runkotiilet

Kuinka kauan olet talossasi ehtinyt jo asumaan? Oliko sinulle alusta saakka selvää että teetät muurauksen. Itse vain ajatellut että muuraminen noista tiilistä voisi onnistua pienemmälläkin kokemuksella.

Niin en minä itselleni arvostusta tiilitalolle hakenut. Minä rakennan tiilitalon jokatapauksessa. Toteutustapa ei vain ole vielä täysin selvä. Yleistä arvostusta ja tiilitalon harvinaisuutta vain ihmettelin. Voi olla että tiilitaloa ei haluta koska se voi näyttää samalta kuin naapurin tikkutalo ja mielletään puutaloksi. Yllättävää oli että TV-talossa tiilitalo äänestettiin suunnilleen kuten muitakin ratkaisuja.

Mitä olet käyttänyt eristeenä ja kuinka paljon? Onko väliseinätkin tuosta samaisesta tavarasta. Entä meneekö alakerta maanalle vai mikä syynä että siellä eristeharkot?

uudisrakentaja kirjoitti:

Kuinka kauan olet talossasi ehtinyt jo asumaan? Oliko sinulle alusta saakka selvää että teetät muurauksen. Itse vain ajatellut että muuraminen noista tiilistä voisi onnistua pienemmälläkin kokemuksella.

Niin en minä itselleni arvostusta tiilitalolle hakenut. Minä rakennan tiilitalon jokatapauksessa. Toteutustapa ei vain ole vielä täysin selvä. Yleistä arvostusta ja tiilitalon harvinaisuutta vain ihmettelin. Voi olla että tiilitaloa ei haluta koska se voi näyttää samalta kuin naapurin tikkutalo ja mielletään puutaloksi. Yllättävää oli että TV-talossa tiilitalo äänestettiin suunnilleen kuten muitakin ratkaisuja.

Mitä olet käyttänyt eristeenä ja kuinka paljon? Onko väliseinätkin tuosta samaisesta tavarasta. Entä meneekö alakerta maanalle vai mikä syynä että siellä eristeharkot?

Lue lisää

Talo on nyt kalustus vaiheessa, vielä en ole ehtinyt asettua asumaan (työ komennus ulkomailla keskeytti työmaan)

Mutta talo on ollut lämmöt päällä ( 22C) n. puolitoistavuotta, seinät kaikki siis on pintoja myöten valmiit, ainoastaan kaapistot ja muu viimeistely on puuttunut.

Alusta asti oli selvää että tämä tietty muurari tulee tekemään kaikki muuraustyöt.
Eiköhän itsekin noista muuraa jos on kätevä käsistä muutenkin.
Nurkkatolpat ja linjalangat ovat se homman perusta josta kaikki lähtee.
Ja kunhan laasti on sopivan notkeaa, mutta ei liian löysää siis on kuin kuohkeaa vispipuuroa, niin sauma tulee todella siististi kelkalla.
sittenvain naputtelee kumivasaralla kiven oikeaan korkoon sekä kauhalla sipaisee purseet pois, näin ei tarvitse etenkään sisäpuolelta hioa rahinalla enne tasoitusta.

Eristeenä on parocin 175mm pehmeä eriste tyvek pinnalla ja saumat on teipattu tyvek-teipillä.
Päädyin tuohon ratkaisuun koska halusin että tuulensuoja tulee samalla työllä.
Toinen tapa on tietysti pehmeä villa 50mm tuulensuojalevy tyvek pintaisena myöskin.

Muuraussiteitä on kahta tyyppiä, muurattava sekä villoituksen yhteydessä "propattava" versio.
Itse valitsin muurattavat, mutta tällöin piti tietää muurauksen vaiheessa tietää villalevyjen jako jotta siteet eivät osu saumakohtiin sekä siteitä tulee muutenkin sopiva määrä ja jako.
Propattavalla ei siis tarvitse muurausvaiheessa stressata jakoja ym. ainoastaan porauksesta tiileen tulee hieman lisä hommaa.
Nyt kokemuksesta sanoisin että ehkä propattava malli suositeltavampi, side tulee näin aina varmasti oikeaan paikkaan.

