Toiveet on paenneet kätteni ulottumattomiin,
karanneet salakavalasti kuin perhoset
pienen, punaisen tuvan kivijalan alle.
Makaan vinttikamarissa,
muistelen miten minulle sanotaan,
ettei vielä ole myöhäistä.
Mihin muka?? Naurahdan kuivasti
ja avaan ikkunan.
Annan tuulen pyyhkiä surullisia kasvojani.
Perhoset eivät enää palaa,
muistan vaivoin miten ne pakahduttivat henkeni
kevyeksi, onnelliseksi..
Elän kovettuakseni
kun en muutakaan voi.
Toiveideni lempeys satuttaa minua.
karanneet salakavalasti kuin perhoset
pienen, punaisen tuvan kivijalan alle.
Makaan vinttikamarissa,
muistelen miten minulle sanotaan,
ettei vielä ole myöhäistä.
Mihin muka?? Naurahdan kuivasti
ja avaan ikkunan.
Annan tuulen pyyhkiä surullisia kasvojani.
Perhoset eivät enää palaa,
muistan vaivoin miten ne pakahduttivat henkeni
kevyeksi, onnelliseksi..
Elän kovettuakseni
kun en muutakaan voi.
Toiveideni lempeys satuttaa minua.
Vastaukset 15
Vanhimmat
tämä oli tarkoitettu?
t.petri
erityisesti kenellekään ollut, tai tietysti oli, mutta enemmän tässä omaa päätäni selvittelin. Pituussuunnassa keskelle Suomea kuitenkin.
ainakin sinnepäin.
tuleeko tämä etelästä vai pohjoisesta?
niin pituussuunnassa keskelle Suomea, mutta enemmän tämä pohjoiseksi lasketaan. Eikä ollut Petrille tämä.
painottaa vielä, etten tässä nyt erityisesti ketään hae. Enemmän tässä omia haavojani nuolen :/
kuinka olet itsesi satuttanut?
älä usko mitään mitä et kuule häneltä itseltään.
auttaako jos minäkin nuolaisen?
tylyillä sanoillaan, vaikka elekieli ja katseensa kertoi mielestäni ihan toista. Kaikkeen sitä meneekin luottamaan.
Ethän elä vain kovettuaksesi!Elämä ei ole tarkoitettu sellaiseksi!Hyvää päivää sinulle!
Tv.P
että kukaan elää kovettuakseen,jokaisella kytee pieni toivonkipinä.
aloittajankin mieli vielä kirkastuu =)
ei ole olemassa loputonta alamäkeä.
nyt oli hiukan kärjistetysti kirjoitettu. Eikä elämä tähän pääty, se on varmaa. Ikävältä tuntuu vain se miten täällä joutuu oikeasti kovettamaan niin paljon itseään :(
Niin se oli, olen samoja kokenut,Toivon vaan ettet särje sydäntäsi!Pettymykset ihmis-suhteissa usein katkeroittaa,ja kovettaa.Ja sehän on surullista jos niin käy!Hyvää päivää !!..;)
"..salakavalasti kuin perhoset
pienen, punaisen tuvan kivijalan alle.
Makaan vinttikamarissa.."
Tästä pidin myös: "Naurahdan kuivasti
ja avaan ikkunan. Annan tuulen pyyhkiä surullisia kasvojani."
Tuli ihan mummola mieleen! En tiedä miksi.
tuossa ajattelinkin tätä kirjoittaessani :)
Joensuu?Kuopio? Tai jos ihan keskipistettä pituussuunnassakin tarkoitat niin sekin olis kai Jysky, mutta jostain syystä veikkaan näitä kahta ensimmäistä.
näistä, Ouluun päin menee. Piste.