Osaako jive-miehet sanoa, onko olemassa erikseen
seuratanssijive ja kilpatanssijive? Olen opetellut kurssilla jiveä, mutta toisinaan näen lavoilla, kuin kokeneet tanssijat tanssivat ihan erilailla, vauhdikkaasti ja lyhyillä askelilla.
Dirty, sinähän taidat olla jiven erikoistuntija?
seuratanssijive ja kilpatanssijive? Olen opetellut kurssilla jiveä, mutta toisinaan näen lavoilla, kuin kokeneet tanssijat tanssivat ihan erilailla, vauhdikkaasti ja lyhyillä askelilla.
Dirty, sinähän taidat olla jiven erikoistuntija?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Lavoilla tanssittava jive on luonteeltaan ja askellukseltaan aika lähellä boogia. Varsinkin kun boogiin on alettu opettamaan ja tanssimaan myös rock-askel, niin käytännössä lähes samasta tanssista on kysymys.
Rivien välistä voisi lukea sinun tarkoittavan jivellä fuskujiveä. Fuskua tanssitaan hiukan pitemmillä askelilla kuin "oikeaa jiveä" ja se näyttää myös vauhdikkaammalta ja nopeassa jivessä askeleet voivat olla hyvinkin lyhyitä.
Nykyinen kilpajive on aika rankka lavatanssiksi, mutta samalla askelluksella lavoilla jiveä tanssitaan, mutta kevyemmällä baunssilla ja vartalotyöskentelyllä, kuin mitä vastaava klpajive on. On sitten tanssijasta kiinni tanssiiko jivempää jiveä vai boogimaista jiveä.
Näin sitä käy kun on huolimaton. Tässä teksti uudelleen kirjoitettuna.
-----------
Lavoilla tanssittava jive on luonteeltaan ja askellukseltaan aika lähellä boogia. Varsinkin kun boogiin on alettu opettamaan ja tanssimaan myös rock-askel, niin käytännössä lähes samasta tanssista on kysymys.
Rivien välistä voisi lukea sinun tarkoittavan jivellä fuskujiveä. Fuskua tanssitaan hiukan pitemmillä askelilla kuin "oikeaa jiveä" ja "oikea jive" näyttää myös vauhdikkaammalta ja nopeassa "oikeassa jivessä" askeleet voivat olla hyvinkin lyhyitä.
Nykyinen kilpajive on aika rankka lavatanssiksi, mutta samalla askelluksella lavoilla jiveä tanssitaan, mutta kevyemmällä baunssilla ja vartalotyöskentelyllä, kuin mitä vastaava klpajive on. On sitten tanssijasta kiinni tanssiiko jivempää jiveä vai boogimaista jiveä.
Ei ole olemassa kahta eri Jivea. Tanssitaanpa sitä kilpaparketilla tai lavoilla, kyse on aina samasta tanssista.
Kilpaparketilla vain tanssiteknisten asioiden on oltava kohdallaan, lavoilla ei tarvitse, siksi joskus saattaa näyttää, kuin kyseessä olisi eri tanssit.
Myöskään kilpapuolen vaativimpia kuvioita ei kannata, eikä oikein voikaan tehdä lavoilla, joten lavoilla tanssitussa Jivessä esiintyy vain niitä kuvioita, joita aivan alaluokkien kilpaparit käyttävät (ns. sallitut kuviot).
Lavalla tulee myös tanssittua Jivea enemmän taivutetuilla polvilla kuin kilpailuissa, siis hieman boogimaisemmin ja letkeämmin. Mutta edelleen kyseessä on prikulleen sama tanssi.
Soiva musiikki (sen nopeus) ratkaisee Jiven tanssitavan: hitaampaan tanssitaan letkeästi pidemmällä askeleella ja liikkuvammin, nopeaan taas lyhyellä "tikittävällä" askeleella melkein samoilla jalan sijoilla.
Lavoilla näkee harvoin hyvää Jivea, koska yläluokan kilpatanssijat, jotka sitä osaisivat, eivät juuri käy lavatansseissa. Aloittelevien kilpatanssijoiden Jive taas on jäykkää ja liian muodollista. Boogari-porukat eivät myöskään juuri osaa Jivea, vaan sotkevat sen liian boogiemaiseksi, jolloin siitä häviää Jiven jäntevyys ja jäsentyneisyys.
Jos tanssinopettajallasi ei ole kunnollista kilpatanssitaustaa, hän ei todennäköisesti kykene opettamaan sinulle kovin hyvää Jivea.
