Nenonen keksi 30-luvulla

Nenosesta sanottua tämäkin!

Luekin tarkasti, koska tällaista näet aika harvoin!

Kerran aloitettiin puhumaan Nenosen tekemisistä niin kerrottakoon nyt, että Nenonen EI sitä korjausmuunninta itse keksinyt, eikä ehkä montaa muutakaan asiaa, mutta hän oli sellaisessa asemassa, jossa alaisten saavutuksia saattoi hyödyntää!


Evl. Matti Koskimaan mainiossa kirjassa KARHUMÄESTÄ ILOMANTSIIN ISBN 951-0-24831-2 v.2000 asia on kerrottu hyvin täsmällisesti ja seikkaperäisesti sivuilla 33-37.

Koskimaa oli kiinostunut keksinnön tekijästä ja otti selvää tapahtumien kulusta. Hän oli tavannut valtiotieteen maisteri, ekonomi,
luutnantti Lauri Meriluodon ja haastatellut häntä ja kirjassa on LM:n kertomana tapahtumat Suvi-Kumsassa!

Kirjassa on myöskin Majuri Unto Petäjän haastattelu sivulla 36.

Tämä LM toimi siihen aikaan Maaselän Esikunnan tykistöosastossa ja sen lisäksi ampumaopin opettajana Suvi-Kumsassa kaikilla kursseilla 1-6.
.
.
.

Jätän seuraavasta tekstistä pois muutamia kohtia niin, ettei sen kirjoittajaa voida tunnistaa:

... Lauri Meriluoto oli koulun opettajia aiheena tykistön sääpalvelu. Virka-asemansa puolesta hän joutui tekemisiin niin eversti Hongon kuin myös silloisen majuri Petäjän kanssa. Vuonna 1994 varmistui, että Nenoselle oli annettu valmis ratkaisu, siis myös itse laite vanerille laitettuna. Sitä oli menestyksellisesti kokeiltu Tykistön Ampumakoulun harjoituspatteriston ammunnoissa.

Nenonen itse omi koko asian mainiten mm ruotsalaisessa Kungl.Krigsvetenskapakadiemines Handlingar och Tidskrift julkaisussa n:o 3/1958 mm seuraavasti:"...samma kväll började jag begrunda frågan...påföljande morgon redogjorde jag för metoden vid sammanträdet med artillericheferna..".

Todettakoon, että olin itsekin aina vuoteen 1994 pitänyt Nenosta tämän ja monen muun laitteen keksijänä. Joka tapauksessa kiinnostuin Nenosesta hieman tarkemmin ja koska olin aikanani tavannut hänet henkilökohtaisesti ja muutenkin pitänyt häntä kuten me muutkin suorastaan jumalana, niin oli kiintoisaa näin jälkiviisaana tarkastella eräitä legendoja uudelleen. - Ensimmäinen seikka, joka tuli eteen oli tykistötaktiikka. Ilmeni, ettei Nenonen ollut jatkosodan aikana antanut kuin yhden tykistön taktillista käyttöä koskevan käskyn. Muut tarkastajan käskyt olivat ampuma- tai aseteknisiä. Taktikkaa kehittivät armeijakuntien tykistökomentajat ohjenuoranaan 1930-luvulla Sotakorkeakoulussa opettajana olleen silloisen kapteenin, sittemmin kenraaliluutnantin, Torvald Ekmanin laatima ko taktiikkaa koskevat luennot ja julkaisut. Tämä on myös todennettavissa. - Tykistön ampumataulukkojen laskennan isä ei ollut Nenonen vaan fil.tri, evl Hugo Karsten, joka kävi 1920-luvun alussa Ranskassa Nenosen toimesta tutustumassa heidän Gavre-menetelmäänsä. Karsten ja Nenonen sitten aloittivat ns matka-kirjojen laskettamisen. Seuraavan kerran ratalaskuihin puuttui Rolf Nevalinna, joka Nenosen ollessa talvisodan aikana USA:ssa, johti laskukaavat vektoriperiaatteelle ja samalla tarkentaen työn. Sai korkean kunniamerkin työstään, Petäjä ei saanut mitään. Ratalaskut muunsi sittemmin tietokoneelle Pääesikunnan maisteri Aaro Laakson työryhmä 1960-luvulla, aluksi koeluonteisesti aiemmin Postipankin saamalle tietokoneelle. - Löytyy muitakin keksintöjä, jotka ovat menneet Nenosen nimiin.
En halua parjata tykistönkenraalin mainetta, mutta on myös paikallaan tuoda esille henkilöt taustalta, etenkin jos he eivät ole saaneet omana aikanaan heille kuuluvaa arvostusta. Nenonen loi tykistömme ampumajärjestelmän, hän oli ja on kunnioitettu kaikin tavoin, hän oli myös etevä johtaja valitsemaan oikeat apulaiset. On myös kiintoisaa tarkastella kenraalimajuri Väinö Svanströmiä, joka toimi tykistön tarkastajana ja ase-esikunnan päällikkönä. Kysymys; olemmeko unohtaneet hänet?
On paikallaan löytää totuus, se ei alenna Nenosen arvoa ja kunnioitusta, pidämme edelleen Nenosta jalustalla mutta olemme koettaneet saada hänelle inhimilliset mittasuhteet ja olemme myös löytäneet toisiakin jalustalle nostettavia. Tykistö on yhteistoimintaa..

Ja sitten se Matti Alajoen episodi tuossa Nenosen elämänkertakirjassa, jossa silloisen tiedon valossa mennään metsään että roikaa:

Matti Alajoen kirja: Tykistönkenraali
Vilho Petter Nenonen, Otava 1975.

Seuraavassa sitaatti kirjasta:

" ...eversti Honko lienee saanut vaikutteita hänen valvonnassaan Suvi-Kumsassa toimineen Tykistön ampumakoulun erään opettajan asiaa
koskevista tutkimuksista. Nenosen mielestä käsitelty asia oli tärkeä ja käyttökelpoista ratkaisua vaativa. Eversti Hongon menetelmää hän piti kuitenkin monimutkaisena.
Päivän neuvottelujen jälkeen Nenonen vetäytyi omaan huoneeseensa ja ryhtyi itse kehittelemään ratkaisua..."
Ja Alajoki kirjoittaa jatkoa:

"...seuraavana aamuna Nenonen esitti oman ratkaisunsa..."

Alajoen mukaan siis korjausmuuntimen idea tuli Tykistön ampumakoulusta, mutta lopullisen menetelmän kehitti Nenonen.

Loppukommenttina sanoisin näin:

Honko yritti itsekin välistävetoa, mutta kun ei tajunnut koko korjausmuunnin hommaa, niin Nenonen haetutti keksinnön tehneen Petäjän haastateltavakseen ja omi tämän keksinnön omiin nimiinsä!

"Kun otetaan huomioon tykistömme vähät ampumatarvikkeet"

Onko se nyt sitten hovissa päätetty?

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000024906388

"Kun otetaan huomioon tykistömme vähät ampumatarvikkeet"

Onko se nyt sitten hovissa päätetty?

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000024906388

Tässä on pitkä tarina Taipaleenlohkon tykistönkin sijoittelusta.
Kaarnajoen raskaat tykit pysyivät salassa lähes sodan loppuun saakka.

http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/penaht15.htm

Paljon kuvia,kannattaa klikata.
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Talvisota/Rintama/Talvisota_Rintama_cat001.html#row4