Nenonen keksi 30-luvulla

Tulenjohtokortin

Täällä käydään kovaa vääntöä Nenosen keksintöä kohtaan.Asiantuntemattomat taukit sotkevat tämän Nenosen kehittämän tulenjohdon tulenjohtokortin,vuonna 1943 kehitettyyn korjausmuuntimeen.Tulenjohtokorttia käytettiin Talvisodassa erittäin hyvällä menestyksellä.Kun otetaan huomioon tykistömme vähät ampumatarvikkeet,tämä Nenosen kehittämä, tulenjohtokorttiin perustuva tulenjohto näytti ratkaisevaa osaa onnistuneeseen puolustukseemme.

14

2047

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Asiaan perehtynyt taho

      Nenosesta sanottua tämäkin!

      Luekin tarkasti, koska tällaista näet aika harvoin!

      Kerran aloitettiin puhumaan Nenosen tekemisistä niin kerrottakoon nyt, että Nenonen EI sitä korjausmuunninta itse keksinyt, eikä ehkä montaa muutakaan asiaa, mutta hän oli sellaisessa asemassa, jossa alaisten saavutuksia saattoi hyödyntää!


      Evl. Matti Koskimaan mainiossa kirjassa KARHUMÄESTÄ ILOMANTSIIN ISBN 951-0-24831-2 v.2000 asia on kerrottu hyvin täsmällisesti ja seikkaperäisesti sivuilla 33-37.

      Koskimaa oli kiinostunut keksinnön tekijästä ja otti selvää tapahtumien kulusta. Hän oli tavannut valtiotieteen maisteri, ekonomi,
      luutnantti Lauri Meriluodon ja haastatellut häntä ja kirjassa on LM:n kertomana tapahtumat Suvi-Kumsassa!

      Kirjassa on myöskin Majuri Unto Petäjän haastattelu sivulla 36.

      Tämä LM toimi siihen aikaan Maaselän Esikunnan tykistöosastossa ja sen lisäksi ampumaopin opettajana Suvi-Kumsassa kaikilla kursseilla 1-6.
      .
      .
      .

      Jätän seuraavasta tekstistä pois muutamia kohtia niin, ettei sen kirjoittajaa voida tunnistaa:

      ... Lauri Meriluoto oli koulun opettajia aiheena tykistön sääpalvelu. Virka-asemansa puolesta hän joutui tekemisiin niin eversti Hongon kuin myös silloisen majuri Petäjän kanssa. Vuonna 1994 varmistui, että Nenoselle oli annettu valmis ratkaisu, siis myös itse laite vanerille laitettuna. Sitä oli menestyksellisesti kokeiltu Tykistön Ampumakoulun harjoituspatteriston ammunnoissa.

      Nenonen itse omi koko asian mainiten mm ruotsalaisessa Kungl.Krigsvetenskapakadiemines Handlingar och Tidskrift julkaisussa n:o 3/1958 mm seuraavasti:"...samma kväll började jag begrunda frågan...påföljande morgon redogjorde jag för metoden vid sammanträdet med artillericheferna..".

