Koneet paukkuu siis satojen kierrosten minuuttivauhtia. Miten on/oli mahdollista ilman taajuusmuuttajaa tuottaa 50 hertsin sähköä ilman koneen ja genun välistä vaihdetta? Siihenhän tarvittaisi kone joka pörrää 3000 kierroksen minuuttivauhtia?
Laivojen sähkötuotanto
Maasähkäristä laivasähkäriksi
124560
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Montako napaa laitetaan? http://www.vem.fi/index.php?op=item&pID=452
Mitenkäs kävisi muuttaja kojeet/koneet.
Niin sitähän saadaan esim. seuraavilla koneen/genun kierrosluvuilla riippuen generaattorin rakenteesta: 500,600,750,1000,1500,3000.
Sähköopin perusteita käsittelevästä oppikirjasta löytyy lisätietoa, ihan ensimmäisiltä sivuilta jopa, luulisin näin...
Näin on, 500 rpm antaa 50 Hz.
jostain syystä Karibianlaivoilla suositaan 60 Hz taajuutta, ja niinpä koneen kierrosluku on 514 rpm. En tiedä miksi tällaiseen ratkaisuun on päädytty, joku guru voisi kertoa sen.
Azipodin säätölaitteisto vaatii toimiakseen todellista laatusähköä, ja siksi laivoilla onkin järjestelmä jolla tehdään sähköä sähköstä. Siellä on yksinkertaisesti sähkömoottori pyörittämässä genua. Tuloksena saadaan melko puhdasta siniaaltoa.
Joo ja silloin ennen höyrylaiva-aikana käytettiin yleisesti 41 Hz taajuutta joka muunnettiin 24 V tasajännitteeksi koska höyryturbiinin siipien ominaisvärähtelytaajuus sattui juuri tälle alueelle joten hyötysuhde parani huomattavan paljon. Höyrykattilan pakokaasukattilasta saatiin lisäksi 162 asteista puoliksi tulistettua kylläistä höyryä joka hyödynnettiin keulapotkurin pääakseliin liitetyllä muuttajakoneella, tällä saatiin suotuisissa olosuhteissa jopa 0,6 solmua lisää nopeutta jolloin hiilen kulutus pieneni niin paljon että yksi trimmari voitiin vähentää miehistöstä. Haittapuolena oli sähkön huonohko laatu, puhtaaseen siniaaltoon ei aivan päästy mikä aiheutti tärinäongelmia painelaakereissa ja niiden kuulat jouduttiinkin uusimaan lähes joka satamassa.
Ollessaan satamassa käytetään "itsenäisiä" apukoneita, täysin tavallisia generaattoreita, jotka tietysti pyörii samaa kierroslukua jatkuvasti saadakseen tasainen 50 Hz taajuus. Mutta sen varmaankin tiesit jo...
Kun pääkone, tai koneet, on käynnissä ja akseligeneraattori kytkettynä, pääkoneen on käyvä yhtä ja samaa kierroslukua koko ajan (taas, tottakai..)just taajuuden takia. Laivan vauhti, eteen-taakse, tai voimantarve säädetään potkurin lapoilla (KaMeWa tai vastaava systeemi). Normaalisti keskikokoinen dieselkone pyörii noin 400-800 rpm, siihen sitten vaan sopiva välitys väliin. Taajuus onkin melko oleellinen koska valvontamittaristo päätaulussa ei suvaitse mitään suurempia heittoja. Jos taajuus nousee tai laskee liikaa, esim kovassa merenkäynnissä, automatiikka voi, pahimmassa tapauksessa, avata kyseisen syöttöpiirin katkaisijaa, josta seuraa pimennys... eli Blackout!
Olet ilmeisesti istunut korvat ainakin osittain auki sähkötekniikan tunneilla. Miksiköhän se valvontamittaristo ei hyväksy niitä suurempia heittoja?
Ja sitten kysymys vaikka SÄHKÖ-YT:lle :
- Mitä toimenpiteitä olisi vaadittu black-outin välttämiseksi tässä tilanteessa?
- Kenen johdolla nämä toimenpiteet olisi suoritettu?
- Olisiko laivan sähkömies ollut tässä tapauksessa vastuussa näistä toimenpiteistä?
- Jos kuitenkin kaikesta huolimatta olisi päässyt black-out tapahtumaan, mikä olisi ollut laivan sähkömiehen osuus tilanteen selvittämisessä?
kohtaan..
- Mitä toimenpiteitä olisi vaadittu black-outin välttämiseksi tässä tilanteessa?
Missä tilanteessa???
- Jos kuitenkin kaikesta huolimatta olisi päässyt black-out tapahtumaan, mikä olisi ollut laivan sähkömiehen osuus tilanteen selvittämisessä?
Kaivella nenäänsä ja olemalla viisas.
Mesuista aina joku vastuussa asioista.
Nykypäivän laivassa sähkö yytee on crew listan täyte.
Ei vastuuta eikä paljon muutakaan.
Joutavanpäiväsiä äijiä.
kaiken tietävä mestari
Missä tilanteessa???
Siis siinä tilanteessa kun se "valvontamittaristo" alkaa varoitella niistä F*cing hertseistä kun laiva rullaa niin v*tusti etkä sinä itse tajua tilanteesta hevon v*ttua eikä SÄHKÖ-YT vastaa puhelimeen ja siiffikin todennäköisesti makaa sammuneena kipparin pummisohvalla.
koskaan tarvii soitella crew listan täytteinä oleville sähköukoille.
Nykypäivän koulupojat vaihtelevat lamppuja jne.
Vanhat sähköt osasivat tehdä töitäkin.
Lisäksi hertsit heittelee mitä heittelee.
Bläkäri tulee sit jos tulee.
Yleensä aksu kyllä kestää rullausta enemmän kuin sinä käsität.
Mitä hidaskäyntisempi kone niin sen huonommin.
Oliko muuta ...
..sinunkaan juttusi.
"Bläkäri tulee sit jos tulee"
"hertsit heittelee mitä heittelee"
Juuri tämän asenteen takia on vuosien varrella pitänyt useamman kerran herätä keskellä yötä näyttämään sormi suussa seisovalle mestarille miten ne apukoneet startataan ja unohdetaan vähäksi aikaa aksulla ajaminen.
Aksun "rullauksen keston" ja sen mitkä tekijät siihen vaikuttavat käsitän mitä todennäköisimmin paremmin kuin sinä.
Bläkärin selvittelyyn soitan tarpeen vaatiessa apua vaikka varustamon pääjohtajalta jos luulen sen asiassa auttavan. Veltot mestarit ja ammattitaidottomat sähkärit saavat sensijaan jatkaa uniaan rauhassa.
Oliko muuta, crew-listan täyte?