Välillä mietin/pelkään mitä tuleva tuo tullessaan. Olen ajoittain niin masentunut ja teen asioita joita en ennen ole tehnyt koskaan.. Koitan aina ajatella että kyllä tämä tästä vielä paremmaksi muuttuu ja olen saanut sinniteltyä eteenpäin, mutta joskus tuntuu todella että on seinä vastassa aivan kaikessa. Ihan mahdoton olotila silloin.
Selkiintyykö tämä tästä? Saanko esim. parisuhteeni toimimaan paremmin? Saanko asiat ylipäätään rullaamaan siten, ettei masennuksella ole tilaa? Kiitän jos joku ehtisi katsoa!
Selkiintyykö tämä tästä? Saanko esim. parisuhteeni toimimaan paremmin? Saanko asiat ylipäätään rullaamaan siten, ettei masennuksella ole tilaa? Kiitän jos joku ehtisi katsoa!
Vastaukset 5
Vanhimmat
parisuhteessa toinen on toisen peili. et pidä toisessa ihmisessä siitä mitä itsessäsi pelkäät.silloin kun tajuaa tämän voi alkaa korjaaman omaa suhdettaan. voi olla että eroat tai sitten aloitat uuden ihanan ihmissuhteen. jotain radikaaleja muutoksia voi olla tiedossa. onko sinua kohdeltu julmasti? onko tilanne jämähtänyt jotenkin paikoilleen?
..tilanne on jotenkin jämähtänyt paikoilleen ja tunnen ajoittain olevani "satimessa". En pääse pakoon siitä tilanteesta tai pahasta olosta jonka mies välillä aiheuttaa. Paljon olen taistellut tämän suhteen eteen ja toivon että se alkaa pikkuhiljaa tuottaa tulosta. Olen kyllä välillä miettinyt eroakin. Kun toinen tarpeeksi usein pettää lupauksensa ja aiheuttaa kipua, rakkaus alkaa hiipua. Sitä ei vain enää halua vastaanottaa huonoa kohtelua ja toista alkaa katsoa uusin silmin. Olen usein miettinyt, miten ihminen joka sanoo rakastavansa, voi kohdella toisinaan niin välinpitämättömästi? Minä en itse pystyisi siihen mitenkään.
Mutta onko tästä ulospääsyä? Voi olla että oma negatiivisuuteni on osaltaan myötävaikuttanut miehen käytökseen, kun en luota häneen. Mutta miten voi luottaa jos toinen ei ole sitä ansainnut?
huonoon kohteluun ei kannata alistua, kun tunteesi on loppu, sitten on helppo lähteä.
..on uskon päivä mutta minulta on usko loppu. En voi käsittää miehen käytöstä enää mitenkään. Kun olen yrittänyt puhua hänelle miltä minusta tuntuu, hän suuttuu. Ei auta huuto, ei mesoaminen, ei päällään seisominen, ei normaali puhuminen, ei mikään. Sitten kun alan näyttää merkkejä siitä, että nyt alkaa tosiaan riittää mies muuttuu aivan toisenlaiseksi, ehdottaa esim. yhteistä lomaa ja on ihan eri ääni kellossa. Ja minä tyhmä menen tähän lankaan kunnes taas on seinä vastassa.
Hitsi kun en pysty irtautumaan, aika kaoottinen tilanne. Mutta totta, tunteet kuolevat kyllä aikanaan, raja tulee jossain kohtaa vastaan. Olen kyllä ihan loppu ja hermot riekaleina..
miehesi terrorisoi sinua. toivotan jaksamisia