Keuhkokuumeen jälkeen

vuosi sitten maaliskuussa. Sen jälkeen olen yskinyt limaa tasaisesti tämän vuoden ajan, joka päivä. Eli mulle jäi seuraamuksia, vissiin krooninen bronkiitti. PEF ja FEV1- arvot ainakin on normaalit, eli tilanne ei ole niin paha että olisi tullut obstruktiota, mutta tämähän voi edetä jos esim. tupakoin tai hengitystiet altistuu savulle yms. Sehän tässä tympiikin, kun olen poltellut keuhkokuumeen jälkeen satunnaisesti baarireissuilla, ja nyt vasta olen alkanut hoksata asioita ja varmaan sen takia tämä limainen yskä onkin kroonistunut. Nyt lopetan baaripolttelunkin ja toivon että tilanne edes vähän rauhoittuu, toivottavasti jopa yskä loppuu kokonaan. Obstruktiivisen kroonisen bronkiitin ennuste kun on huono ja olen vasta 25-vuotias...onneksi tässä ei ole obstruktiota mukana, ainakaan vielä...

Mulla ainakin jäi keuhkokuumeesta rankkoja jälkiseuraamuksia. Mäkin luulin kuukauden sairastettuani jo toipuneeni ja menin töihin. Pari viikkoa sinnittelin ja keuhko-oireet senkun pahenivat. Mä kävin kan röntgenissä kontrollissa ja se oli ok. Eikä mulla mitään aiempia sairauksiakaan ollut. Vasenta keuhkoa pisti ja molempia keuhkoja kuumotti niin ettei tienny meneekö henkeä sisään ollenkaan. Sitä on vähän vaikee kuvailla, jatkuva kuumotus ja yllättävät pistämiset. Ne ei liittyny rasitukseen vaan tuli milloin halus.

Mulla tutkittiin kaikki maholliset, mitään ei löytyny. Kävin puhaltelemassa myös niihin astmantestausjuttuihin. Ne sano ettei se ainakaan astmaa voi olla. Täyty hakee lisää sairaslomaa kun ei pystyny töihin. Sit kun koitti alkaa rasittaan itseään (kevyttä olkkarin lattian lakaisua, heh heh) vasenta keuhkoo alkoi pistään ja sydän takoon, eikä sitä voinu jatkaa. Se jotenkin veti kaikki voimat ja pienikin rasitus hengästytti. Mä en antanu niitten ottaa useampia röntgeneitä, olishan ne niitä ottanu ihan riittämiin. Mä vaadin muuten päästä tutkimuksiin ja perusjutut tehtiinkin.

Mä jouduin oleen sairaslomalla (sen ekan kuukauden kestävän sairasloman jälkeen) vielä pari kuukautta lisää. Sitten se alko vasta helpottaan. Palasin varovasti töihin ja nyt viis kuukautta varsinaisen keuhkokuumeen jälkeen tuntuu että ei enää olis niitä oireita juuri ollenkaan.

Tsemppiä vaan. Tää on jotain outoo juttuu, mutta menee varmaan ohi kun vaan jaksaa LEVÄTÄ. Mäkin jouduin suurinpiirtein pakottaan lääkärit kirjottaan aina vaan sairaslomaa. Oli sekin oma taistelunsa...

Parhaillaan "toivun" mykoplasma-keuhkokuumeesta kolmatta viikkoa.

Mykoplasmakeuhkokuume ei muka ole vaarallinen, hahhah!!

Iltaisin vielä pientä lämmön nousua. Rasitusta en kestä ja välillä pumppu naputtaa ylikierroksilla. Hakkaavan kuivan yskän vuoksi sain vielä astmapiipun muutamaksi viikoksi (yhdistelmälääke).

Aamuisin ja jos puhun, syön tai juon niin seuraa helvetinmoinen yskäturnee, joka ei meinaa loppua millään.

Käyn päivittäin pikkuisella hiljaisella kävelyllä. Köpöttelemässä. Mistään kuntoilusta ei puhettakaan.

Ei ole leikkimistä tämän taudin kanssa. Toipumiseen menee vähintään viikkoja. Pahemmissa tapauksissa kuukausia.