Olen tässä seuraillut mielenkiinnolla "myydään koiria"-palstoja, ja huomannut sellaisen asian, että aikapaljon näkee sekarotuisia koiria kaupan, ja ne rodut on tarkkaan valittu että tulisi jotenkin erikoisen näköisiä pentuja, siis ihan kuin haluttaisiin muokata aivan oma rotu, ja toimia sitten kuin kasvattajana tälle "erikoiselle" rodulle. Jotenka ei tosiaankaan ole vahinkopennuista kyse, vaan tällaisesta omasta sekoitus- pentujen kasvatuksesta. Mitä mieltä te muut olette tällaisesta? Näkee esim. jonkun pinserin ja kettuterrierin sekoituspentuja, tulee siis mieleen, että rodutkin on oikein hakemalla haettu. Sitten niistä pyydetään melkein yhtäpaljon kuin paperillisista rotukoirista. Miksei narttukoiran omistaja halua etsiä samaa rotua olevaa urosta pentujen isäksi, vaikkei papereita haluaisikaan pennuille? Onhan se niin, että koiralle on luonnollista saada pennut, mutta eikö olisi järkevää pitää rodut kuitenkin puhtaina, koska vahinkopentueita tulee muutenkin. Tietysti on paljon ihmisiä, joille rekisteripapereilla ei ole niin merkitystä koiran ollessa vaan kotikoira, niinhän mullakin on, mutta mieluiten kuitenkin rotukoira, kuin tekemällä teetetty seropi. Huom. tämä ei ole riidanhaastamista, vaan mielipide ja kommentteja kiitos!
teetetyt sekarotuiset
fanipala
281123
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Kyllä ne paperittomat puhdasrotuiset ovat Kennelliiton silmissä ihan yhtä sekarotuisia kuin oikeat seropitkin, ja edistävät rodunjalostusta ihan yhtä vähän. Koiria on tässä maailmassa ihan tarpeeksi -liikaakin- joten pentuja tulisi teettää vain ja ainoastaan, jos tavoitteena on rodunjalostus ja omistaja oikeasti uskoo koirallaan olevan jotain annettavaa rodulle.
Suomalaiset voisivat myös opetella leikkauttamaan koiransa, ettei niitä vahinkopentuja syntyisi niin paljon.
ei ole minun koirani. Itselläni on kaksi kotikoiraa, molemmilla paperit, ostettu "viallisina" ja halvemmala.
Esimerkiksi kääpiöiden sekapentuja oli yhdessä vaiheessa tekstitv:n myyntipalstalla, oli useita eri yhdistelmiä yhtäaikaa ja kaikkiin oli sama puhelinnumero.
Vahinko pennut ymmärrän ja on niillä oikeus elää, mutta mitään tietoisa sekajalostusta en sitten lainkaan.
Perinnölliset sairaudet siirtyvät myös sekapentuihin ja tuskinmpa käy kukaan tutkimaan sekakoiraa niiden varalta.
En myöskään väitä, ettei olisi sellaisia kasvattajia, jotka teettävä "puhdasrotuisia" paperittomia pentuja ja hoida asioita mallikkaasti.
Mutta on turha myöskään kenenkään väittää, että sekakoirat ovat terveempiä tai kiltimpiä kuin rotuiset.
Olipa tässä eräässä koiramme-lehdessä tutkimus, jossa kysyttiin eläinlääkäriasemilta syitä siihen, miksi koiria lopetettiin. Käytöshäiriöisten osaston yleisin rotu oli sekarotu.
Ajatelkaapa, että myös jokainen ns. puhdasrotuinen koira on saanut alkunsa jostain... eli kauan sitten muinoin puhdaskin rotu kehittyi kun silloiset "mitkä lie sekaturrit" päättivät tehdä pentuja.... ! :) Kaikilla luojan luomilla ja lykkäämillä koirilla niin puhtailla kuin sekoituksilla on oikeus elää.. On vain kyseenalaista ja itsekästä ihmisajattelua, että vain ihmisen kehittämät putipuhtaat koirarodut on oikeita... Ei sitä kenekään pitäisi sinisilmäisenä katsoa!