Jive on tanssi, jota pitää harjoitella tosi paljon ennen kuin se sujuu juohevasti ja rennon letkeästi ja silti tekniikka pysyy Jivena eikä Boogiena. Boogie woogie on sivumennen sanoen tanssina helpompi kuin Jive.
"Ei ole olemassa kahta eri Jivea. Tanssitaanpa sitä kilpaparketilla tai lavoilla, kyse on aina samasta tanssista."
Väärin. On olemassa vähintään kaksi eri jiveä. Jopa useampi siitä riippuen, mistä näkökulmasta katsotaan.
Tässä ulkomaisen asiantuntijan mainio artikkeli asiasta:
http://swing-dancer.com/page.php?45
"Myöskään kilpapuolen vaativimpia kuvioita ei kannata, eikä oikein voikaan tehdä lavoilla, joten lavoilla tanssitussa Jivessä esiintyy vain niitä kuvioita, joita aivan alaluokkien kilpaparit käyttävät (ns. sallitut kuviot)."
Ja pah. Lavoilla tanssittavassa jivessä, joka on kaukana syvästi arvostamastasi kilpajivestä, voidaan tanssia käytännössä, mitä vain kuvioita ilman rajoituksia.
"Lavalla tulee myös tanssittua Jivea enemmän taivutetuilla polvilla kuin kilpailuissa, siis hieman boogimaisemmin ja letkeämmin. Mutta edelleen kyseessä on prikulleen sama tanssi."
Oikein ja väärin. Lavoilla moni tanssii taivutetuilla polvilla, kun ei osaa suoristaa niitä. Toinen asia on se, että lavoilla tanssittavaa jiveä opetetaan lavatanssiopettajien toimesta mm. siten, että tanssitaan lähes lukkosuorin polvin ns. tikku-ukkona ylös-alas pomppien.
Puhutaan, että jousto on tällöin ylöspäin, mikä on väärin. Jousto on tällöinkin käytännössä alaspäin, kuten kaikissa muissakin swingtanssilajeissa.
"Soiva musiikki (sen nopeus) ratkaisee Jiven tanssitavan: hitaampaan tanssitaan letkeästi pidemmällä askeleella ja liikkuvammin, nopeaan taas lyhyellä "tikittävällä" askeleella melkein samoilla jalan sijoilla."
Ei välttämättä näin. Periaatteessa hidas musiikki antaa enemmän aikaa liikkua. Hidasta voi tanssia myös paikallaan. Toisaalta ainakin lavatyyppiseen jiveen kuuluu tyypillisesti liikkuminen chassee-askeleilla, joten ei nopeatakaan tanssita täysin paikalla seisten.
"Lavalla tulee myös tanssittua Jivea enemmän taivutetuilla polvilla kuin kilpailuissa, siis hieman boogimaisemmin ja letkeämmin. Mutta edelleen kyseessä on prikulleen sama tanssi."
On ja ei sama tanssi. Suomessa on käytännöllisesti kadotettu se jivekulttuuri, mikä tänne syntyi sotien jälkeen ja mikä eli voimakkaasti 50-luvulla. Siis täysin toisin kuin muualla maailmassa.
Nykyinen lavatyyppinen jive perustuu ns. kilpatanssijiveen, jota on muokattu lavatanssiopettajien toimesta lavoille sopivammaksi.
"Jos tanssinopettajallasi ei ole kunnollista kilpatanssitaustaa, hän ei todennäköisesti kykene opettamaan sinulle kovin hyvää Jivea."
Ja pah taas. Hyvää jiveä näkee ulkomailla niiden tanssijoiden keskuudessa, jotka arvostavat 40-50 -lukujen tyyliä. Täällä Suomessa sitä tuskin osaa kukaan opettaakaan.
Nykyinen kilpatanssijive on täysin keinotekoinen mihinkään traditioon perustumaton tekele, jota arvostavat erityisesti täysin kaavoihinsa jämähtäneet, mitään ymmärtämättömät C-luokan kilpatanssijat.
" Boogie woogie on sivumennen sanoen tanssina helpompi kuin Jive."
Enpä malta olla kommentoimatta tätäkään kohtaa: Boogie woogien perusaskel on taatusti vaikeampi kuin jiven vastaava. Ainakin silloin kun puhutaan hyvästä boogie-perusaskeleesta.
Jivechasseessahan "fuskataan" kun ei tehdä edes kunnon askeleita. Toisin kuin boogie woogiessa, jossa triple stepin jokainen askel pitää olla kirjaimellisesti askel.
