Sankarihautausmaalla
kävelin aatteissain
ja vuosilukuja katsoin
mä siinä kummissain
ja mietin kumua tykkien
noita hetkiä sankaruuden
jotka pian ohitse oli
kera luotien vinkuvien
Ja ruudin ja pölyn pilviä
jotka tappoivat myöhemmin
surkeissa murjuissa, kaduille
niin monen sittemmin
Lasketaanko sodan uhreihin
myös nämä keuhkonsa yskineet?
Mitä tahtovat sanoa johtajat
näitä joukkoja siirrelleet?
Että olemme kaikki heikkoja
paineen valtaisan alla?
Että ihmisestä henki
aina lähtee ottamalla?
Mutta senhän me jo tiesimme
kävelin aatteissain
ja vuosilukuja katsoin
mä siinä kummissain
ja mietin kumua tykkien
noita hetkiä sankaruuden
jotka pian ohitse oli
kera luotien vinkuvien
Ja ruudin ja pölyn pilviä
jotka tappoivat myöhemmin
surkeissa murjuissa, kaduille
niin monen sittemmin
Lasketaanko sodan uhreihin
myös nämä keuhkonsa yskineet?
Mitä tahtovat sanoa johtajat
näitä joukkoja siirrelleet?
Että olemme kaikki heikkoja
paineen valtaisan alla?
Että ihmisestä henki
aina lähtee ottamalla?
Mutta senhän me jo tiesimme
Vastaukset 3
Vanhimmat
ja met, kera kiitokset, löyhät.
Harmi Aimo, ettet ollut kiinnostunut kirjoittamaan runoja eräästä taistelusta (1808). Olisin ehkä lyhyehkölle teokselle löytänyt kustantajan, ja faktojakin olisin voinut kaivella esille runojen pohjaa varten...
nyt mä taidan jo alentua ruinaamaan... ;)