Ottamatta muuten kantaa tietoiseen sekajalostukseen, muutama huomautus:
Monirotuisilla koirilla on hyvin vähän rodunjalostuksessa syntyneitä perinnöllisiä vikoja ja sairauksia. Tämä on puhdasta genetiikkaa, useimmat tällaiset viat vaativat altistavan geenin molempien vanhempien puolelta. Monirotuisen geeniperimä on rikkaampi.
Koiran käytöshäiriöiden syy löytyy lähes aina omistajasta. Näin on etenkin monirotuisten kohdalla, joilla perinnöllinen luonnevika on erittäin epätodennäköinen. Koiramme-lehden tutkimus kertoo lähinnä siitä, että seropi on määrällisesti ylivoimaisesti suosituin koira"rotu".
Jos seropit sairastavat yhtä paljon kuin rotukoirat, niiden pitäisi suuremman määränsä takia komeilla kärjessä myös muista sairauksista tehdyissä tilastoissa. Näin ei kuitenkaan tainnut olla, vai oliko ? :)
Et sinä oikeasti mistään tilastosta näe, miten sairaita seropit ovat. Ensiksikin niitä ei tutkita, jos vikaa ei selvästi huomaa. Moni lonkkavikainen koira voi elää niin, että lonkkavika ei näy eikä omistaja osaa sitä epäillä. Toisekseen monet ottavat seropin siksi, että se on halpa. Kun koira menee heikkoon kuntoon, sille annetaan Vihtavuoren sertiä. Siksi eläinlääkäreiden tilastoissa ei seropit luotettavasti näy.
Olen samaa mieltä tilastojen epäluotettavuudesta näissä asioissa. Vastasin viestiin, jossa nimenomaan tilastoihin vedoten väitettiin seropeja sairaammiksi. Opettele vähän sisälukutaitoa, kiitos :)
Olen samaa mieltä tilastojen epäluotettavuudesta tässä asiassa. Vastasin viestiin, jossa nimenomaan tilastoihin vedoten väitettiin seropeja sairaammiksi. Opettele vähän sisälukutaitoa :)
"Jos seropit sairastavat yhtä paljon kuin rotukoirat, niiden pitäisi suuremman määränsä takia komeilla kärjessä myös muista sairauksista tehdyissä tilastoissa. Näin ei kuitenkaan tainnut olla, vai oliko ? :) "
Tuo on suora lainaus sinulta. En sitten tiedä, miten sinä tuon luet. Minusta sinä vetoat tilastoihin ja sanot, että seropien pitäisi näkyä tilastoissa kärjessä, jos ne sairastavat yhtä paljon kuin rotukoirat. Minä puolestani kerroin syitä, miksi seropit eivät näy tilastoissa. Epäsuorasti annat ymmärtää, että seropit ovat terveempiä kuin rotukoirat. Perustelet tätä nimenomaan tilastoilla.
Eli tilastojen perusteella ei seropien ja rotukoirien terveyttä voi luotettavasti verrata.
Missä kohdassa lainausta sanon, että _minä_ luotan tilastoihin näissä asioissa ? :) Monirotuisten terveemmyys perustuu puhtaasti genetiikkaan, johon kirjoitukseni alkuosassa viittasin.
Minun viestini oli vastaus kirjoitukseen, jossa Koiramme-lehden tilastoon vedoten väitettiin seropien olevan yhtä sairaita, ja luonnevikojen osalta sairaampia, kuin rotukoirat. En malttanut olla huomauttamatta, että kyseinen tilasto itse asiassa todistaisi seropit terveemmiksi, mikäli olisi luotettava. Tai siis, luotettavuutta en kommentoinut suuntaan enkä toiseen.