Muutama kommentti kommentteihisi:
"Väärin. On olemassa vähintään kaksi eri jiveä."
Jos nimeää jokaisen hieman toisesta poikkeavan tanssitavan aina uudeksi tanssista, niin siinä tapauksessa on.
Se kyllä johtaa mahdottumuuksiin. Silloin saman tanssin pienet alueellisista, taidollisista, opetuksellisista, tulkinnallisista tai eri aikakaudelta poimituista variaatiosta johtuvat "murteet" pitäisi aina nimetä eri tanssiksi. Siinä ei ole järkeä. Esimerkiksi suomenkieli on suomea puhuttiinpa sitä savon murteella tai stadilaisittain. Kenellekkään ei tulisi mieleenkään nimetä niitä eri kieliksi, sama koskee teitenkin tanssia ja monta muuta asiaa.
"Ja pah. Lavoilla tanssittavassa jivessä, joka on kaukana syvästi arvostamastasi kilpajivestä, voidaan tanssia käytännössä, mitä vain kuvioita ilman rajoituksia."
Totta kai voidaan, jos haluaa porttikiellon kyseiselle lavalle tai tehdä muuten itsensä pelleksi. Esimerkiksi erillään tanssittavia, rajuihin rock-potkuihin perustuvia vuoroja, joita kilpajiven vapaissa kuvioissa paljon nykyisin käytetään olisi todella kornia tanssia Ruusulinnan tungoksessa. Veikkaisin järjestymiespartion ilmestymistä paikalle. Ko vuorot ovat tungoksessa jopa hengenvaarallisia.
"lavatanssiopettajien toimesta mm. siten, että tanssitaan lähes lukkosuorin polvin ns. tikku-ukkona ylös-alas pomppien."
Tuo on totta. Lavatanssiopettajista monet luulevat, että Jiven perusaskeleessa pitäisi käyttää lukkopolvia, vaikka juuri niin ei missään vaiheessa _pidä_ tehdä.
"Puhutaan, että jousto on tällöin ylöspäin, mikä on väärin."
Jouston suunnasta höpöttävät vain ne, joilla ei normaali logiikka tanssin yhteydessä pelaa. Vai oletko tavannut tanssijaa, joka joustaa koko ajan vaikkapa alaspäin? Jos olet, niin näit hänen lopulta päätyvän nelinkontin lattialle. Niinhän siinä käy, jos koko ajan joustaa vain samaan suuntaan.
Jousto on edestakainen liike, prkl! Eikä jompaan kumpaan suuntaan. Kuka näitä hömppiä siellä jenkkitanssipiireissä oikein keksii?
"Ei välttämättä näin. Periaatteessa hidas musiikki antaa enemmän aikaa liikkua. Hidasta voi tanssia myös paikallaan. Toisaalta ainakin lavatyyppiseen jiveen kuuluu tyypillisesti liikkuminen chassee-askeleilla, joten ei nopeatakaan tanssita täysin paikalla seisten."
No ei Jivessa todellakaan seistä paikallaan. Hyvänen aika!
Mutta askelten pituus muuttuu hyvällä tanssijalla Jivessa musiikin tempon mukaan. Nopealla lyhyempi, hitaalla pitempi, samalla tanssin olemus muuttuu: hitaassa musiikissa letkeämpää, nopeassa rokkimaisempaa. Jos et minua usko, kysy vaikka Haapalaisen Jukalta.
"Nykyinen lavatyyppinen jive perustuu ns. kilpatanssijiveen, jota on muokattu lavatanssiopettajien toimesta lavoille sopivammaksi."
Täysin samaa mieltä. Muokkaan sitä itsekin opettaessani lavakäyttöön hieman helpommaksi.
"Nykyinen kilpatanssijive on täysin keinotekoinen mihinkään traditioon perustumaton tekele, jota arvostavat erityisesti täysin kaavoihinsa jämähtäneet, mitään ymmärtämättömät C-luokan kilpatanssijat."
Nykyinen kilpatanssijive sellaisena kun sitä tanssitaan yläluokissa (c-luokka kuuluu alempiin luokkiin), on todella vauhdikas, rokkimainen ja helkkarin vaikea tanssi. Pärjätäkseen edes jotenkin nykyisissä Gp-kisoissa, on pitänyt aloittaa Jiven harrastus jo lapsena. Aikuisena aloittaneet eivät sitä enää ehdi oppia, kun tulee jo ikä vastaan ja vauhti ja kimmoisuus hiipuu.