Talo neljässä tasossa, yksi kerros on tosiaan maanalla.
Kosteat tilat ja alakerta kaikki on samaa tiiltä, asuintilojen "kuivat" väliseinät puurunkoiset, halusin vähentää näin tasoitustyötä sekä kepö:n vaakavedot olisi olleet hankalia toteuttaa tiilen sisään, lattiavaluun en halunnut kepö:n putkia koska lattia muutenkin täynnä putkea, kuten lattialämmitys putkisto, laatassa saa olla vähän rautaa ja betoniakin.. :)

wiineri kirjoitti:

Talo on nyt kalustus vaiheessa, vielä en ole ehtinyt asettua asumaan (työ komennus ulkomailla keskeytti työmaan)

Mutta talo on ollut lämmöt päällä ( 22C) n. puolitoistavuotta, seinät kaikki siis on pintoja myöten valmiit, ainoastaan kaapistot ja muu viimeistely on puuttunut.

Alusta asti oli selvää että tämä tietty muurari tulee tekemään kaikki muuraustyöt.
Eiköhän itsekin noista muuraa jos on kätevä käsistä muutenkin.
Nurkkatolpat ja linjalangat ovat se homman perusta josta kaikki lähtee.
Ja kunhan laasti on sopivan notkeaa, mutta ei liian löysää siis on kuin kuohkeaa vispipuuroa, niin sauma tulee todella siististi kelkalla.
sittenvain naputtelee kumivasaralla kiven oikeaan korkoon sekä kauhalla sipaisee purseet pois, näin ei tarvitse etenkään sisäpuolelta hioa rahinalla enne tasoitusta.

Eristeenä on parocin 175mm pehmeä eriste tyvek pinnalla ja saumat on teipattu tyvek-teipillä.
Päädyin tuohon ratkaisuun koska halusin että tuulensuoja tulee samalla työllä.
Toinen tapa on tietysti pehmeä villa 50mm tuulensuojalevy tyvek pintaisena myöskin.

Muuraussiteitä on kahta tyyppiä, muurattava sekä villoituksen yhteydessä "propattava" versio.
Itse valitsin muurattavat, mutta tällöin piti tietää muurauksen vaiheessa tietää villalevyjen jako jotta siteet eivät osu saumakohtiin sekä siteitä tulee muutenkin sopiva määrä ja jako.
Propattavalla ei siis tarvitse muurausvaiheessa stressata jakoja ym. ainoastaan porauksesta tiileen tulee hieman lisä hommaa.
Nyt kokemuksesta sanoisin että ehkä propattava malli suositeltavampi, side tulee näin aina varmasti oikeaan paikkaan.

Talo neljässä tasossa, yksi kerros on tosiaan maanalla.
Kosteat tilat ja alakerta kaikki on samaa tiiltä, asuintilojen "kuivat" väliseinät puurunkoiset, halusin vähentää näin tasoitustyötä sekä kepö:n vaakavedot olisi olleet hankalia toteuttaa tiilen sisään, lattiavaluun en halunnut kepö:n putkia koska lattia muutenkin täynnä putkea, kuten lattialämmitys putkisto, laatassa saa olla vähän rautaa ja betoniakin.. :)

Lue lisää

ITse olen miettinyt että laittaisi vain samaa materiaalia kaikki väliseinätkin. Olisi siinä se etu , että äänieristys olisi ainakin hyvä ja kun tulisijoija tullaan varsin aktiivisesti käyttämään niin lämmönvarauksellakin on tavanomaista enemmän merkitystä.

