Kesäksi Hervantaan

Hervanta on kaupunginosa Tampereen eteläosassa. Se on yksi Suomen suurimmista ja tunnetuimmista lähiöistä. Erityisen tunnettu Hervanta on jylhien kallioiden päällä törröttävistä massiivisista kerrostaloistaan, jotka voi nähdä reilun 10 kilometrin päästä Tampereen keskustasta asti.

Hervannassa, jossa asukkaiden keski-ikä on 36,84 (31.12.2006) on vakituisia asukkaita 21 153 (31.12.2006), mutta eri oppilaitosten opiskelijat ja työntekijät mukaan lukien päivittäisiä hervantalaisia voi sanoa olevan yli 30 000. Hervanta on siis melko lailla samankokoinen kuin esimerkiksi Nokia, Riihimäki, Varkaus tai Iisalmi.

Hervannan symbolina toimii vesitorni, joka on Tampereen korkeimmalla paikalla.

[muokkaa] Sosiaalis-yhteiskunnallinen tilanne
Hervannan sosiaaliset ongelmat muodostuvat pääasiassa siitä, että alueella ei ole toistaiseksi juurikaan tarjota ns. matalamman koulutustason työpaikkoja Ruskon teollisuusaluetta lukuun ottamatta, vaan se on pääasiassa koulutuksen ja korkean teknologian keskittymä sekä asuinlähiö. Hervannassa iso osa asukkaista kuuluu ns. alempaan sosiaaliluokkaan (asukkaiden keskimääräiset vuositulot vuonna 2004 olivat 17 149€, sekä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita asukkaita vuonna 2004 oli 7,9%). Vuokra-asuntojen osuus vuonna 2004 oli 57,7% ja pientalojen 3,4%). Hervanta onkin osallistunut vuosien ajan erilaisiin sosiaalisiin kehittämisohjelmiin, mm. Euroopan unionin rahoittamaan Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmaan.

Päätavoitteita ovat olleet mm. sosiaalisen syrjäytymisen estäminen, työttömyyden alentaminen (työttömyysaste Hervannassa on varsin korkea, vuonna 2004 se oli 16,7%) ja uusien yritysten perustaminen. Ohjelmissa on haettu myös keinoja etenkin pitkäaikaistyöttömien ja iäkkäämpien ihmisten tutustuttamiseksi tietoyhteiskunnan mahdollistamiin palveluihin ja vaikuttamis- sekä yhteydenpitokeinoihin.

Hervannan katukuva on monipuolinen opiskelijoiden aktiivisen opiskelijaelämän ja teknillisen yliopiston ja teknologiatyöntekijöiden vilkkaan työmatkaliikenteen vuoksi. Hervannassa asuu myös paljon ulkomaalaisia, osa heistä on opiskelijoita, osa tutkijoita, osa maahanmuuttajia ja osa pakolaisia tai heidän lapsiaan. Noin 8 prosenttia Hervannan asukkaista on ulkomaalaisia.
[muokkaa] Hervannan asema pohdiskeluissa
Hervanta lähiöalueena on aina herättänyt Tampereella keskustelua — onhan kaupunginosassa monenlaisia asuinalueita korkeista tiheään rakennetuista tornitaloryhmistä aina omakotialueisiin asti ja sosiaalis-yhteiskunnallisesti toisistaan paljonkin eroavia asukkaita. Hervanta sai kuitenkin mainesanan "lähiöiden ykkönen" Helsingin Sanomien lähiövertailussa (17.8.2003).

Tulevaisuudessa Hervannan ilme tulee varmasti muuttumaan lisää, koska sen kautta on suunniteltu kulkevaksi niin Tampereen reuna-alueet keskustaan yhdistävä raitiotie, kuin mahdollisesti Tampere-Pirkkalan lentokentälle johdettava kehätiekin.

Tampereen teknillistä yliopistoa ja muuta Hervantaa on pyritty yhdistämään entistä enemmän toisiinsa liikenteellisten ja arkkitehtonisten ratkaisujen avulla. Lisäksi teknologisen murroksen aiheuttamasta palvelualojen kasvusta ja Ruskon teollisuusalueen kehityksestä on toivottu Hervannan kehitykselle uutta suuntaa.

Lempäälän ja Tampereen rajalle rakennettava ekokaupunginosa-Vuores tulee vaikuttamaan Hervannan kehitykseen myös suuresti.