Kävin tänää rakenneultrassa ja muuten kaikki näyttäisi olevan hyvin, mutta munuaiset ovat hieman suurenmat, kuin normaalisti.
Kuukauden päästä on uusi aika ultraan jossa katsotaan sikiön munuaisia uudestaan.
Olin niin shokissa, etten kyennyt kysymään, että mitä se käytännössä tarkoittaa. Esikoisen kohdalla ei mennyt kaikki niinkuin piti ja nyt on taas pelkoa, että jos tälläkään ei sitten ole kaikki hyvin.
Onko jollain kokemusta vastaavasta tilanteesta ja onko myöhemmin kaikki kuitenkin ollut munuaisissa hyvin vai jotakin poikkeavuutta.
Kiitos kaikille etukäteen, jotka vastaatte =)
Kuukauden päästä on uusi aika ultraan jossa katsotaan sikiön munuaisia uudestaan.
Olin niin shokissa, etten kyennyt kysymään, että mitä se käytännössä tarkoittaa. Esikoisen kohdalla ei mennyt kaikki niinkuin piti ja nyt on taas pelkoa, että jos tälläkään ei sitten ole kaikki hyvin.
Onko jollain kokemusta vastaavasta tilanteesta ja onko myöhemmin kaikki kuitenkin ollut munuaisissa hyvin vai jotakin poikkeavuutta.
Kiitos kaikille etukäteen, jotka vastaatte =)
Vastaukset 12
Vanhimmat
kokemusta minulla ei ole ko. tilanteesta mutta rakennemuutoksen löytymisestä kyllä...olin myös itse ihan shokissa kun olin ultrassa enkä älynnyt kysyä mitään. kun ensijärkytys helpotti soitin neuvolaan ja sain sieltä tietoa. voimia ja jaksamista teidän perheelle.
rakennumuutoksista oli kyse, koska itse pelkään kamalasti huomista rakenneultraa jospa kaikki ei olekaan hyvin, kun olen tiennyt raskaudestani vasta niin myöhäisessä vaiheessa. :(
meidän vauvalla on kampurajalat, mikä nyt sisnänsä ei pitäisi olla kovin "iso" asia, mutta on se kumminkin valtava shokki kun sen saa tietää ja on valmistautunut kuitenki kuulemaan vain että kaikki on hyvin. onneksi muuta poikkeavaa ei havaittu mutta koskaan ei voi olla varma...
varmasti sinua hermostuttaa huominen mutta lähde matkaan avoimin mielin ja hetki kerrallaan. toivon sydämestäni että vauvanne on terve. onnea matkaan!
Jos sikiöllä todetaan kampurajalat, voidaanko ne myöhemmässä vaiheessa kenties plastiikkakirurgisesti korjata jollain leikkauksella, vai onko synnynnäinen vika jota ei korjata. Olisin vain kiinnostunut.
Onnea kaikille odottajille!!
tietysti riippuu tapauksesta, mutta meille kerrottiin että nykyään tarvii leikata harvoin. asentohoidolla ja jumpalla saadaan kuulemma hyvää jälkeä=) ja jalkojen olla kunnossa vuoden ikään mennessä. mutta kaikki selviää vasta kun vauva on syntynyt.
minä sain eilen kuulla, että odottamallani muksulla on 50 % mahdollisuus saada sama perinnöllinen ihotauti kuin itselläni on (mitä ei ole kyllä suvuissamme esiintynyt koskaan aiemmin).. eli kämmenet ja jalkapohjat on paksun ihottuman peitossa.
Itselläni ihottuma puhkesi puolen vuoden iässä. Eli uinti, sauna, kylpyhetket on ollut rajoitettua herkkua ja tutuksi tuli myös päiväkoti-ja koulukiusaaminen ja siitä aiheutuneet ongelmat, joista huono itsetunto oli lienee pahin.