Tuo sähköjohtojen veto myös askarruttaa en näe että se olisi mitenkään helpompaa noilla tiiliharkoilla kuin tavanomaisillakaan. Ongelmahan kun on nimenomaan vaakavedoissa. Yleisesti kaikki roilotetaan tavanomisissa tiilissä ja ylöspäin mennessä voidaan käyttää roilottuja tiiliä tai muuratessa loveta. Ehkäpä noita harkkojakin voi sitten roilota

Tuliko sinulla tavanomaisilla tiilillä muuraamista aluksi myös vai aloitettiinko suoraan tiiliharkoilla perustuksien päältä?

wiineri kirjoitti:

Talo on nyt kalustus vaiheessa, vielä en ole ehtinyt asettua asumaan (työ komennus ulkomailla keskeytti työmaan)

Mutta talo on ollut lämmöt päällä ( 22C) n. puolitoistavuotta, seinät kaikki siis on pintoja myöten valmiit, ainoastaan kaapistot ja muu viimeistely on puuttunut.

Alusta asti oli selvää että tämä tietty muurari tulee tekemään kaikki muuraustyöt.
Eiköhän itsekin noista muuraa jos on kätevä käsistä muutenkin.
Nurkkatolpat ja linjalangat ovat se homman perusta josta kaikki lähtee.
Ja kunhan laasti on sopivan notkeaa, mutta ei liian löysää siis on kuin kuohkeaa vispipuuroa, niin sauma tulee todella siististi kelkalla.
sittenvain naputtelee kumivasaralla kiven oikeaan korkoon sekä kauhalla sipaisee purseet pois, näin ei tarvitse etenkään sisäpuolelta hioa rahinalla enne tasoitusta.

Eristeenä on parocin 175mm pehmeä eriste tyvek pinnalla ja saumat on teipattu tyvek-teipillä.
Päädyin tuohon ratkaisuun koska halusin että tuulensuoja tulee samalla työllä.
Toinen tapa on tietysti pehmeä villa 50mm tuulensuojalevy tyvek pintaisena myöskin.

Muuraussiteitä on kahta tyyppiä, muurattava sekä villoituksen yhteydessä "propattava" versio.
Itse valitsin muurattavat, mutta tällöin piti tietää muurauksen vaiheessa tietää villalevyjen jako jotta siteet eivät osu saumakohtiin sekä siteitä tulee muutenkin sopiva määrä ja jako.
Propattavalla ei siis tarvitse muurausvaiheessa stressata jakoja ym. ainoastaan porauksesta tiileen tulee hieman lisä hommaa.
Nyt kokemuksesta sanoisin että ehkä propattava malli suositeltavampi, side tulee näin aina varmasti oikeaan paikkaan.

Talo neljässä tasossa, yksi kerros on tosiaan maanalla.
Kosteat tilat ja alakerta kaikki on samaa tiiltä, asuintilojen "kuivat" väliseinät puurunkoiset, halusin vähentää näin tasoitustyötä sekä kepö:n vaakavedot olisi olleet hankalia toteuttaa tiilen sisään, lattiavaluun en halunnut kepö:n putkia koska lattia muutenkin täynnä putkea, kuten lattialämmitys putkisto, laatassa saa olla vähän rautaa ja betoniakin.. :)

Lue lisää

Muurattiinko teillä koko talo kesällä vai oliko talo talven villoitettu ilman verhousta? Itse luulen että itselleni käy niin että verhousta ei tänä vuonna saada vaikka eristeet laitettaisiinkin. Villaa olen ajatellut laittaa 150mm. En ole vielä päättänyt että laitanko tuolla tavalla kuin sinä vaiko erikseen tuulensuojan. Jälkimmäisessä näin ensirakentajasta nuo sauman kohdat tuntuisivat varmemmealta kun olisi mahdollisuus limittää saumat. En tiedä onko käytännön merkitystä. Seinän paksuutta en myöskään ole enää innokas kasvattamaan. Sinulla on varmaan 170mm syvät ikkunat myös? 175mm johtaa kyllä aika energiataloudellisiin seiniin, kun 150mm jo ilmeisesti u=0.23

