No hei!
Kuten kaikki varmasti tiedämme, asevelvollisuudesta saa rauhan ajaksi vapautuksen aivan naurettavan helposti. Joka vuosi monet kutsuntaikäiset miehet juoksevat psykiatreille valittelemaan masennusta ja itsemurha-ajatuksia ja näin lunastavat vapautuksen "hullun papereilla".
Kysyisin kaikilta niiltä, jotka nämä kuuluisat paperit ovat saaneet, että onko tuommoinen teidän mielestänne oikein? On ihan oikeasti ihmisiä, joilla on mielenterveysongelmia, mutta te päätätte sitten esittää vain sen takia, ettei tarvitsisi mennä armeijaan, sivariin tai vankilaan. Mikä armeijan tai sivarin suorittamisessa on niin vaikeaa? Vankilaan menoa en suosittele, mutta vuosittain noin 80-90 miestä valitsee senkin vaihtoehdon.
Asiallisia vastauksia kiitos.
Psykiatri Pekkarinen kuittaa.
Kuten kaikki varmasti tiedämme, asevelvollisuudesta saa rauhan ajaksi vapautuksen aivan naurettavan helposti. Joka vuosi monet kutsuntaikäiset miehet juoksevat psykiatreille valittelemaan masennusta ja itsemurha-ajatuksia ja näin lunastavat vapautuksen "hullun papereilla".
Kysyisin kaikilta niiltä, jotka nämä kuuluisat paperit ovat saaneet, että onko tuommoinen teidän mielestänne oikein? On ihan oikeasti ihmisiä, joilla on mielenterveysongelmia, mutta te päätätte sitten esittää vain sen takia, ettei tarvitsisi mennä armeijaan, sivariin tai vankilaan. Mikä armeijan tai sivarin suorittamisessa on niin vaikeaa? Vankilaan menoa en suosittele, mutta vuosittain noin 80-90 miestä valitsee senkin vaihtoehdon.
Asiallisia vastauksia kiitos.
Psykiatri Pekkarinen kuittaa.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Pakkoaseellistamisen moraalista. Tasa-arvon rikkomisen moraalista. Vapauden viemisen moraalista... jne.
Kyllä valtio voi "rikkoa" näitä sääntöjä lakisäädöksillään ja tehdä niistä lainmukaisia. Moraali on kuitenkin moraali ja yksi moraalin peruskivi on tappamisen kieltäminen.
Ei ole moraalitonta kieltäytyä tappamasta, moraalitonta on vaatia tappamaan, etenkin vasten tahtoaan.
Aseistakieltäytyminen on sallittavaa. Siksi on aseeton palvelus ja siviilipalvelus. Totaalikieltäytyminen ja sitä kautta vankilaan meno on äärimmäinen ratkaisu. En suosittele.
Miksi siis hankkia "hullun paperit" jos ei ole oikeasti päässä vikaa? Oikeita hulluja on vastaanotolla ihan tarpeeksi ilman mitään teeskentelijöitä.
Jos valtio yritti kusettaa minua naurettavalla epätasa-arvoisella lailla (naiset ja jehovat automaattisesti vapautettuja) ja pakottaa minut moraalittomuuksiin niin miksi minä en kusettaisi valtiota? Nyt kun olen "hullunpaperini" lunastanut niin olen valtion kanssa saavuttanut tasapelivoiton ainakin toistaiseksi. Miksi vääryyttä vastaan ei saisi käyttää tätä keinoa? En ole aiheuttanut kenellekään mitään pahaa hankkimalla itselleni hullunpaperit.
Olet aiheuttanut itsellesi pahaa leimautumalla vapaaehtoiseksi hulluksi. Kuka nyt hullun kanssa haluaisi olla?
Ei hullunpaperien hakija leimaannu. Kukaan ulkopuolinen kun ei tule ikinä vapautuksen syytä tietämään ellei vapautettu sitä itse kerro.
Jos ei halua oppia tappamaan niin voi mennä sivariin tai suorittaa aseettoman palveluksen
Aseeton palvelus on 12 kk ja rangaistus siitä, jos ei halua tarttua aseisiin. Niin se vain on! Kukaan ei halua viettää elämästään vuotta tehden melkein ilmaista pakkotyötä. Se ei enää nykyaikana syvän rauhanaikana voi olla perusteltua. Yli 50 vuotta vanha laki ei toimi nykyaikana enää hyvin vaan aiheuttaa varmasti pahoinvointia tavalla tai toisella.