Kannattaa jatkossa keskittyä kommentoimaan sitä, mitä sanotaan, eikä sitä, mitä _sinun_ mielestäsi "epäsuorasti annetaan ymmärtää".
Missä kohden viestiäni lukee, että _minä_ uskon tähän tilastoon? :) Kuten sanottu, monirotuisten keskimäärin parempi terveys on puhdasta genetiikkaa.
Vastasin viestiin, jossa väitettiin monirotuisten olevan yhtä sairaita, ja käytöshäiriöiden osalta sairaampia, kuin rotukoirat. En malttanut olla huomauttamatta, että viitteenä käytetty Koiramme-lehden tilasto itse asiassa "todistaa" juuri päinvastaista. Tai siis, todistaisi jos olisi luotettava. Siihen en ottanut kantaa, suuntaan enkä toiseen.
Kannattaa jatkossa keskittyä kommentoimaan sitä, mitä sanotaan, eikä sitä, mitä _sinun_ mielestäsi "epäsuorasti annetaan ymmärtää" :)
Missä kohden viestiäni lukee, että _minä_ uskon tähän tilastoon? :) Kuten sanottu, monirotuisten keskimäärin parempi terveys on puhdasta genetiikkaa.
Vastasin viestiin, jossa väitettiin monirotuisten olevan yhtä sairaita, ja käytöshäiriöiden osalta sairaampia, kuin rotukoirat. En malttanut olla huomauttamatta, että viitteenä käytetty Koiramme-lehden tilasto itse asiassa "todistaa" juuri päinvastaista. Tai siis, todistaisi jos olisi luotettava. Siihen en ottanut kantaa, suuntaan enkä toiseen.
Kannattaa jatkossa keskittyä kommentoimaan sitä, mitä sanotaan, eikä sitä, mitä _sinun_ mielestäsi "epäsuorasti annetaan ymmärtää" :)
tahallaan teetettyjä seropeja. Vahinkopennut tottakai ymmärtää mutta se mua kans ihmetyttää että seropeista pyydetään melkeen yhtä paljon kuin rotukoirista. "Hullu ei ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa". Pitää kyllä paikkansa tässäkin tapauksessa, ikävä kyllä.
Itse en maksaisi seropista 300€:a, ei tarvis paljoo lisää maksaa niin sais rotukoiran. Seropeja on tässä maassa tarpeeksi (lue:liikaa) eikä niitä tarkoituksella saisi tuottaa. Mutta aina löytyy ns. koirankasvattajia jotka teettävät pentuja vain rahankiilto silmissä :(
ovat tutkitusti seka rot. koirat.
Jaanalle: Siinäpä se, kun niitä sekarotuisia ei tutkita. Ei ainakaan siinä määrin kuin puhdasrotuisia. Niistäpä ei tiedä, ovatko terveempiä. Se on kuulopuheita ja arveluja. Tiedän iho-ongelmaisia ja allergisia sekarotuisia aivan riittävästi.
Vai ei yhtälailla tutkita. Kyllä on ihan pötypuhetta. On myös rotukoirien omistajia jotka eivät välitä koiristansa. Itsellänikin on reilut 8kk vanha sekarotuinen ja ei todellakaan ole mikään piski. Käy sännöllisin välein lääkärissä ja huolta pidetään. Onhan ihmisissäkin sekarotuisia ja paljon. Näin vähenee perinnölliset sairaudet. koiran haukkuminen seropiksi on erittäin loukkaavaa.
Sekarotuiset ovat terveempiä ja ne tutkitutetaan siinä missä puhasrotuisetkin. Se, että ottaa sekarotuisen on periaate kysymys, ei raha, joten rahaa kyllä löytyy rokotuksiin ja tarkastuksiin. Itse en ottaisi puhasrotuista koiraaa vaikka kuka käskis, koska ne ovat luonnevikaisia ja sairaita.