"Jivechasseessahan "fuskataan" kun ei tehdä edes kunnon askeleita. Toisin kuin boogie woogiessa, jossa triple stepin jokainen askel pitää olla kirjaimellisesti askel."
Vai fuskataan Jiven chassessa :) mihinkähän logiikkaan tuo perustuu? Hyvä tanssija ei fuskaa missään tanssissa, missään kohdassa, yhtään.
Jiven perusaskel oikein tanssittuna on vaikea oikeaoppisen lantioliikkeen vuoksi ja juuri sen vuoksi, että siinä jalkatekniikka vaihtelee joka askeleella toisin kuin boogiessa, jossa ei ole lantionliikettä ja askeleet ovat toistensa kaltaisia.
... kun asiantuntijat keskustelevat ja kertovat mielipiteitään. se on upeaa tekstiä ja upeaa kieltä. Huomaan itsekin kuinka alkutaipaleella olen jive tanssin kanssa.
Kiitos, kun annatte helmiänne muidenkin käyttöön.
Jiven lava- ja kilpapuolen vertailusta unohtui yksi asia: lavatanssisssa mennään vapaalla viennillä ja kilpapuolella etukäteen harjoitellulla koreografialla.
Boogiessa taas mennään sekä kisoissa että iltatansseissa vapaasti vieden. Täytyy selvennyksenä sanoa, että edellä mainittu boogien askeleen helppous ei pitäne paikkaansa, muutenhan latinotaustaiset oppisivat sen oitis, mutta kun eivät opi.
"Jos nimeää jokaisen hieman toisesta poikkeavan tanssitavan aina uudeksi tanssista, niin siinä tapauksessa on. "
Tässä tapauksessa ei puhuta mistään hieman toisesta poikkeavista tanssilajeista, vaan yhtä paljon toisistaan poikkeavista versioista kuin kuu poikkeaa maasta.
Alkuperäinen jive kun on käytännössä sama tanssilaji, jonka nykyisin tunnemme nimellä lindy hop. Jive oli jo alunperin lindy hoppia, joka sai toisen maailmansodan aikaan niin uudella mantereella Yhdysvalloissa kuin vanhalla mantereella Isossa-Britanniassa uuden rinnakkaisen nimen jive.
"Totta kai voidaan, jos haluaa porttikiellon kyseiselle lavalle tai tehdä muuten itsensä pelleksi. Esimerkiksi erillään tanssittavia, rajuihin rock-potkuihin perustuvia vuoroja, joita kilpajiven vapaissa kuvioissa paljon nykyisin käytetään olisi todella kornia tanssia Ruusulinnan tungoksessa."
Lienee itsestäänselvää tietyn maalaisjärjen käyttäminen myös kilpatanssissa? Ei kai kukaan ehdoin tahdoin potki vieressäolevia tanssijoita tajuttomiksi kilpatanssissakaan, saatikka sitten lavoilla. Koreografioita pitää pystyä sovittamaan tilanteeseen sopivaksi. Ymmärrän, että kilpatanssissa ei aina tai monesti ole näin, vaan pitää orjallisesti noudattaa koreografiaa, jossa potkut suunnataan voimakkaasti poispäin itsestä.
Lavoilla ei todellakaan ole minkäänlaista estettä virittää koreografiaa sellaiseksi, että siellä viihtyvät muutkin.
"Jouston suunnasta höpöttävät vain ne, joilla ei normaali logiikka tanssin yhteydessä pelaa. Vai oletko tavannut tanssijaa, joka joustaa koko ajan vaikkapa alaspäin? Jos olet, niin näit hänen lopulta päätyvän nelinkontin lattialle. Niinhän siinä käy, jos koko ajan joustaa vain samaan suuntaan."
Mikäli tarkoitat esimerkiksi lindy hopissa tai boogie woogiessa nykyisin käytettävää joustotapaa, on tämä iskulla vahvasti alaspäin. Itse asiassa kukaan ei yleensäkään tanssi iskulla vahvasti ylöspäin swingtanssilajeissa, paitsi fuskussa jossa joustetaan vuoroiskuin ylös-alas. Eri asia sitten on, onko fusku kaikkien mielestä edes swingtanssilaji.
Nyt en puhu kilpatanssijoiden ymmärtämästä swingistä vaan swingistä omana tanssilajinaan, joka on jaoteltu alalajeihin, kuten lindy hop, balboa, boogie woogie (tämäkin, vaikka joiden mielestä boogie woogie ei ole swingiä.) jne..