Maanpuolustus on toki hoidettava, mutta tämä nykyinen halpis järjestelmä, että laitetaan varusmiehet kärsimään jopa taloudellisesti ja hidastetaan urakehitystä jopa vuosia on todella väärin.
Asevelvollisille kaavaillaan vaikka mitä uusia velvollisuuksia ja vastineeksi ei makseta muuta kuin pilkkarahaa.
Hulluuskin on häilyvää, entä joillekin se aiheuttaa todella suuuria omantunnontuskia jo senkin takia että ei halua sellaiseen leikkiin alistua.
Kyllä siellä vuosittain tasaisesti joku itsensä tappaa ihan vaan pahoinvoinnin takia, kun ei kukaan kuunnellut. Ajattelepa "psykiatri" sitten sitä!
Meitä on joka lähtöön ja kukaan ei ole toista parempi. Jokaselle löytyy paikka. Miksi sinne pitäisi pakottaa sellasia, joilla on ongelmia ja muutenkin vaikeaa? Vapautetut on nostoväessä ja kantavat vastuun sitten siellä toisenlaisissa tehtävissä. Rintamalla olisivat varmasti vain harmiksi.
Kukaan ei tietenkään kysy että haluatko, kun mielipiteellähän ei 2000-luvulla ole mitään merkitystä?
"Aseeton palvelus on 12 kk ja rangaistus siitä, jos ei halua tarttua aseisiin. Niin se vain on!"
Eikös se ole niin, että armeijan aseeton palvelus on 11 kk ja armeijan ulkopuolinen siviilipalvelus taas 13 kk (pituus muuttuu ensi vuonna)?
Tiedän, se voi tuntua rangaistuksenomaiselta tuo pituus, mutta osittain ymmärrän miksi näin on. Meillä kun halutaan tätä yleistä asevelvollisuutta pitää pystyssä ja kuvitellaan, että mahdollisimman isolla reservillä saadaan mahdollinen uhka torjuttua, niin totta kai on selvä (vaikkei kylläkään oikeudenmukaista) että aseettomasta vaihtoehdosta halutaan tehdä mahdollisimman paljon vähemmän houkutteleva. Ettei reservi vaan pienene.
"Kukaan ei halua viettää elämästään vuotta tehden melkein ilmaista pakkotyötä."
Ei varmastikaan, mutta silti suosittelen mieluummin sivaria kuin vankilaa tai "hullun papereita", jos se intti ei tunnu hyvältä.
"Se ei enää nykyaikana syvän rauhanaikana voi olla perusteltua."
Toivottavasti asiaan tulee lähitulevaisuudessa muutos.
"Yli 50 vuotta vanha laki ei toimi nykyaikana enää hyvin vaan aiheuttaa varmasti pahoinvointia tavalla tai toisella."
Osittain ymmärrän.
"Maanpuolustus on toki hoidettava, mutta tämä nykyinen halpis järjestelmä, että laitetaan varusmiehet kärsimään jopa taloudellisesti ja hidastetaan urakehitystä jopa vuosia on todella väärin."
Tiedän, mutta muutosta ei ole vielä tullut. Uskoisin kyllä, että lähitulevaisuudessa asevelvollisuusjärjestelmä muuttuu ja sitten ihmetellään, että miten sitä vielä 2000-luvulla miehet menivät vankilaan totaalikieltäytymisen takia. Sitä odotellessa...
"Asevelvollisille kaavaillaan vaikka mitä uusia velvollisuuksia ja vastineeksi ei makseta muuta kuin pilkkarahaa."
Anteeksi tyhmyyteni, mutta mitä uusia velvollisuuksia? Rankempaa palvelusta vai mitä meinaat?
"Hulluuskin on häilyvää, entä joillekin se aiheuttaa todella suuuria omantunnontuskia jo senkin takia että ei halua sellaiseen leikkiin alistua."
Jos omatunto estää varusmiespalvelun, on sivari ja aseeton palvelus paikallaan.
Siinä olet oikeassa, että hulluus on häilyvää.