Eräs tuttavani olisi halunnut teettää rekisteröidyllä kultaisella noutajanartullaan pennut. Kyseli sitten urosehdokkaita puolelta ja toiselta ja sai vastaukseksi aina että ei kukaan anna urostaan astutukseen nartulleen koska hän ei ollut käyttänyt koiraansa koskaan näyttelyssä eikä löytynyt siltä saralta minkäänlaista meriittiä nartun papereista.
Olisiko siinä yksi syy miksi näitä coctaileja syntyy? Tämä tuskin on ainoa tarina tälläisestä tapauksesta.
En ymmärrä tätä vain rotukoirien oikeuksia puolustavaa asennetta, mutta mielestäni jossain menee raja sekarotuistenkin pennuttamisella. Ja minulla se ymmärrys loppuu silloin kun ei ole enää mitään tarkkaa tietoa mitä rotuja koirista löytyy, eli ei voi aavistaakaan minkä rodun luonteenpiirteitä yms tulevat pennut mahdollisesti mukanaan kantavat geenien muodossa tai että yhdistetään sellaisia rotuja jotka jo yksinäänkin ovat haasteellisia ja/tai ongelmallisia.
Oma koirani on kahden rodun sekoitus, emä oli puhdas, isä puoliksi samaa rotua. Pennut tehtiin tarkoituksella ja lopputulos on onnistunut! Terveitä, kauniita koiria koko pentue. Eikä emän kasvattaja kyllä rikastunut tällä toiminnalla, hyvä että omilleen pääsi, jos pääsi. Isän omistaja rikastui vain sillä että koiransa jälkeläisiä on tässä maassa nyt 5 kpl. Toisin kuin rotukoirilla, niillähän myös se isä saa itselleen usen hyötyä muussakin kuin "astumisen riemun" muodossa.
Itse tuomitsen rahastusmielessä pennuttamisen kaikin tavoin, myös puhdasrotuisten kohdalla. Kuten joku jo totesi, koiria on tässä maassa ja maailmassa jo ihan riittämiin, niin puhtaita kuin sekarotuisiakin.
Mutta hyvää elämää kaikille syntyneille/syntyville pennuille. Kun vielä me ihmiset osaisimme antaa koirille se huolenpito, kasvatus, koulutus ja rakkaus mitä ne tarvitsevat ja ansaitsevat, ehkä sitten maailmassa luonnevikaisten tai häiriintyneiden koirien osuuskin pienenee.. jää jäljelle vain ne joilla se todella tulee geenien mukana!
Minullakaan ei ole mitään sekarotuisia vastaan periaatteessa, mutta...
Sekarotuisen halvan vahinkopennun ottaminen voi osalle ihmisistä olla liian helppoa, ei välttämättä ymmärretä, kuinka paljon koiran (sekarotuisen tai rotukoiran) ylläpito maksaa. Rokotukset, ruoka ja mahdolliset sairauskulut.
Ei välttämättä myöskään hankita tietoa koirista, sisäistetä sitä kuinka paljon koira, varsinkin pentu vaatii aikaa ja kuinka paljon koira sitoo.
Rodut on jalostettu tiettyihin tarkoituksiin ja ihminen, joka haluaa "sohvaperunan" ei ota metsästyskoiraa ja tokosta innostunut ei välttämättä hanki vinttikoiraa.
SUURIN SYY, MIKSI VASTUSTAN SEROPIEN TARKOITUKSELLISTA TEETTÄMISTÄ ON KUITENKIN SE, ETTÄ PELKÄÄN NIIDEN HELPOMMIN JOUTUVAN "KESÄKISSAN" ASEMAAN.
Ja vielä lopuksi. Minulla ei todellakaan ole mitään seropeja vastaan ja tunnen useita tosi upeita seropeja ja heidän omistajiaan ja tiedän että myös rotukoiralle voi käydä yhtä hullusti. Mutta...