      Todettakoon, että olin itsekin aina vuoteen 1994 pitänyt Nenosta tämän ja monen muun laitteen keksijänä. Joka tapauksessa kiinnostuin Nenosesta hieman tarkemmin ja koska olin aikanani tavannut hänet henkilökohtaisesti ja muutenkin pitänyt häntä kuten me muutkin suorastaan jumalana, niin oli kiintoisaa näin jälkiviisaana tarkastella eräitä legendoja uudelleen. - Ensimmäinen seikka, joka tuli eteen oli tykistötaktiikka. Ilmeni, ettei Nenonen ollut jatkosodan aikana antanut kuin yhden tykistön taktillista käyttöä koskevan käskyn. Muut tarkastajan käskyt olivat ampuma- tai aseteknisiä. Taktikkaa kehittivät armeijakuntien tykistökomentajat ohjenuoranaan 1930-luvulla Sotakorkeakoulussa opettajana olleen silloisen kapteenin, sittemmin kenraaliluutnantin, Torvald Ekmanin laatima ko taktiikkaa koskevat luennot ja julkaisut. Tämä on myös todennettavissa. - Tykistön ampumataulukkojen laskennan isä ei ollut Nenonen vaan fil.tri, evl Hugo Karsten, joka kävi 1920-luvun alussa Ranskassa Nenosen toimesta tutustumassa heidän Gavre-menetelmäänsä. Karsten ja Nenonen sitten aloittivat ns matka-kirjojen laskettamisen. Seuraavan kerran ratalaskuihin puuttui Rolf Nevalinna, joka Nenosen ollessa talvisodan aikana USA:ssa, johti laskukaavat vektoriperiaatteelle ja samalla tarkentaen työn. Sai korkean kunniamerkin työstään, Petäjä ei saanut mitään. Ratalaskut muunsi sittemmin tietokoneelle Pääesikunnan maisteri Aaro Laakson työryhmä 1960-luvulla, aluksi koeluonteisesti aiemmin Postipankin saamalle tietokoneelle. - Löytyy muitakin keksintöjä, jotka ovat menneet Nenosen nimiin.
      En halua parjata tykistönkenraalin mainetta, mutta on myös paikallaan tuoda esille henkilöt taustalta, etenkin jos he eivät ole saaneet omana aikanaan heille kuuluvaa arvostusta. Nenonen loi tykistömme ampumajärjestelmän, hän oli ja on kunnioitettu kaikin tavoin, hän oli myös etevä johtaja valitsemaan oikeat apulaiset. On myös kiintoisaa tarkastella kenraalimajuri Väinö Svanströmiä, joka toimi tykistön tarkastajana ja ase-esikunnan päällikkönä. Kysymys; olemmeko unohtaneet hänet?
      On paikallaan löytää totuus, se ei alenna Nenosen arvoa ja kunnioitusta, pidämme edelleen Nenosta jalustalla mutta olemme koettaneet saada hänelle inhimilliset mittasuhteet ja olemme myös löytäneet toisiakin jalustalle nostettavia. Tykistö on yhteistoimintaa..

      Ja sitten se Matti Alajoen episodi tuossa Nenosen elämänkertakirjassa, jossa silloisen tiedon valossa mennään metsään että roikaa:

      Matti Alajoen kirja: Tykistönkenraali
      Vilho Petter Nenonen, Otava 1975.

      Seuraavassa sitaatti kirjasta:

      " ...eversti Honko lienee saanut vaikutteita hänen valvonnassaan Suvi-Kumsassa toimineen Tykistön ampumakoulun erään opettajan asiaa
      koskevista tutkimuksista. Nenosen mielestä käsitelty asia oli tärkeä ja käyttökelpoista ratkaisua vaativa. Eversti Hongon menetelmää hän piti kuitenkin monimutkaisena.
      Päivän neuvottelujen jälkeen Nenonen vetäytyi omaan huoneeseensa ja ryhtyi itse kehittelemään ratkaisua..."
      Ja Alajoki kirjoittaa jatkoa:

      "...seuraavana aamuna Nenonen esitti oman ratkaisunsa..."

      Alajoen mukaan siis korjausmuuntimen idea tuli Tykistön ampumakoulusta, mutta lopullisen menetelmän kehitti Nenonen.

      Loppukommenttina sanoisin näin:

      Honko yritti itsekin välistävetoa, mutta kun ei tajunnut koko korjausmuunnin hommaa, niin Nenonen haetutti keksinnön tehneen Petäjän haastateltavakseen ja omi tämän keksinnön omiin nimiinsä!

      • Nenonen

        Nenonen kehitti tykistön tulenjohdon patenttiratkaisun TULENJOHTOKORTIN.Talvisodan erääksi ratkaisevaksi saikaksi muotoutui juuri tämä TULENJOHTOKORTTIn käyttöön perustunut erittäin tarkka tykistömme tuli.Jatkosota ja senaikaiset jututkeksintöineen,on toisen keskustelun paikka.Tulenjohtokortti kehiteltiin 30-luvulla.Asia vain asiana,sinäpä puhut asian vierestä.

