Heippa vaan kaikille...Naureskelen itsekseni kun mietin mieheni siskon sanoja "ensi raskaus on ihanaa aikaa" valitettavasti minun kohdallani sitä ihanaa aikaa on liian vähän. Aamulla sängystä noustessani pääsen sohvalle asti ja heti pää polviin huimaus vie kävelemisestä voiton....vihdoin päässessäni sohvalta ylös vessaan antamaan ylen ellen kerkeä juosta keittiöön syömään ensin..aah hetken helpotus ja kattia kanssa väsyttää heikottaa..ja vielä töihin pitäisi mennä...vihdoinkin töihin päästessäni seisominen alkaa ottaa voimilleni.syntyessä minulla lonkka kolioosi joka kuulemma silloin todella yleistä. on alkanut vaivata jo tässä vaiheessa lonkka suurin piirtein sijoiltaan linkkaan illalla kotiin ja aamulla alkaa soittelut lääkärille tosin ensin neuvolaan josta minut ystävällisesti ohjataan terveyskeskus lääkärille joka kirjoittaa sairaslomaa kaksi viikkoa ja ehdottaa ottamaan yhteyttä fysioterapiaan ja lopuksi toteaa jos lonkka jo tässä vaiheessa noin paha istun varmaan loppu raskauden pyörätuolissa....nyt sitten viikon päästä aika fysioterapiaan kiinnostaa tietää mitä he aikovat kerta en röntgeniin saa mennä.
pomo on alkanut huohottamaan niskaan vihjaillen ettei minun kannattaisi heillä enään työskennellä..vaan kuinka sitten pärjään vuokrien ja ruokien kanssa mieheni palkka ei kuitenkaan kovin hääppönen ole. jos jollain edes vähän samanlaista odotus kirjoitelkaa ihmeessä jotta tietäisin etten ainoa ole kärsimyksissäni =)
pomo on alkanut huohottamaan niskaan vihjaillen ettei minun kannattaisi heillä enään työskennellä..vaan kuinka sitten pärjään vuokrien ja ruokien kanssa mieheni palkka ei kuitenkaan kovin hääppönen ole. jos jollain edes vähän samanlaista odotus kirjoitelkaa ihmeessä jotta tietäisin etten ainoa ole kärsimyksissäni =)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olisit käyttänyt kumia!