Mielenkiintoista on tämä selkeä jako rotukoirien ja seropien ystäviin...
Minun mielipiteeni on se että terve koira on hyvä koira.
Rotukoiria mitenkään mollaamatta täytyy sanoa että jalostus on kyllä korostanut joissain roduissa sairaita piirteitä. Esim. Lyhytkuonoisten hengitysvaikeudet, pullottavien silmien herkkyyttä pulpahtaa ulos, joidenkin kääpiörotujen synnytysvaikeudet jne jne
Tietysti seropeillakin on sairauksia, ihan perittyjäkin mutta yleensä luonto pyrkii tasoittamaan mahdollisia "huonoja" piirteitä.
Tilastoista en sano mitään mutta totean surukseni sen että usein koiran hinta ostettaessa on myös sen henki- ja sairausvakuutus.
Kallis koira=parempi hoito
Halpa/Ilmainen koira =????
Ehkä siksi seropipennuista pyydetään ihan oikeaa rahaa.
Lyhytkuonoiset ym. friikit ovat vain pieni osa rotukoirista. Olen kyllä kanssasi samaa mieltä siitä, että äärimmäisyyksiin menevä jalostus pitäisi lopettaa. Siitä huolimatta kannatan rotukoiria ja jalostusta. Olen toiminut pääasiassa vain erilaisten metsästyskoirien kanssa. Niistä harvoin sairaita koiria löytyy. Syykin on selvä. Jos koira on sairas, ei sillä voi metsästää. Sohvakoiran ei tarvitse tehdä juuri mitään, joten se voi olla sairas.
"Tietysti seropeillakin on sairauksia, ihan perittyjäkin mutta yleensä luonto pyrkii tasoittamaan mahdollisia "huonoja" piirteitä."
Mikä luonto tasoittaa piirteitä, jos ihminen pennuttaa koiran? Jos haluat todella nähdä, kuinka luonto tasoittaa piirteitä, katso sutta tai villikoiria. Ne ovat todellisen luonnonvalinnan tulos. Seropit eivät ole luonnontuotteita, vaan ihmisen tulosta nekin.
Minusta myös seropista täytyy pyytää rahaa. Sillä varmistetaan, että kukaan ei ota koiraa hetken mielijohteesta.
Susi on villieläin. Koira taas on ihmisen luoma kesyeläin. Siinä olen kanssasi samaa mieltä. Mutta lauseeni luonto (pyrkii noin yleisesti ottaen) tasoittamaan piirtetitä jotka ovat yksilölle haitallisia pitää kyllä paikkansa.
Ja kun kirjoitin rodunjalostuksesta tarkoitin nimeenomaan tätä liiallisuuksiin menevää puolta.
Metsästyskoiria jalostetaankin käsittääkseni tarkoitusta, varten ei liioiteltujen ulkonäköpiirteiden aikaansaamiseksi. Siinä on varmaan yksi avain niiden hyvinvointiin.
Ja vielä niille jotka taas haluavat tarttua johinkin pieneen kohtaan tässä kommentissa sanottakoon että tämä on mielipide noin yleisellä, teoreettisella tasolla.
Minulla on lapinkoiran ja suomenpystykorvan sekoitus, ja olen "tilannut" uuden pennun samasta kylästä lapista.
Kävin koiran kanssa hammaskivenpoistossa ja ensimmäiseksi lääkäri sanoi nähtyään koiran: kyllä monet naiset haluaisi samanväriset hiukset=).
No myönnetään että väritys on onnistunut...
Mutta syy miksi haluan samanlaisen pennun on puhtaasti "jalostus".
Lapinkoira "vähentää" haukkumista sekä pehmentää vähän luonnetta.
Pystykorvan uskollisuus,lyhyempi karva,jämäkkä luonne ja kevyempi rakenne.
Voi olla että olen rikollinen mutta kyseissä kylässä on ollut koirat ko. sekoituksia ja ovat minusta hyviä myös metsästys-käytössä.