...tehtyyn omakotitaloomme, joka on tehty yhteen tasoon. Meillä runkona siis 130:n millin reikätiili. Muurari pisti putket paikoilleen muuraamisen aikana mikä ei hänestä ollut mitenkään vaikeaa. Käytettiin jonkin verran roilotiiliä, mutta enimmät muurari teki pilkkomalla reikätiilta muurausvasaralla. Meillä tuli sisälle myös puhtaaksimuurattuja umpipunatiiliä, joihin tiilien kavennus teko olikin sitten työläämpää ja tarkkuutta vaativaa, mutta onnistui sekin. Joudun roilottamaan pari paikkaa vielä jälkikäteen itse. Reikätiili ei ollut ongelma, mutta umpitiili (Tiilerin käsinlyöty) olikin jo kinkkisempi. Ikkunan ylityspalkit on valettu työmaalla ja nostettu paikoilleen. Kahteen paikkaan on tullut hiushalkeamin ylänurkkiin tähän mennessä, luultavasti palkki vielä elänyt jonkin verran. Eristettä 150 mm 50 mm tuulensuoja. Kahi runkoponttia muurarimme ei suositellut, koska vihase sen sahaamista ja sahaamista aina tulee aikalailla. En osaa sanoa, mikä oli parempi, reikätiili vai wiineri runkotiili. Voi olla parasta valita muurari ja kysyä mistä haluaa muurata.

MMMMMMMM kirjoitti:

...tehtyyn omakotitaloomme, joka on tehty yhteen tasoon. Meillä runkona siis 130:n millin reikätiili. Muurari pisti putket paikoilleen muuraamisen aikana mikä ei hänestä ollut mitenkään vaikeaa. Käytettiin jonkin verran roilotiiliä, mutta enimmät muurari teki pilkkomalla reikätiilta muurausvasaralla. Meillä tuli sisälle myös puhtaaksimuurattuja umpipunatiiliä, joihin tiilien kavennus teko olikin sitten työläämpää ja tarkkuutta vaativaa, mutta onnistui sekin. Joudun roilottamaan pari paikkaa vielä jälkikäteen itse. Reikätiili ei ollut ongelma, mutta umpitiili (Tiilerin käsinlyöty) olikin jo kinkkisempi. Ikkunan ylityspalkit on valettu työmaalla ja nostettu paikoilleen. Kahteen paikkaan on tullut hiushalkeamin ylänurkkiin tähän mennessä, luultavasti palkki vielä elänyt jonkin verran. Eristettä 150 mm 50 mm tuulensuoja. Kahi runkoponttia muurarimme ei suositellut, koska vihase sen sahaamista ja sahaamista aina tulee aikalailla. En osaa sanoa, mikä oli parempi, reikätiili vai wiineri runkotiili. Voi olla parasta valita muurari ja kysyä mistä haluaa muurata.

Lue lisää

kun valaa ylitykset suoraan paikalleen niin riski halkeamille pieni, palkit tarttuu valettaessa reikätiiliin tosi hyvin (betonia menee reikiin).

Sinähän varsinainen matemaatikko olet..

Eipä ole tarvinnut lujuuksia pohdiskella.

Mitä yleensä yrität nyt tuolla kertoa :

"annetaan vain sama lujuusluokka kuin maxitin kalkkikiville" ??

Ei minun projektissa ainakaan ollut mitään rajoittavia tekijöitä tuon lujuuden suhteen jos sitä vihjailet ?

Näyttää siltä että sinä teorisoit, mutta minulla sattuu olemaan myös käytännön kokemus asiasta, kumpikohan meistä siis tietää enemmän rakentamisesta ko. tiilellä...

Ps.

kyllä sentään vaakasauma muurataan myös runkopontissa.. vai menaatko että ihan ilman laastia pinottaisiin...

wiineri kirjoitti:

Sinähän varsinainen matemaatikko olet..

Eipä ole tarvinnut lujuuksia pohdiskella.

Mitä yleensä yrität nyt tuolla kertoa :

"annetaan vain sama lujuusluokka kuin maxitin kalkkikiville" ??