      • Kaipaat
    • Niukkanen-Cajandet
      • Talvisoturi

        Talvisodan 105 päivän aikana se on alle 10 laukausta per päivä tykkiä kohti. Kun olin KT:ssa -80-luvulla ammuimme Rovajärvellä kesäleirillä kolmessa viikossa 400 laukausta 76K02:lla ja myöhemmin Pahkajärvellä RUK:n leirillä viikossa 200 laukausta 122H63:lla. Yhteensä siis harjoituksissa kuukauden aikana 600 laukausta. Sekin oli vähän, olisimme mielellämme ampuneet enemmänkin.

      • Niukkanen-Cajander
        Talvisoturi kirjoitti:

        Talvisodan 105 päivän aikana se on alle 10 laukausta per päivä tykkiä kohti. Kun olin KT:ssa -80-luvulla ammuimme Rovajärvellä kesäleirillä kolmessa viikossa 400 laukausta 76K02:lla ja myöhemmin Pahkajärvellä RUK:n leirillä viikossa 200 laukausta 122H63:lla. Yhteensä siis harjoituksissa kuukauden aikana 600 laukausta. Sekin oli vähän, olisimme mielellämme ampuneet enemmänkin.

        Laitoin ihan tarkoituksella tuon hieman provokatiivisen kysymyksen, mutta sen lukeman 1000 otin ihan noista kirjoista, joissa kerrotaan Talvi- ja Jatkosodan aikaisista tykkihankinnoista. Niissä tuo 1000 kpl on yleisin määrä hankittaessa ammuksia ostettavaa tykkiä kohden. Luotettiinko tuon määrän riittävän tykin keskimääräiseksi eliniäksi vai ajateltiinko oman ammustuotannon kykyyn tuottaa lisää laukauksia?

        Suomen Kenttätykistön Historia, osa 2, kertoo kuinka Suomessa ammuttiin sodan jälkeisillä tykistön harjoitusleireillä vuoteen 1960 mennessä valtavat määrät kallisarvoisia ammuksia ilman minkäänlaista huolta huomisesta. Osa oli vielä niitä tärkeitä lakipeerejä, joita ei enää saatu tilalle mistään, ei siis ainakaan Saksasta!Lisäksi ammuksia oli pilaantunut huonoissa varastoissa valtavat määrät. Rahaa ei ollut varattu laisinkaan ammushankintoihin.

        Sittemmin asiaa järkeistettiin ja harjoituksissa ammuttiin loppuun pieniä ammusvarastoja
        väistyvistä tykistömalleista. Tykistön ammuksia oli 1945 sodan jälkeen varastoissa enemmän kuin milloinkaan, eli yli 2 miljoonaa laukausta. Oli kyllä tykkejäkin yli 2100 kappaletta, eli tuo maaginen 1000 laukausta per tykki edelleenkin! Tosin huonoimpia tykkejä sitten poistettiinkin oikein urakalla, jotta tykkimäärä saataisiin vastaamaan armeijan supistettua, rauhanajan kokoa.

        Kyllä Suomen armeija oli todella syvässä alennustilassa 50-60 -luvuilla.

    • Niukkanen-Cajandet
      • Tykistö

        Taipaleessa Venäläiset ampuivat helmikuun 11.päivänä n.50 000 laukausta,ja 11.-13:npäivinä n.100 000 laukausta.
        Suomalainen tykistö ampui KOKO talvisodan aikana Taipaleessa 57 000 laukausta.Kaarnajoen Canetien osuudeksi jäi 3700 laukausta.
        Marski kiitteli muistelmissaan;"Tykistömme oli,tykistömme tarkastajan,Kenraali Nenosen kiitettävän vaikutuksen ansiosta,sekä teknisesti että taktisesti aselajinsa eittämätöntä huippuluokkaa.Heikkoutena vain kaluston ja ammusten puute".