Täytyy todeta että sisäsiitosta varotaan siellä.
Kysyin lääkäriltä ikä-ennustetta ja hän sanoi näin alkukantaisten routujen risteytysten elävän yleensä 14-16v ikäisiksi.
Minusta bastardi(joka muuten on virallinen nimi "sekaroituiselle") on oiva valita .
Kirjoituksia lukiessa tuli mieleeni ajatus siitä että miten muka sekarotuisten sukusiitosta valvotaan? Eihän niiden sukua usein tunneta? En ole nähnyt yhdelläkään sekarotuisella vielä sukutaulua. Samojen vanhempien pennuilla voi uudet omistajat vahingossa teettää pentuja.
Miksi ylipäätään teettää sekarotuisia jos koira kelpaisi normaaliin jalostukseen? Saahan puhdasrotuisista pennuista enemmän rahaakin. Ikävä kyllä usein totuus on että tälläisessä koirassa voi olla esim. lonkkavika tai periytyvä silmäsairaus. Tai sitten pentuja teetetään liian usein mikä taas on nartulle vahingollista. Vaikka terveitäkin koiria syntyy voi perimässä olla monia sairauksia jotka putkahtavat esiin vaikka seuraavissa pennuissa kun sopivat geenit sattuu kohdalle. Puhdasrotuisien jalostusta edes yritetään valvoa ja päästä eroon monista sairauksista. Milloin tulee sekarotuisille oma rekisteri ja jalostusohjeet? Itselläni on ollut sekarotuinen ja hyvä koira se olikin kunnes lonkkavika alkoi vaivata. Vika todennäköisesti periytyi isän puolelta, isä oli paperiton saksanpaimenkoira. Pentue oli iso, joten lonkkavikaisia koiria lähti maailmalle paljon.
Miten kauan näitä koiria on muka "jalostettu"?
Yleensä uuden rodun muokkaus kestää vuosikausia ja vaatii tarkkaa ohjelmaa.
Tunnetko koirasi suvun ja perinnölliset sairaudet useiden vuosien ajalta? Voihan koirasi olla kaunis ja hyvä metsästyskoira mutta turha puhua jalostuksesta jos pennuista ei ole rekisteriä ja seurantaa.
Pystykorvilla esiintyy mm. epilepsiaa. Tosi ikävä sairaus.
Minulla on lapinkoiran ja suomenpystykorvan sekoitus, ja olen "tilannut" uuden pennun samasta kylästä lapista.
Kävin koiran kanssa hammaskivenpoistossa ja ensimmäiseksi lääkäri sanoi nähtyään koiran: kyllä monet naiset haluaisi samanväriset hiukset=).
No myönnetään että väritys on onnistunut...
Mutta syy miksi haluan samanlaisen pennun on puhtaasti "jalostus".
Lapinkoira "vähentää" haukkumista sekä pehmentää vähän luonnetta.
Pystykorvan uskollisuus,lyhyempi karva,jämäkkä luonne ja kevyempi rakenne.
Voi olla että olen rikollinen mutta kyseissä kylässä on ollut koirat ko. sekoituksia ja ovat minusta hyviä myös metsästys-käytössä.
Täytyy todeta että sisäsiitosta varotaan siellä.
Kysyin lääkäriltä ikä-ennustetta ja hän sanoi näin alkukantaisten routujen risteytysten elävän yleensä 14-16v ikäisiksi.
Minusta bastardi(joka muuten on virallinen nimi "sekaroituiselle") on oiva valita .
Tämä tuntuu taas olevan niitä ikuisuuskysymyksiä, siis, että kummat ovat terveempiä, puhtaat vai sekoitukset. Olen kuullut monen monen sekarotuisen koiran omistajan sanovan, että sekoitukset ovat terveempiä.Mielipiteeni on tämän näköinen: olen vakaasti sitä mieltä, että molemmat ovat yhtä alttiitta sairauksille ja muille vioille. Ei sekarotuisuus tee koirasta vahvempaa tai terveempää. Eläinlääkäreistäkin löytyy asian puoltajia.