Ei minun projektissa ainakaan ollut mitään rajoittavia tekijöitä tuon lujuuden suhteen jos sitä vihjailet ?

Näyttää siltä että sinä teorisoit, mutta minulla sattuu olemaan myös käytännön kokemus asiasta, kumpikohan meistä siis tietää enemmän rakentamisesta ko. tiilellä...

Ps.

kyllä sentään vaakasauma muurataan myös runkopontissa.. vai menaatko että ihan ilman laastia pinottaisiin...

Lue lisää

En tarkoittanut että se välttämättä toisi rakentamiseen esteitä että tiili ei ole tavanomaisen tiilen lujuudessa. todennäköisesti ei vaikuta omakotitalojen suunnitelmissa. JA kyllä itselleni mietin tuota runkoponttitiiltä, mutta myös tavanomaista tiiltä.

Vaakasaumaa wienerbergerin mukaan ei tarvitse muurata ja näin ne tuota tiiltä mainostaa. Lukee esitteessäkin sivulla 5:

http://www.wienerberger.fi/servlet/util/getDownload.jsp?blobtable=WBDownload&blobcol=urlimageupload&blobkey=id&blobwhere=1118670051293&blobheader=multipart/octet-stream&blobheadername1=Content-Disposition&blobheadervalue1=attachment;filename=Terca_tiilikoti_web.pdf&sl=wb_fi_home_fi

Möskään kahin runkoa ei vaakasaumoista yleensä muurata. Teillä siis muurattiin vaakasauma? Muurari laittois siis tavanomaiseen tapaan muurauskauhalla jokaisen tiilen sivuun laastin ennen asennusta. Hidastaa ainakin työtä ja ei se tehoero enää tavanomiaseen niin iso. Taivutuksen ja vinokuorman suhteen vaakasaumoistakin muurattu tiiliseinä on lujempi. Tuo moduulimitoitus muuttuu kun vaakasaumojen laasti kasvattaa tiilten väliä.

Muistatko mistä teillä ohjeistus tuon vaakasauman muuraamiseen tuli. Ilmeisesti jo suunnitteluvaiheessa, koska vaikuttaahan se väkisinkin tuohon mitoitukseen kun tiilien väli kasvaa.

wiineri kirjoitti:

Sinähän varsinainen matemaatikko olet..

Eipä ole tarvinnut lujuuksia pohdiskella.

Mitä yleensä yrität nyt tuolla kertoa :

"annetaan vain sama lujuusluokka kuin maxitin kalkkikiville" ??

Ei minun projektissa ainakaan ollut mitään rajoittavia tekijöitä tuon lujuuden suhteen jos sitä vihjailet ?

Näyttää siltä että sinä teorisoit, mutta minulla sattuu olemaan myös käytännön kokemus asiasta, kumpikohan meistä siis tietää enemmän rakentamisesta ko. tiilellä...

Ps.

kyllä sentään vaakasauma muurataan myös runkopontissa.. vai menaatko että ihan ilman laastia pinottaisiin...

Lue lisää

Niin siis oli sanat solmussa, eli vaakasauma muurataan aina. mietein mielssäni pystysaumaa ja kirjoitin vaakasaumasta

Niin ja voihan tätä teretisoida myös niin, että kun runkoponttiseinissä vaakasauma tulee ohuemmaksi niin esim. nurjahduksen suhteen seinä on jäykempi, koska laasti tiiltä joustavampaa. Kyllä tuolla laastin valinnalla myös vaikutusta seinän lujuuteen ja tosiaan wieneri suosittelee lujemman laastin käyttämistä.

Luja_ kirjoitti:

En tarkoittanut että se välttämättä toisi rakentamiseen esteitä että tiili ei ole tavanomaisen tiilen lujuudessa. todennäköisesti ei vaikuta omakotitalojen suunnitelmissa. JA kyllä itselleni mietin tuota runkoponttitiiltä, mutta myös tavanomaista tiiltä.