"Kyllä siellä vuosittain tasaisesti joku itsensä tappaa ihan vaan pahoinvoinnin takia, kun ei kukaan kuunnellut."
Tämä on valitettavaa, mutta totta. Toiset eivät saa sitä vapautusta vaikka sen ansaitsisivat. Kun taas toiset saavat vapautuksen sillä, että ovat masentuneita ja ahdistuneita vaan sen verran että vapautus irtoaa.
"Ajattelepa "psykiatri" sitten sitä!"
No niin ajattelenkin.
"Meitä on joka lähtöön ja kukaan ei ole toista parempi. Jokaselle löytyy paikka."
Totta.
"Miksi sinne pitäisi pakottaa sellasia, joilla on ongelmia ja muutenkin vaikeaa?"
Ei sinne pidäkkään pakottaa sellaisia, jotka eivät sopeudu. Siksi ne, joilla on OIKEASTI sopeutumisvaikeuksia ja muita epäsosiaalisia piirteitä, vapautetaan. Osittain silti hieman risoo ne miehet, jotka kyllä kykenisivät palveluksen suorittamaan normaalisti, mutta päättävät sitten feikata jonkun sopivan mielenhäiriön vain sen takia ettei oikein huvita.
"Vapautetut on nostoväessä ja kantavat vastuun sitten siellä toisenlaisissa tehtävissä."
Käsittääkseni näin.
"Rintamalla olisivat varmasti vain harmiksi."
Varmasti.
"Kukaan ei tietenkään kysy että haluatko, kun mielipiteellähän ei 2000-luvulla ole mitään merkitystä?"
Totta kai kysytään. Kuten sanoin, jos intti ei miellytä, vaihtoehtona on sivari tai avovankila (en edelleenkään suosittele vaikkei rikosrekisterimerkkiä tulekkaan).
Toivon itsekin, että yleisestä asevelvollisuudesta luovuttaisiin ja uskonkin että näin tapahtuu aivan lähivuosina. Mutta siihen saakka, kaikki terveet ja kykenevät, menkää inttiin tai sivariin ja lakatkaa esittämästä sellaista mitä ette ole (eli hullua).
Tarkemmin ajateltuna, saahan hullun esittämisestä eräänlaista työkokemusta, jos vaikka näyttelijäksi aikoo.
Kiitän tähän mennessä asiallisista vastauksista.
Olemme Psykiatri Pekkarisen kanssa sitten hyvin paljon samaa mieltä asioista.
Jokatapauksessa ei kai tuohon terveiden miesten C-papereiden hommaamiseen muuta selitystä löydy, kuin se, että nykysin yksilönvapautta on toitotettu ja korostettu. Jokanen saa valita mitä tekee.
Pitäisi taantua monta vuosikymmentä taaksepäin, jotta monikaan ei viitsisi velvollisuuksista luistaa.
Sun kannattaa lukea läpi asevelvollisuuslaki. Sinne on tullut muutos, että asevelvollisia voidaan käyttää myös toimintaan joka ei liity maanpuolustukseen. Poliisin lisäjoukkoina yms.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1950/19500452
Kuinkahan monta oikeasti houkuttelee tuollaiset ukaasit? Minä ainaki epäilen. Nykymaailma on sitten kai itsekkäämpi.
No jos minä olisin psykiatri, niin antaisin vapautuksia aika helpolla. En mä viitsis kiusata nuoria, jotka kuitenki haluaa elämässään eteenpäin. Jos se armeija tuntuu niin ylivoimaiselta esteeltä, niin parempi se on vapauttaa jo senkin takia. Mielenterveyshän siinä vaan kärsii.
Harmi vaan ku ei musta tule psykiatria, mutta ei tätä maailmaa hetkessä paranneta.
"Sinne on tullut muutos, että asevelvollisia voidaan käyttää myös toimintaan joka ei liity maanpuolustukseen."
Hälyvuorossa oleminen oli tuttua puuhaa armeijassa, pari kertaa piti oikeasti lähteä etsimään metsään eksyneitä ihmisiä.
"Jos se armeija tuntuu niin ylivoimaiselta esteeltä, niin parempi se on vapauttaa jo senkin takia."
Eli jos aita tuntuu liian korkealta niin heti annetaan lapio käteen et kaiva itses sen alitse?