    • Siltäsuunnalta
      • Laatokalla

        Mielenkiintoinen kirja noista Laatokan tykkipattereista:

        Lauri Immosen kirja Kaksi tykkiä, Mantsinsaari Talvisodassa, WSOY 1966

        Kirjassa on mielenkiintoinen kuvaus kuinka Mantsinsaari (ja Lunkulansaari) hallitsi venäläisten huoltotietä Salmista Pitkärantaan ollen merkittävässä asemassa kun noita Pitkärannan motteja tehtiin ja kypsytettiin.

        Mantsinsaari oli suomalaisilla Talvisodan loppuun saakka, ollen tuossa vaiheessa jo syvällä vihollisen alueella!

      • suomessa
        Laatokalla kirjoitti:

        Mielenkiintoinen kirja noista Laatokan tykkipattereista:

        Lauri Immosen kirja Kaksi tykkiä, Mantsinsaari Talvisodassa, WSOY 1966

        Kirjassa on mielenkiintoinen kuvaus kuinka Mantsinsaari (ja Lunkulansaari) hallitsi venäläisten huoltotietä Salmista Pitkärantaan ollen merkittävässä asemassa kun noita Pitkärannan motteja tehtiin ja kypsytettiin.

        Mantsinsaari oli suomalaisilla Talvisodan loppuun saakka, ollen tuossa vaiheessa jo syvällä vihollisen alueella!

        http://www.rannikonpuolustaja.fi/rp302/kmaa.htm

        Tuolla on kuvia:

        http://www.novision.fi/viapori/aseet.htm


        http://laatokanpuolustuksentietopankki.blogspot.com/2006/05/taustatietoja-eri-kohteista-laatokalla.html

      • Tutustukaa

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riikka runnoo: datakeskuksille tulee UUSI yritystuki

      "Suomen valtio erikseen tukee esimerkiksi kryptovaluuttaan tai aikuisviihteeseen tai muuhun keskittyviä datakeskuksia."
      Maailman menoa
      43
      2130

    2. Eläkeläiset siirrettävä muuttotappioalueille

      Joutoväki pois ruuhkauttamasta elättäjien arkea. Samalla putoaa jokaisen asumiskulut ja rahaa jää enemmän kuluttamiseen.
      Maailman menoa
      171
      1903

    3. Onko kivaa jättää

      elämän suurin rakkaus hiljaisuuteen?
      Ikävä
      116
      1332

    4. En kerro nimeäsi nainen

      Sillä olet nyt salaisuus jota kannan sydämessäni. Tämä mitä tunnen ja kuinka sinuun vahvasti ihastuin on jo niin erikoin
      Ikävä
      71
      1150

    5. Mitä haluaisit sanoa hänelle tänään?

      Kerro tähän viestisi. 🍭🍡🍦
      Ikävä
      96
      952

    6. Olet kiva ihminen

      En kiellä sitä yhtään. Sinussa on hyvin paljon erinomaisia puolia, enemmän varmasti kun meissä muissa. Sitten on puoli
      Ikävä
      73
      899

    7. Auta mua mies

      Ota vielä yhteyttä, keksi oikeat sanat että vuosien ajan kasvanut muuri murtuu meidän väliltä vaikka aluksi vain vähän.
      Ikävä
      78
      849

    8. Uuden upotuskasteen vaiettu ongelma

      Alkuseurakunnan kaste oli useamman vuosisadan upotuskaste, joka toimitettiin joko ulkona luonnon vesistöissä tai kasteki
      Kaste
      43
      836

    9. Ja tääkin vielä...

      Kukakohan on valittanut, Salmiko itse? https://www.viiskunta.fi/rehtori-valittiin-ahtarissa-ilman-hakumenettelya-o/13479
      Ähtäri
      31
      772

    10. Minkälaisen viestin toivoisit saavasi?

      Miehelle.... Helpota vähän.
      Ikävä
      54
      691
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt