Ymärtääkseni elektriteettimikrofoni tarvitsee konnolliseen toimintaan erillisen DC powerin. Netistä löytyy esimerkkejä ja niissä on kaikissa 9 Vdc laitettu ja se vastuksen kautta mikkiin. Onko tuo jännite oltava juuri 9 volttia vai voiko sen valita laajemmasta skaalasta. Vastuksen arvo muutui esimerkeissä. Sitten mukana oli pieni konkka ja senkin arvot vaihtelivat jaajasti.
Esimerkeistä saa semmosen käsityksen, että vain tuo käyttis on tärkee ja muut osat voivat olla ns. löytölaatikosta.
Omassa elektriteettimikrofonissa on DIODI juotettu kiinni mikin napoihin. Sillä ei ole väliä onko diodi kiinni vai irti... Miksi se on sinne sitten laitettu. Ko. mikki tuntuu hyvin epäherkältä ja vaikka kaikki pcn (windowssin) säädöt on tapissa se boost 20dBm päällä mikkiin pitää puhua tosi läheltä... Mikki on mono, mutta sen liitäntä on stereo 3.5 mm plugi.
Pitänee kolvaa pikku vahvari kasaan?
Esimerkeistä saa semmosen käsityksen, että vain tuo käyttis on tärkee ja muut osat voivat olla ns. löytölaatikosta.
Omassa elektriteettimikrofonissa on DIODI juotettu kiinni mikin napoihin. Sillä ei ole väliä onko diodi kiinni vai irti... Miksi se on sinne sitten laitettu. Ko. mikki tuntuu hyvin epäherkältä ja vaikka kaikki pcn (windowssin) säädöt on tapissa se boost 20dBm päällä mikkiin pitää puhua tosi läheltä... Mikki on mono, mutta sen liitäntä on stereo 3.5 mm plugi.
Pitänee kolvaa pikku vahvari kasaan?
Vastaukset 6
Vanhimmat
olla juuri tasan 9 V.
Vilkaise elfa.se. Siellä on aika mukavasti dataa
yhdestä sun toisesta komponentista.
Hieno luettelo tuo elfa!
Mikin jännitteellä ei näyttänyt olevan hirmusta merkitystä, kunhan on alle 10 volttia.
Ammattiäänilaitteissa kondensaattorimikrofoneille syötettävä phantom-jännite on usein esim. 48 volttia. Isommalla jännitteellä pitää vaan käyttää isompia sarjavastuksia, jotta virta pysyy jossain rajoissa.
Elektreettimikrofonin navoille kannattaa tarjota n. 2 V DC -jännite. Noissa mikeissä kun on sisäänrakennettu FET -vahvistin.
Mutta suoraan teholähteestä (verkkolaite, akku tai paristo) tuota ei voi vetää, sillä tällöin kyseessä olisi ns. jäykkä syöttö, ja se oikosulkisi mikrofonin kehittämän audiosignaalin.
Mutta jos oletetaan, että käytössä on 2V DC, niin tuosta pisteestä sopivan vastuksen läpi mikrofonin audiolähdön kanssa samaan nastaan (JOS kyseessä 2-nastainen mikrofoni). 3-nastaisille mikrofoneille: kytke DC -jännite sille erikseen varattuun nastaan.
Koska mikrofoni ei paljon virtaa kuluta, niin isommasta jännitteestä voi tehdä vastuspohjaisenkin jännitejaon, ja noiden 2 vastuksen yhteisestä pisteestä esim. 3. vastus mikrofonille.
Mikrofonille menevän jännitteen lähde (ennen mikrofonille menevää vastusta) kannattaa suodattaa mahdollisimman hyvin, muussa tapauksessa esim. verkkolaitteen verkkohurina pääsee mikrofoniin häiritsemään, ja kun mikrofonin heikkoa signaalia joudutaan yleensä vahvistamaan paljon, nousee jokainen ylimääräinen häiriö ikävästi esille.
Rakensin pari vuotta sitten stereomikkiparin esivahvistimen. Käytin panasonicin mittamikkeihin tarkoitettua kapselia ja 10 voltin phantomia. Laite ei tarvi paristoja, vaan verkkolaitteen.
Herkkyyttä on sen verran, että ihmisen hengitys kuuluu toisesta huoneesta ja taajuusalue ainakin 20 - 20 000 Hz. Olen äänittänyt luontoääniä (lintuja ja lentokoneita).
Mulla olis kytkikset valokuvat tallessa, mutta ei netissä.
"Herkkyyttä on sen verran, että ihmisen hengitys kuuluu toisesta huoneesta ja taajuusalue ainakin 20 - 20 000 Hz"
Tuohon, kun vielä laittaisit kytkentäkaavion nettiin!
Operaatiovahvistimella toki saa paljon vahvistusta. Mutta ilman lisätoimenpiteitä myös kohinataso on varsin suuri.
Operaatiovahvistimen kohinaa toki voi rajoittaa oikeaan paikkaan kytketylläkondensaattorilla, mutta samalla taajuusalue leikkautuu yläpäästä.
Siksi kiinnostaakin, miten olet saanut samanaikaisesti kaikki 3 näistä:
1) 20000 Hz asti ulottuva taajuusalue
2) Suuri vahvistus
3) Alhainen kohinataso