Jos jollakulla ei oikeasti pää kestä armeijaa, niin sitten parmepi ettei mene sinne. Mutta jos tietää itse, että kestäisi armeijan mutta ei vain huvita ja sen takia hakee hullun paperit, niin sillon on kaverilla jotain oikeasti vialla päässä.
Tunnen useita, jotka ovat keplotelleet itsensä armeijasta pois. Ihan ovat hyvin elämässään menestyneet ja maksavat veronsa kuten muutkin.
"-- Mutta jos tietää itse, että kestäisi armeijan mutta ei vain huvita ja sen takia hakee hullun paperit, niin sillon on kaverilla jotain oikeasti vialla päässä. "
Tuo on toki sinun mielipiteesi. Milloin päässä sitten on vikaa ja millonka ei. Se on ihan jokasen oma asia. Noista tuntemistani parilla oli vain tosi vahva oma mielipide siitä, että miten haluavat elämänsä elää. Kovapäisiä ja sen vuoksi eivät anna nytkään itseään kyykyttää. Tuon elämän asenteen takia niillä menee jopa paremmin kuin toisilla, jotka on armeijan käyneet.
Eihän tämä miljonääri Keskinenkään ole armeijaa käynyt. Eikä varmaan mitään vikaa päässä ole ja on yksi Suomen rikkaimmista julkkiksista.
Minä en itse viitsi pahemmin toisia arvostella. Ei tänne olla toisia tultu tuomitsemaan. Parempi on elää omaa elämää ja antaa muitten tehdä samoin.
En pitäisi Keskistä hyvänä esimerkkinä. Onhan sillä rahaa vaikka lehmien syödä, mutta ei osaa oikein hoita julkisuuskuvaansa.
Itse en oikein osaa pitää kaveria, joka hakemalla turhanpäiten hullun paperit päästäkseen armeijasta, yhteiskuntakelpoisena. Suomalaisella mielenterveyshuollolla ja lääkäreillä on muutenkin liikaa töitä ilman näitä kavereita joille yllättäen kehittyy itsetuhoisia ajatuksia juuri kutsunnan alla ja on IHAN pakko saada ne c-paperit, muuten ei pää kestä.
Tuollainen välinpitämättömyys omien tekojensa vaikutuksesta muiden elämään ei ole tervettä.
Että EI UHATA MENEMÄÄN INTTIIN VANKILAN UHALLA jos näin olisi, ei vankeinhoito kuormittuisi, tai terveydenhuolto tms.
Joten ihan itse valtio tätä haluaa, oma vika siis
No sinä saat toki tuomita omassa mielessäsi jokaisen vähänkin poikkeavan ihmisen. Mikä on sitten sinulle hyvä juttu, ei välttämättä ole sitä toiselle. Yhden miehen tai muutaman sadan c-paperit ei paljon armeijaa hetkauta.
Mistäs sen tietää jos ennen täysin "normaali" alkaisikin paineen alla armeijassa käyttäytyä oudosti? Pitäisikö siis ottaa se riski, että tulisi uusi tilastopoikkeama armeijan kuolemantapauksiin? Siellä on aseita, joilla voi tappaa ja on tapettu. Ja se riski pitää minimoida jatkossakin.
Maailma muuttuu, mutta laki ei. Se on ihan valtion itsehankkima ongelma, jos ei miehiä armeija kiinnosta ollenkaan. Siihen ei taida enää mikään kasvatus auttaa. Ei ole muuta tietä ku tehdä armeija houkuttelevaksi työpaikaksi. Ainaki päivärahat työttömyyspäivärahan tasolle, koska eihän armeija ole muuta kuin työttömyyttä, kun ei voi olla oikeassa hankkeessa.
"No sinä saat toki tuomita omassa mielessäsi jokaisen vähänkin poikkeavan ihmisen."
Olenko ollut tuomitsemassa jokaista poikkeavaa ihmistä? En. Ainoastaan niitä, jotka hankkivat hullun paperit "huvikseen".
Ne c-paperit eivät armeijaa heilauta, vaan lääkäreitä, joilla on parempaakin tekemistä kuin tutkia kaikki kutsunnoissa itsemurha-aikeita valittavat. Jotenkin en usko, että ihminen jolla on ollut pitkään itsetuhoisia aikeita ja masennusta ei hakisi asiaan apua, vaan vain tyytyisi kutsunnoissa toteamaan asian ja jatkamaan sitten elämäänsä itsetuhoisten ja masentavien ajatustensa kanssa.
