Olen lukenut, että kauriit ovat yleensä vakavamielisiä ja sulkeutuneita lapsena... toisin sanoen ottavat elämän liian vakavasti. Kuulemma elämä muuttuu helpommaksi mitä vanhemmaksi tulee. Itselläni olikin juuri näin, vaikka enpä nyt mitään hirveää noususuhdannetta ole vieläkään kokenut (olen 26). Kertokaa kokemuksistanne, kauriit!
Hei kaikki kauriit
kohtalo määräsi kauriiksi
7456
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
MOI!
joo voin sanoo et toi pitää paikkansa(ainakin mun suhteen)oon 14wee ja oon aika vakava mielinen(mutta kyllä hyvässä seurassa hauskaakin osaa pitää)ajattelen yleensä aika ikäviä asioita,ja tuntuu tosiaankin et otan kaiken liian vakavasti..välillä tuntuu että ei kukaan välitä musta..en osaa selittää,mut kyllä varmaan kaikki kauriit ymmärtää? ..yleensä oon kauheen hiljanen,mut sitten on taas niitä päivä kun oon ihan pimeellä tuulella,eikä kukaan uskois mua samax ihmisex.tää on niin monimutkasta tää kauriin elämä!...mutta toivottavasti toi pitää paikkaansa,et vanhenemisen mittaan elämänikin muuttuis siis tän kannalta helpommax!!
mä oon just tyypillinen kauris..oon kans hirveen vakavamielinen ja..tunnen joskus itseni hirvee yksinäiseksi vaikka mulla on kavereita miljoonia ja joskus tuntuu ettei kukaan välitä..mut kyl todellakin osaaan pitää hauskaa kun mä pääsen vauhtiin niin siitä ei meinaa tulla LOPPUA!näin on.. mä oon aiva mahdoton ihminen joskus..!ihan naurattaaki joskus..!no mut katellaan!
Eiköhän melkein kaikki tunne joskus olevansa "yksinäisiä susia" ja varsinkin tietyssä iässä joskus tuntuu ettei kukaan ymmärrä jne. Ja lähes kaikki varmaan joskus ajattelee asiaa, on sitten eri juttu tuodaanko tällaisia asioita ilmi joka päivä kavereiden kanssa..
mitä haluat? luuletko että joku voi kertoa sen sinulle? jokaisen ihmisen sisälle on kätketty tieto omasta elämästä. hae sieltä, se on kaikkein turvallisinta.
Kyllä kauris osaa sanoa ei jos haluaa, hän on ehkä vaan vähän arka?
olen rakastunut monta kertaa kauris mieheen! nyt uudestaan kymmenen vuoden päästä(eri mies,mutta sattumalta kauris) minkälainen ihminen olet? Kauris on iloinen, rakastettava, avoin ja onnellinen ulospäin. Mutta vaistoan,hänessä piilevän surumielisyyden,joka ehkä johtuu hänen omasta valheellisuudesta? siis kauris ei osaa sanoa ei.
Itse olen tosiaankin vasta vähän alle täysi-ikäinen ja vakavamielinen minäkin. Minun masennukseni alkoi murrosiässä, eikä ole vieläkään helpottunut. Henkisesti olen kehittynyt paljon noista murrosvuosista. Lieneekö syynä poikaystävän (kypsä oinas) kanssa vietetyt viimeiset pari vuotta.
Asia on kuitenkin niin, etten osaa olla enää ilman poikaystävääni. Ehkä olen vielä jonkin näköisessä kehitystilassa. Hän nosti minut jaloilleni seisomaan (tavatessamme olin kaoottisessa tilassa) ja tarvitsen hänen tukeaan joka päivä. Ja kun en sitä aina saa, olen hyvin surullinen.
Tuosta olen myös kuullut, että vanhetessamme nuorrumme! Hyvä niin :)
Ensimmäinen suuri elämän muutos tulee siinä jossain alle 30 vuoden iässä. Tarkka aika on 28 ja puoli vuotta (jostain tullut luettua).
Joten ehkä olet juuri saavuttamassa tuota vaihetta.
Sinulla siis onnellisemmat ajat tiedossa, onnea sinulle.
Perästä puksutetaan ;)