Siinä olet oikeassa, että jouston suuntaa ei kenties pitäisi ollenkaan miettiä, vaan joustaa. Kukaan kun ei oikeasti tanssi iskun aikana joustoa ylöspäin vaan alaspäin iskun alussa, josta palaudutaan iskun loppua kohti ylöspäin, jotta voidaan joustaa seuraavan iskun alussa taas alaspäin.
Poikkeuksena siis fusku, jossa jousto tapahtuu parittomilla iskuilla ylös ja parillisilla alas.
"Mutta askelten pituus muuttuu hyvällä tanssijalla Jivessa musiikin tempon mukaan. Nopealla lyhyempi, hitaalla pitempi, samalla tanssin olemus muuttuu: hitaassa musiikissa letkeämpää, nopeassa rokkimaisempaa. Jos et minua usko, kysy vaikka Haapalaisen Jukalta."
Näin siis kilpatanssijivessä. Askelten pituudella tarkoittanet sekä askeleen fyysistä etäisyyttä edeltävästä askeleesta että ajallista lyhenemistä. Jos näin, olen samaa mieltä noin yleisesti. Tuosta rokkimaisuudesta en tosin ole varma, mitä tuolla tarkoitat. Kenties jotain potkuperustaa tai terävämpää perustan suoritustapaa.
"Vai fuskataan Jiven chassessa :) mihinkähän logiikkaan tuo perustuu? Hyvä tanssija ei fuskaa missään tanssissa, missään kohdassa, yhtään."
Mikäli tanssit kilpatanssijivessä chasseen kolme askelta kunnon askelina eli käytät joka askeleella koko jalkapohjaa lattiassa olen tässä kohden väärässä. Näin kun tanssitaan boogie woogien triple stepin askeleet. Jos et tanssi näin kilpajiven chasseeta, olen oikeassa.
Oma käsitykseni kun on se, että myös kilpajivessä chassee tanssitaan ns. liukuaskelina, joissa ollaan vahvasti päkiän varassa. Lavatanssipuolella puhutaan ns. jalan laahauksesta lattiaa pitkin. Boogiessa tällä tyylillä saa jaivistin maineen, eikä voi olla tyytyväinen triple steppiinsä, kun laahailee jalkojaan lattiaa pitkin.
"Jiven perusaskel oikein tanssittuna on vaikea oikeaoppisen lantioliikkeen vuoksi ja juuri sen vuoksi, että siinä jalkatekniikka vaihtelee joka askeleella toisin kuin boogiessa, jossa ei ole lantionliikettä ja askeleet ovat toistensa kaltaisia."
Myös boogiessa on käytetty lantiota, mikä tyylillisesti poikkeaa melko täysin jivetyylien lantionkäyttötavoista. Tämä on tyylikysymys, josta löytyy monia mielipiteitä. Melko yleisesti on hyväksytty se, että naiset voivat käyttää boogiessa lantiota. Miehillä tämä on ollut perinteisesti vähemmän hyväksyttävää.
Se, että boogiessa askeleet ovat toistensa kaltaisia myös triple stepissä, tekee oikean ajoituksen hallinnan vaikeaksi, kun triple stepin toinen askel, ns. a-askel on ajallisesti lyhyempi kuin ensimmäinen askel ja käytännöllisesti katsoen triple stepin viimeisen askeleen pitäisi olla ajallisesti yhtä pitkä kuin kaksi ensimmäistä yhteensä.
Näinhän ei voi todellisuudessa tanssia kun triple stepin ajoitus menee tällöin ns. cha cha chaaksi eli tasajakoiseksi. Käytännössä tätä ongelmaa on yritetty ratkaista sillä, että triple stepin viimeinen askel on ns. kahden kosketuksen askel, jolloin yhden iskun aikana tehdään kaksi kosketusta lattiaan. Tällöin huomioidaan triple steppiin käytettävän toisen iskun a-osa, joka tanssitaan toisella kosketuksella.
Helpompi tapa on tanssia triple stepin askeleet rytmiin pitkä, lyhyt, lyhyt. Tässä ajoituksessa on vaarana mennä eturytmiin, kun triple stepin viimeinen askel on lyhyempi, kuin siihen pitäisi todellisuudessa käyttää aikaa.
Tästä päästääkin hitaan boogie woogien ongelmakenttään, jossa triple stepissä ei normaalisti käytetä kahta kosketusta viimeisellä triple stepin askeleella. Käy mielessä, onko hitaan boogie woogien triple stepin ajoitus oikeasti ns. synkopoitu eli ei-tasajakoinen. Tästä toisen kerran, kun ei ole aikaa tästä keskustella.