Tuttavapiiristäni ja omasta kokemuksestani voin sanoa, että sairastuu ne sekarotuisetkin. Oma sekoitukseni jouduttiiin lopettamaan 2-vuotiaana aivokasvaimen takia.Ystäväni sekoituksella on sydänvika, maksaongelma ja molemmat jalat leikattu. Äitini koira lopettettiin agressiivisuuden takia. Löytyy myös allergioita ja muita ongelmia.
Minulla ei ole mitään sekarotuisia vastaan. Ne on yhtä hyviä koiria kuin puhtaatkin. Tällä hetkellä minulla on pitkäaikaissairas puhdasrotuinen.
Minua harmittaa sekarotuisten tietoinen tekeminen ja muutenkin pentutehtailu. Minusta koirilla on oikeus päästä hyviin koteihin. Täytyisi aina miettiä, kun pentuja lähtee tietoisesti tekemään, että saako pentu kunnollisen, turvallisen ja hoitavan kodin. Nartun ei todellakaan tarvitse tehdä pentuja.Narttu pystyy elämään täysipainoisen elämän vaikkei se kokisikaan "äitiyttä". Tämä on meinaan joidenkin perustelu pentujen teettämiseen.
Tässä tätä asiaa nyt oli tästä näkövinnkkelistä, saa nähdä mikä koira älähtää, kun kalikka kalahtaa...
Vai on sekarotuset muka terveempiä? Lainatakseni erästä tutkijaa, nimeä en nyt muista:" Jos koira on vain yhtä rotua sen perimässä on vain sen rodun geenejä ja riskit sairastua sille rodulle ominaisiin sairauksiin. Jos yhdistetään kahta rotua pennuilla on niiden molempien geenejä ja riskejä. Eli riskit kaksinkertaistuvat."
Mitä perinnöllisyysopista muistan, pitää huomioida myös suku ei vain vanhemmat. Vaikka isä ois terve sillä voi olla geeneissä sairauksia jotka natsaa sit nartun geeneissä piileviin sairauksiin ja tuloksena on sairas pentu.
Kuinka monella sekarotuisella on sukuhistoria tiedossa? Ja mitä useampia rotuja koirassa on sitä useamman suvun perimää siinä on. Onneksi kaikki koirat ei sairastu mutta riski on. Kyllä mä luotan kokeneiden kasvattajien työhön ja siihen että ne osaa minimoida riskit valitsemalla oikeat vanhemmat pennulle.
On mielenkiintoista seurata keskustelua...
Joidenkin mielestä siis bastardeilla ei siis saa teettää pentuja...HALOO!!!!!!!!!! Mikä ihme rotukoirien yksinoikeus on saada pentuja???
Pentujen tehtailu ilman mahdollista uutta kotia on väärin, oli sitt kyse rotukoirasta tai bastardista. Ja jos katsotte esim. netissä olevia koirienvälityspalstoja on siellä 95% rotukoiria,olen toki sitä mieltä että koirasta pitää aina maksaa!
Ja rotujen synnystä, muistaakseni jos risteyttää esim.kaksi rotua ja jatkaa jalostusta 7 sukupolven ajan , voidaan jälkeläiset rekisteröidä uudeksi roduksi. Voi olla että toi 7 on väärin mutta sinnepäin.
Jalostuksesta vielä, etsin sakemannia noin 8 vuotta sitten ja kävin katsomassa varmaan 20 eri pentuetta, kaikki olivat kapearintaisia eli ei leveää "medaljongia" kaulassa ja kapea selkäisiä.
Sanoin että haluan ison nartun , johon kasvattajat:" Nyt on tälläiset sirommat muotia".
Terveisin
Rikolllisenne Niksu