Niin, no meitä ihmisiä on niin joka lähtöön. Varmasti joku ei osaa hakea apua tai häpeää ongelmaansa liikaa. Syitä kyllä riittää. Voihan itsetuhoiset ajatuksen tulla yllättäen? Tämä menee aika saivarteluksi. Yleensä ihmiset lykkää ja lykkää hoitoon menoa, kunnes sinne on pakko hakeutua.
No edelleen, se on valtion oma ongelma ja rahaa tuhlaantuu hukkaan, kun pitää joka uuno tutkituttaa uudelleen ja uudelleen. Se tulee myös terveydenhuollolle kalliiksi, kun pitää diagnosoida aina sitä sun tätä ongelmaa.
Minne se raja sitten vedetään? Tämä on niin vaikea asia, kun jokainen on asevelvollinen ja jos jonkun ongelmaa ei oteta tosissaan, niin riski siitä , että joku lopettaa itsensä tai jonkun toisen ,kasvaa vain entisestään.
Tarkoitan, että hulluuskin on kuin veteen piirretty viiva. Käy vaikeaksi nähdä, että kellä niitä itsetuhoisia ajatuksia oikeasti on. Pystyisitkö sinä lukemaan mitä toisen päässä liikkuu?
Olen kuitenkin vähän samaa mieltä kanssasi siitä, että on typerää, että jonkun pitää hommata "hullunpaperit" syvän rauhanaikana ihan syyttä suotta. Siinä kuormittuu järjestelmä entisestään ja rahaa palaa hukkaan. Nekin rahat voisi käyttää johonkin muuhun. Toisaalta toinen vaihtoehto olisi vankila. Eihän totaali oikeasti mikään rikollinen ole. Vankeinhoitokin käy valtiolle todella kalliiksi.
Tämä nykyjärjestelmä kun ei jätä paljon valinnanvaraa, jos joku ei oikeasti halua sivariin, armeijaan eikä vankilaan... Niin ongelman pitää olla sitten korvien välissä ja sieltä se ratkaisu sitten löytyykin!
"Toisaalta toinen vaihtoehto olisi vankila. Eihän totaali oikeasti mikään rikollinen ole. Vankeinhoitokin käy valtiolle todella kalliiksi."
No eipä se totaalikaan kovin kummoinen rangaistus ole. Avovankilasta pääsee vaikka töihin päiväksi ja olot ovat monesti paremmat kuin normaaleissa opiskelijakämpissä.
"Pystyisitkö sinä lukemaan mitä toisen päässä liikkuu?"
En, ei siihen kukaan pysty. Koulutetut psykologit osaavat avioida tätä ja yrittää ennustaa henkilön käyttäytymistä.
Tänään oli (siis ihan aikusten oikeesti) lääkärintarkastus, ekaksi joku alempi arvonen, joka ottii kusinäytteet, painot ja pituudet, ja kerroin suoraan että C-luokkaan haluan, ja kerroin tilanteeni (paineensietokyky nolla, toimeentulo isoissa joukoissa nolla) johon hän totesi ettei puolustusvoimat mitenkään halua kaikkia sinne, ja laittoi B-luokkaan, ja maininnan noista, samoin se toinen lääkäri, sanoi ettei voi kirjoittaa C-paperetia, koska minulla ei ollut todistuksia, pyysi siis varaamaan ajan lääkäriltä, ja pyytämään häneltä lähetteen psykiatrille, joka kirjoittaa puoltavan lausunnon, joka otetaan sitten mukaan kutsuntoihin, ja näytetään kutsuntalääkärille, ja silloni vasta saa C-luokituksen.
Eli se ei tosiaan mene niin helpolla kuin puhutaan että ekassa tarkastuksessa valitetaan ja ne laittaa C-luokkaan.
Eli jos haluaa päästä helpoimmalla, niin kandee tehä tässä järjestyksessä:
- Aika psykiatrille, pyydä puoltava lausunto
- Lääkärintarkastukseen, lausunto mukana saat C-luokituksen
- Kutsuntatarkastukseen samat laput mukaan, ja saat C-luokituksen.