Kyllä eilen itketti, mutta toisaalta en enää kolmekymppisenä ole mitenkään kärsinyt tästä. Ainoa mikä pelottaa on tuo kiusaaminen... Lääkärikin sanoi että eihän tuo ole elämän kannalta vakavaa, ja se on kyllä niin totta.
kyllä se itkettää, minäkin itkin alkuun ihan mahdottomasti..mutta kun menee päivä kerralaan niin asiaan oppii suhtautuun. pahoina päivinä olen miettinyt mahtaako vauva periä vielä kaiken lisäki allergiani ja mieheni psoriasiksen...mutta sitäpä ei tiedä ennen syntymää ja oikeestaan turha ees miettiä, sillain vaan stressaa ittiä enemmän. ollaan siis onnellisia tästä päivästä ja masuasukeistamme=)
niin, eihän mun mutsikaan aikoinaan edes tiennyt että saa tälläisen tapauksen kuin minä, ja silti ollaan pärjätty ihan hyvin ja loppupelissä onnellinen olen ollut suurimman osan ajasta. Ja luonnetta on kasvattanut olla erilainen, ainakaan ei itsellä tule mieleenkään kiusata ketään koskaan minkään ruumiinvamman takia ja tämän olen kyllä opettanut tytöllenikin, jolla siis ei ole ihottumaa.. Hänellä taas oli ylimääräinen pari korvanlehtiä syntyessä, et kyllä ihmeellistä on tämä elämän kehityskulku! Joo et onnellisia voidaan olla omista pikku mussukoistamme, vaikka varmasti välillä tulee vaikeuksia..
ymmärrän sinua että ot ollut aika surulinen ja olet myös miettnyt tuosta psoriasiksesta ja että jos vauvanne perii sen. vaikka se on perinnöllistä niin sitä ei usenkaan peri just esim. isältä lapselle vaan se hyppää yli. siis teidän lapse lapsi voi sitten vaikka vasta saada sen. eikä niinkää tarvi olla vaan että se voi myös olla perinnöllinen niin että, isällä on pojalla ei mutta veljen pojalla tai tytöllä on . ja sit niistä kompurajaloista. siskoni sai pojan joka änäpävää on 17v. kun poika syntyi niin ja oli parin kuukauden ikäinen hänelle laitettiin semmonen tuki joka suoristutti jalat ja sitä pidetin 6kk. tänä päivänä ei kukaan edes tedä etä pojalla on ollut kompurajalat.
voit lukea , suomen kampurajkayhdistysten ivuila enemmä jos kinnostaa. sieä lukee tos mielenintosia kertomukia ja on hyvä kuvia.
siis ... suomen kampurajalkayhdistys.
Kannattaa varmaan kysyä neuvolasta tai sieltä missä se tutkimus tehtiin, mutta omalla kohdallani mulla oli toisessa munuaisessa pieni synnynnäinen rakennevika, joka olisi ehkä saattanut näkyä ultrassa jos silloin olisi tarkkaan katsottu. Lääkärin mukaan vika olisi ollut helppo korjata hieman syntymän jälkeen, jos sen vain olisi jostain huomannut (oireilu alkoi vasta teini-iässä). Eli hyvä juttu että huomattiin jo nyt, jos siellä edes mitään rakennevikaa on. Ei varmaan ole vakavaa vaikka jotain löytyisikin.
Hei!
Älä ota tässä vaiheessa siitä ultrasta liikaa ressiä. Meillä todettiin sikiöllä silloin aikoinaan "vesirakkuloita" munuaisissa (ensin rakenneultrassa todettiin, että liikamunuaiset on ylisuuret).
kun ultrattiin raskausajan loppuun asti, todettiin, että vesirakkulat tms. eivät millään lailla vaikuttaneet munuaisten toimintaan, ja ne häipyivät /pienenivät raskauden edetessä. Tavallaan oli huono tuuri, että rakenneultrassa oli jotain havaitsemisen arvoista, koska siitä tuli niin paljon vaivaa. Vaikka ultrathan on ihan hauskoja, näkee pienokaisen usein... :)
Meille rakenneultran teki henkilö, jolla ei ollut riittävästi koulutusta sanomaan, mikä todellinen ongelma rakenteessa oli, ainoastaan jotain poikkeavaa normaaliin rakenteeseen nähden. Siis ammattilainen ottamaan ultran, mutta ei syväanalysoimaan sitä. Jatkotutkimukset ovat teidän parhaaksenne.
Eli tässä vaiheessa elä liikaa mieti asiaa. :) Toivon kaikkea hyvää, ja onnellista odotusta Sinulle /teille. Itse selailen näitä sivuja toisesta lapsesta haaveillen!