin on kivaa, samoin täällä.
Liika on aina liikaa.
"Kerroin kiinalaistuttavalle, että Suomi on pääosin metsää, ja ihmisiä on
saman verran kuin yhdessä Pekingin kaupunginosassa.
Kesällä ihmiset pakenevat syvemmälle metsään,
jotta heidän ei tarvitsisi nähdä muita.
'Kuulostaa pelottavalta', kiinalaistuttava sanoi."
(HS)
hukkaan
menivät
nekin maksut!
Hohhoijaa!
:\ :|
Meitä itkettää tänään, kuten ilmeistämme huomasitte.
Kuinka voit, rakas Atolfia, olla tuota mieltä?
Erik ja Stephanie, Brooke ja Ridge, asetelma saa
kylmät väreet juoksemaan selkäpiitäni pitkin,
en jaksa katsoa, en jaksa lukea, jokin muuu
käsikirjoitus pitää olla.
No juu, onhan tossa sitä parodiaa tietenkin. OK.
Minun on pitänyt monta kertaa käydä katsomassa, että mitähän mieltä minä olenkaan ollut.
Eikö sinusta tuollainen ketjurunoilu ole hauskaa?
Mielestäni tuo kirjoittajien mielikuvitus on mahtavaa. Sepittävät ihan tyhjästä tarinaa.
Olenhan minä joskus Ridgeä ja Brookiakin vilkaissut, mutta siellä toistuu nuo samat kuviot.
Kaikki miehet on Brooke läpi käynyt. Eivät oikein saa minua mielenliikutuksen asteelle.
Vakavasti puhuen AMYN LAILLA ja ELÄMÄ KÄSISSÄ ovat olleet mielestäni katsottavia sarjoja.
Et tainnut aivan tosissasi tuota viestiä kirjoittaa.
HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!
Jos seitsemän jäsentä kuudesta päättää yksimielisesti erota,
voidaan täydellä syyllä kysyä,
miksi lautakunta ei ollut toiminta- ja yhteistyökykyinen.
(Kangasniemen Kunnallislehti)
Tämä sai minut ja minut tänään nauramaan.
Myös (nimiä mainitsematta) eräät muut lehtileikkeet ovat aiheuttaneet saman reaktion.
Kun täällä ovat LAPSIAIHEET olleet yhteisen myhäilyn kohteena, niin
kerronpa tositarinan nyt vähän isommista lapsista, yläasteikäisistä.
Mitä mieltä tästä?
"Etupulpetin poika tulee kouluun krapulassa. Toinen uhkaa hakata kaverinsa, jos tämä ei anna lyijykynää lainaan. Kaveri uhkaa hakata takaisin. Kun puutun asiaan, minut uhataan hakata.
-Mitä täällä painaa se, että Pähkinäsaaren rauha solmittiin vuonna 1323 ?
(HS)