Töitä tämä vaatii, mutta murto osan siitä mitä vuoden orjatyö
Minulla on tuo lääkärintarkastus ihan piakkoin. Olen ylipainoinen (10 kiloa), rasitun todella helposti juoksun aikana, saan joskus levossakin hegästyskohtauksia ja minulla on silloin tällöin pistelyä rinnassa.
Lääkäri on hullu, jos minut armeijaan näillä vaivoilla päästää. C-luokitus olisi minun kohdallani paikallaan vai mitä muut sanovat?
B-luokka korkeintaan, varsinkin jos tuossa on ainoat vaivat. Tuollainen 10 kilon ylipaino ei ole vielä mikään este, juoksun aikana rasittuminen on vain huonoa kuntoa. Huonommassakin kunnossa olevia oli armeijassa ja kaikille saatiin kunto nousemaan.
Että ns. fyysisitä sairauksista siis lääkäri voi kirjoittaa suoraan C-luokituksen, mutta psyykkisissä asioissa hän ei lain mukaan SAA TEHDÄ sitä.
Oikeasti taitaa kyllä olla todennäköisempää, että psykiatri suosittelee aluksi E-luokitusta ja mielenterveyskeskuksen avohoitoa, johon sisältyy lääkehoitoa, terapiaa ja mikäli tilanne menee todella pahaksi, niin osastohoitoa. Kahden tai kolmen vuoden päästä E-luokituksen saamisesta täytyy sitten mennä uudestaan psykiatrin arvioitavaksi ja vasta sen jälkeen voi olla jotain mahdollisuuksia saada C- tai D-luokitus.
Onhan tämä systeemi sinällään vähän monimutkainen, mutta sinällään ihan järkevä. Useimmiten nuorten masentuneisuus nimittäin paranee oikealla hoidolla tehokkaasti: usein jo puoli vuotta aktiivista avohoitoa riittää.
Itse elän tällä hetkellä siinä helvetissä, ettei mikään kokeilemani mielialalääkitys auta kunnolla. Oikeastaan ainoat havaittavat vaikutukset ovat olleet haittavaikutuksia, joita muuten on mielialalääkkeillä _paljon_.
Maksakoot vankila valtiolle, se on kuitenkin vangilla kannattavin vaihtoehto.
Jos suomessa pidetään tappoon verrarravana rikoksena sitä että haluaa olla vapaa, niin siitä vaan vankilaan, on se ihme että halu olla vapaa on rikos.
Ja mitä C-papereihin tulee, niin keneltä se pois ettei mene sinne? Ei keneltäkään, valtiokin säästää noin 8000€
Entäpä mikä on sitten "hullun paperien" moraali valtion puolelta?
Tosiasiahan on, että varsin suuri osa Suomessa "hullun papereilla" asepalveluksesta vapautettavista on henkisesti täysin terveitä. Kaikki sen asiantilan tietävät: armeija tietää, lääkärit tietävät, vapautettavat tietävät.
Kyseessä on lääketieteellisten diagnoosien tahallinen väärinkäyttö. Lääkärit kirjoittavat valtion suostumuksella vapautuksia mielenterveydellisistä syistä henkilöille, joiden tietävät tosiasiassa olevan henkisesti kunnossa.
Mikä on tahallisia vääriä diagnooseja tekevien lääkäreiden moraali? Onko tällainen toiminta Hippokrateen valan mukaista?
Mikä on lääkäreiden väärät diagnoosit hyväksyvän, tai tietyissä tapauksissa jopa niiden tekemiseen kannustavan valtiovallan moraali?
Neuvostoliitossa aikoinaan toisinajattelijat (ja Suomen tapaan myös aseistakieltäytyjät!!) diagnosoitiin usein muka "mielisairaksi", ja heidät suljettiin mielisairaaloihin, vaikka kaikki tiesivät, että varsinainen syy oli toisinajattelu.
Toki Neuvostoliiton ja Suomen toimintatavoissa on aste-ero, mutta silti Suomen ja NL:n menettelytavoista löytyy tämä epämiellyttävä yhtäläisyys, joka ei oikein mitenkään sovi länsimaiseen demokratiaan: Lääkärit tietoisesti tekevät poliittisista tai tarkoituksenmukaisuussyistä vääriä diagnooseja terveiksi tietämilleen ihmisille.
