2 kissaa,mitenelämä muuttuu

Ainakin kannattaa opettaa samat säännöt uudellekin kissalle. Meillä kyllä selvästi pienemmät matkivatkin isompiaan ja isommat pistävät ruotuun, jos joku pikkuinen hirveästi häiriköi. Voisin kuvitella, että teilläkin ensimmäisestä kissasta tulee pomo, joka määrää yleislinjoista. Mutta sinä olet tietysti vielä isompi pomo :)

Useamman kissan kanssa olen huomannut, että rakkaus ei jakaannu vaan se lisääntyy. Jokainen kissa on rakas ja niistä huolehtii mielellään. Mutta toisaalta kissat huolehtivat toisistaankin, joten kahden kissan kanssa todennäköisesti käy niin, että ne leikkivät ja nukkuvat paljon keskenäänkin.

Kauheesti olisi asiaa mitä tähän kirjoittaa. Ensiksi tulee varautua siihen, että kissoja on alkuun pidettävät eri tiloissa. Jos sinulla on siis yksiö ei se siihen kovin hyvin sovellu, koska kissaa ei voi laittaa vessaan asumaan. kissat ovat hyvin reviiritietoisia ja toisilla menee kauankin ennekuin sopeutuvat. Yhdellä ystävälläni meni puoli vuotta ennekuin oppivat sietämään toisiaan eivätkä mitään kavereita ole olleet koskaan.

Alkuun kaksi hiekka-astiaa on siis myös lähes pakolliset jos niitä joutuu pitämään eri tiloissa. Kissojen tulee antaa vaihtaa hajuja rauhassa esim. leikittämällä ensin toista lelulla ja myöhemmin toista samalla lelulla.

Meillä vanhempi kissa erkaantui aluksi meistä täysin uuden kissan tulktua. Se vain sähisi omassa nurkassaa ja kävi tarpeillaan vain yöllä. Luulin ettei siitä mitään tulisi. Pikkuhiljaa ne alkoivat kuitenkin kiinnostua toisistaan, mutta kauna sähistiin ja läpsittiin. Kissat oli aina eri huoneissa kun en ollut kotona.

Nykyään pojat on parhaita kavereita. Joskin painivat aika rajusti ja matot on kyllä rullalla aina ja leikin alkaessa mennään pitkin seiniä ja tavarat lentelee. Se on niiden elämää. Sitten käperrytään samaan nurkkaan nukkumaan. Vanhemmasta kissastamme on tullut niin paljon sosiaalisempi, se juttelee ja huutaa heti jos ei tiedä missä toinen on. Onhan ne yhdessä aikamoisia riiviöitä ja meidän kisuilla ikää vasta 11kk ja 4,5kk, mutta yleensä saat luultavasti varautua siihen, että ne leikkii eikä niitä voi siitä kieltää.

Huomiota ne ei kaipaa enää niin paljon, koska ne ovat toistensa kavereita. Toki kissat huomionkipeitä ovat mutta niillä on myös toinen yhtä hyvä kaveri kun sinä.

Suosittelen kisulle kaveria, mutta perusasiat pitää miettiä ensin. Minua huolestuttaa tuo asunnon koko kyllä jos kissasi ei ole kovin sosiaalinen ja tapaa muita lajitovereita ja uusi tulokas ei alkuun miellytä. ei toista voi laittaa työpäivien ajaksi vessaan asumaan.

Meille tuli toinen kisuli vuosi sitten tytön kaveriksi. Tyttö on aina ollut melko tottelevainen ja huomionkipeä, ja itsekeskeinenkin ;), ja vähän jännitti toisen kissan hakeminen reviirille. Meillä ei kuitenkaan tarvinnut eristää kissoja aluksi, vaan ensimmäisenä päivänä annettiin pienen ja ison tutustua ensiksi kantokopan verkon läpi, ja myöhemmin tarkkailtiin tilannetta koko ajan. Kolme ensimmäistä päivää kisut hieman välttelivät toisiaan, pentu tosin oli avaramielisempi ja kiinnostunut isommasta. Vähän oli sähinää ja murinaa mutta viikon kuluttua nekin lakkasivat. Huomasin että kissojen tutustuttaminen toisiinsa ei vaadi ihmisen apua, sylissä pito tutustuttamisen aikana ainakin meillä aiheutti lisää jännittyneisyyttä.

Hiekkalaatikko asiasta sen verran että kollipojan ottó lisäsi hieman tuoksuja, mutta meillä on ainakin yksi laatikko riittänyt mainiosti kunhan poimii sattumat joka ilta ja putsaa laatikon hyvin n. 3-4 päivän välein. Kun poikakisu oli pienempi, sen vatsantoiminta oli vilkkaampaa ja laatikkoa piti siivota vähän useammin.

Meillä tuo vanhempi tyttökisu palautui heti omaksi itsekseen kunhan alkujärkytys hälveni, tykkää huomiosta vieläkin mutta selvästi nauttii kun on muukin leikkikaveri kun "äiti". Huomiota vaatii normaalin verran (paljon) molemmat, mutta en ainakaan itse ole huomannut mitään ajankäyttö ongelmia tai muutoksia asiassa, samalla sitä kaksi kissaa ruokkii ja hoitaa kun yhdenkin!

Nämä jutut ovat tietenkin yksilöllisiä, mutta kyllä meidän kuningatarkin hyväksyi toisen vauvan ja minä et ole katunut hetkeäkään vaikka olen joskus kiireinen. Tuplasti kissoja=tuplasti iloa! Varmasti pystyt pitämään homman hanskassa, kisullekin kivempi kun on seuraa kun olet poissa!

Edellinen vastaaja huolestui pienestä asunnostasi- tottakai asunto tuntuu pienemmältä sinusta ja ehkä kissastasi, mutta asiaan auttaa mahdottomasti jos ostat molemmille valjaat ja viet päivittäin kisut käymään pihalla, ihan vaikka 10 minuutiksi (itse asun kaupunkialueella kerrostalossa ja pieni takapihamme riittää meidän kisuille, tosin asuntomme ei ole erityisen pieni). Toinen juttu mitä voit tietysti kokeilla jos kissat hermostuvat asuntosi kokoon on ostaa tai tehdä kiipeilytelineen:)

Oon itsekkin miettinyt toisen kissan hankintaa, kun kukaan ei ole kissan kanssa päivisin, kun kaikki ovat töissä tai koulussa. Olen tosi monta viestiä tältäkin palstalta lukenut, jossa kehotetaan hankkimaan toinen kissa toisen kissan kaveriksi. Meidän kissa täyttää heinäkuun alussa kolme vuotta, voiko tuon ikäiselle kissalle vielä hankkia toista kaveria? Kannattaako hankkia pentu vai samanikäinen kissa?