nyt täytyy hakea apua. ahdistus on mennyt jo niin pahaksi, etten pysty liikkumaan ulkona yksin. kokemuksia?
miten ihmismieli voi olla näin helvetin hallitseva? tuntuu, että se oikea elämä mitä itsekin elin on vain kaukainen muisto.. saako sitä koskaan takasin?
miten ihmismieli voi olla näin helvetin hallitseva? tuntuu, että se oikea elämä mitä itsekin elin on vain kaukainen muisto.. saako sitä koskaan takasin?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Odotan itsekkin elämää...
Alkoholin voit unohtaa sitten TÄYSIN jos haluat voida paremmmin.
Tämä on todettu käytännössä.. ei yhtään, ei :(
Ja täällä kolmas "uhri" tai "syyllinen" miten sen kukakin haluaa katsoa.
En tiedä pääsenkö enää jaloilleni tästä, tänään on lääkäri aika, josta pyydän lähetettä psykiatrille, josko sieltä tulis parannusta? =(
minun kohdallani ei lääkkeet paljon auttaneet muutakuin pitämään hengissä pahimmat hetket. Lääkkeiden "rauhoittamana" suosittelen lämpimästi opettelemaan keinoja ahdistuksen purkamiseksi ja tutkimiseksi. Hyvä suhde lääkäriin/terapeuttiin auttaa. Valitettavasti itselläni elämään palaaminen kesti 11 vuotta. Mutta jos joku olisi heti alussa kertonut, että lääkkeitä tärkeämpää on oppia tuntemaan itsensä, oma mielensä ja opettelemaan kohtaamaan ahdistuksensa, olisin varmaan toipunut nopeammin. Lääkkeet vievät pois tunteen eivät koskaan syytä. Lisäksi minua on auttanut niinkin tylsä asia, kuin "terveelliset elämäntavat".