Sanoisin että tahallisten väärien lääkärintodistusten kirjoittaminen lääkärien toimesta on suurempi moraalinen ongelma, kuin on niiden hankkiminen vapautettavien toimesta. Valtiovalta on instituutio joka käyttää pakkovaltaa suhteessa kansalaisiin. Lääketieteen väärinkäyttö tällaisen instituution toimesta on totalistarismin siemen.
Olisiko aika kehittää jokin muu järjestelmä kuin väärennetty mielisairaaksi diagnosoiminen niitä varten, jotka ovat aivan terveitä ihmisiä, mutta eivät silti tule menemään armeijaan?
On hyvin surullista, että demokraattisessa maassa on 2000-luvulla edes olemassa sellainen käsite, kuin terveiksi tiedetyille ihmisille tehtävät "hullun paperit".
Toisaalta jos lääkärin luokse tulee kaveri valittamaan itsetuhoisia ajatuksia ja itsemurha-aikeita, on lääkärin paha väittää ajatuksia valheiksi. Vaatii melko perusteellisen tutkimusken erottaa todelliset aikeet c-papereiden perässä esitettyistä valheista. Ja siihen ei lääkäreillä ikävä kyllä ole aina aikaa.
Totta puhut, että vääriä diagnooseja tahallisesti tekevä lääkäri tekee suuren virkavirheen.
Mitä se sua liikuttaa jos joku ei halua inttiä suorittaa?Mun mielestä sulla ei ole minkään sortin oikeutta arvostella yhtään ketään.Se on jokaisen oma valinta mitä elämällään tekee.Ehkä "hullun papereitten" hankkiminen on oikeesti joillekkin hyvä vaihtoehto.Mun mielestä sun pitäs elää omaa elämääsi ja jättää toisten asiat 2-sijalle.kiitos.
Näitä viestejä lueskellessa tuli vain mieleen, että mahdattekohan te pitää minuakin ihan totaalisena feikkaajana ja vastuunpakoilijana. Viime syksynä sain kutsuntalääkäriltä E2-luokituksen (eli kahden vuoden lykkäyksen) masentuneisuuden ja ahdistuksen takia. On totta, että mielenterveystoimistolla aloin käydä vasta 1½ kuukautta ennen varsinaisia kutsuntoja, tosin silloinkin menin aluksi vain terveyskeskuslääkärille valittamaan unettomuudestani. Hän kuitenkin suorastaan vaati, että menisin jatkotutkimuksiin mielenterveystoimistolle. Sen jälkeen olen syönyt säännöllisesti mielialalääkkeitä, unilääkkeitä, rauhoittavia ja vahvoja närästyslääkkeitä. Yhden kerran olen ollut myös osastohoidossa.
En tiedä, mitä kutsuntalääkärintarkastuksessa sitten tohtori päättää. Henkilökohtaisesti en kyllä luulen, etten asepalvelusta pysty ainakaan A-kelpoisuusluokassa suorittamaan, mutta jos lääkäri sitä mieltä on, niin kaippa se sitten on pakko mennä. Oma elimistöni on kuitenkin sen verran herkkä, että todennäköisesti joudun saman tien sairaslomalle oksentelun, närästyksen ja yleisen pahoinvoinnin takia. Kyllähän se asepalvelus tietenkin onnistuisi minultakin, mutta se kyllä vaatisi päivittäisiä kolmiolääkeannoksia. Ja vähän luulen, etteivät armeijasedät taitaisi kovin paljoa tykätä Diapam-huuruissa olevasta aseistautuneesta ja henkisesti epävakaasta varusmiehestä.
Sen voin kyllä sanoa, etten enää halua lisää lykkäystä: se vain pahentaa oloa, lisää stressiä ja ahdistaa, kun on jatkuvasti elettävä epävarmuudessa. Olisi huomattavasti helpompaa elää, jos vain suoraan saisi jonkin pysyvän luokituksen, olipa se sitten A, B, C tai D.
Niin, mielestäni on muuten aika epämiellyttävää puhua masentuneista tai ahdistuneista ihmisistä "hulluina". Se, että joku todella on masentunut ja ahdistunut ei välttämättä ole hänen oma vikansa; eihän kukaan syytä aivosyöpäpotilastakaan siitä, että on mennyt sairastumaan. Miksi siis masentuneita pitäisi?