Vaakasaumaa wienerbergerin mukaan ei tarvitse muurata ja näin ne tuota tiiltä mainostaa. Lukee esitteessäkin sivulla 5:

http://www.wienerberger.fi/servlet/util/getDownload.jsp?blobtable=WBDownload&blobcol=urlimageupload&blobkey=id&blobwhere=1118670051293&blobheader=multipart/octet-stream&blobheadername1=Content-Disposition&blobheadervalue1=attachment;filename=Terca_tiilikoti_web.pdf&sl=wb_fi_home_fi

Möskään kahin runkoa ei vaakasaumoista yleensä muurata. Teillä siis muurattiin vaakasauma? Muurari laittois siis tavanomaiseen tapaan muurauskauhalla jokaisen tiilen sivuun laastin ennen asennusta. Hidastaa ainakin työtä ja ei se tehoero enää tavanomiaseen niin iso. Taivutuksen ja vinokuorman suhteen vaakasaumoistakin muurattu tiiliseinä on lujempi. Tuo moduulimitoitus muuttuu kun vaakasaumojen laasti kasvattaa tiilten väliä.

Muistatko mistä teillä ohjeistus tuon vaakasauman muuraamiseen tuli. Ilmeisesti jo suunnitteluvaiheessa, koska vaikuttaahan se väkisinkin tuohon mitoitukseen kun tiilien väli kasvaa.

Lue lisää

Pystysaumaan eli tiilenpäätyyn ei meillä laitettu laastia, eikä tosiaan valmistajakaan sitä suosittele muttei kielläkkään, muistaakseni aukkojen pielien reunatiilien päätyyn suositellaan laittamaan laasti myös päätyyn, eli pyritään aukkojen pielistä saada lujempi.

Aukkojen reunoistahan tiili voi periatteessa lohjeta irti, keskeltä seinäähän ei niitä ei mikään voima irroita.

ja tuossa aukon reunassa viimeiseen pystysaumaan laastin laitto ei probleema, tiilihän vain tällöin leikataan sauman verran lyhemmäksi kuin mitä aukko vaatii.

Poltettu pontti muurataan n5mm saumaan ja kahipontti muistaakseni 3mm saumaan, ero juuri siksi että poltettu tosiaan ei ole aivan niin mittatarkka kuin kahi. Ongelmia meillä ei mitta- tarkkuudesta ollut, eli 5mm:n saumalla pystytään heitot tasaamaan

Tartuin edellisessä viestissäni tuohon lujuuskysymykseen, tottahan se varmasti on että ns perinteinen on lujempi, mutta kaikki rakenteet kestää ongelmitta lujuuden puolesta.

Tällä palstalla vain joskus tulee nuita hiekkalaatikko väittelyjä siitä kenellä se lujin seinä.. Minua ärsyttää sellainen vertailu jolla ei kuitenkaan ole mitään käytännön merkitystä.
Ponttitiili ei ole varmastikaan absoluuttisesti lujin "kiviseinä", mutta ei varmasti myöskään heikoin, mutta aivan varmasti riittävän luja minkä tahansa ok-talon rakentamiseen.

Ja mikä parasta valitsit sitten poltetun ponttitiilen tai sen perinteisen niin ei taatusti halkeile seinät jos vain perustukset kestää, etkä tarvii näprätä mitään rättejä seiniin.

Kannattaa vielä jutella muurarisi kannssa kumpaa hän mielummin muuraisi, koska kyseessä käsityö jonka etenemiseen vaikuttaa hyvin paljon muurarin tottumus.
Minun muurari piti erittäin paljon muurata ponttia vaikka oli hänelle ensimmäinen työmaa missä käytettiin kyseistä tiiltä, mutta kun kysyin kuinka merkittävä aika säästyi näin tehden, niin sanoi ettei kovin merkittävä, ehkä pari päivää.
Mutta riippuu siis muurarista !!
huippumuurari pistää samassa ajassa periteistä kuin tee-se-itse-mies koputtelee pontteja..

Laastin vähempi tarve on yksi etu sekä ne suuret sisäreiät.