Alkuperäinen jive ei ole lindy-hopin rinnakkainen nimi. 1943 amerikkalaiset sotilaat toivat englantiin swingin. Lähes kaikki tanssivat silloin euroopassa swingin yksinkertaisella h,h,n,n, askelluksella. Tästä yksinkertaistamisesta johtuen eurooppalaisesta swingistä alettiin käyttämään jive nimitystä. h,h,n,n. Askellus on jo vanha 20 -luvulta tuttu sophistcated swing askellus, mistä tuli euroopassa swingin vallitseva askellus vuosikausiksi. Ja se on edelleenkin ylivoimaisesti eniten tanssittu swing-askellus maailmanlaajuisesti.
Jive on englanninkielinen slangisana ja tarkoittaa suomennettuna "fuskaamista", "perättömien puhumista" eli "puhua palturia", "oikoa tekemisiä".
Tanssin nimi fusku on suora jive nimen käännös. Moni 50, 60 ja 70 -luvuilla tanssineista tuntevat jiven juuri nykyisen fuskun askelluksisena tanssina ja sellaisena sitä on myös opetettu lavatanssikurseilla. Myös paljon myöhemmin on opetettu jiveä fuskuaskelluksisena.
Jiven triple step muoto on vakioitu niinkin myöhään kuin 70 -luvun puolivälin paikkeilla. On siis tanssina suhteellisen uusi.
" Alkuperäinen jive ei ole lindy-hopin rinnakkainen nimi. 1943 amerikkalaiset sotilaat toivat englantiin swingin."
Kyllä on rinnakkainen nimi. Mikäli luit linkittämäni artikkelin, ymmärrät yhtäläisyyden. Swingin Englantiin tuonti vuosi on aikaisempi n. vuosi 1942.
"Lähes kaikki tanssivat silloin euroopassa swingin yksinkertaisella h,h,n,n, askelluksella."
Ei pitäne paikkaansa ainakaan Englannissa, jossa käytettiin lindy-rytmiä eli 8 iskun perustaa.
Kuten artikkelissa todetaan:
"Having been an avid “jive” enthusiast myself since my teens I never in fact saw anyone dancing “ballroom jive” or indeed any form of 6-count in the UK until the early 1980s"
Kaikista mahdollisista swingeistä käytettiin swingin eurooppaan tulon aikoihin ja paljon sen jälkeenkin jive nimitystä. Jive oli swingien yleisnimitys eli jive nimitys tarkoitti lähinnä samaa kuin swing. Lähinnä siis swingin rinnakkainen nimi. Triple step askelluksisille swingeille vakiintui 40 -luvulla Jitterbug nimi. 50 -luvulkla rock 'n' rollin valloitettua maailman monimutkaisempia askelluksia alettiin nimittämään jitterbugin lisäksi rock 'n' rolliksi ja sen johdannaisiksi.
Tanssin nimenä lindy hop kuoli sodan melskeissä ja jälkeen lähes kokonaan - jopa amerikassa.
Yhden nettiartikkelin perusteella ei voi yleispäteviä johtopäätöksiä tehdä. Yhteneväisyyttä ja ristiriitaisuuksia löytyy vaikka kuinka paljon.
"Yhden nettiartikkelin perusteella ei voi yleispäteviä johtopäätöksiä tehdä. Yhteneväisyyttä ja ristiriitaisuuksia löytyy vaikka kuinka paljon."
Tässä tapauksessa voi, kun tiedän, että artikkelin kirjoittaja on tutkinut tätä asiaa taatusti syvällisesti ja pitkään.
Toiseksi tehtäväsi on osoittaa kohta kohdalta Terry Monaghanin väärät väittämät. Yleistys tyyliin: ristiriitaisuuksia löytyy vaikka kuinka paljon, ei kerro lukijalle mitään.
"Kaikista mahdollisista swingeistä käytettiin swingin eurooppaan tulon aikoihin ja paljon sen jälkeenkin jive nimitystä."
Ei pelkästään käytetty jive-nimitystä. "Swingin" amerikkalaiset opettajat kutsuivat sitä lindy hopiksi ainakin Englannissa.
"Triple step askelluksisille swingeille vakiintui 40 -luvulla Jitterbug nimi."
Jitterbug on kaikessa yksinkertaisuudessaan synonyymi lindy hopille, kuten jivekin. Jitterbug ei viittaa sen enempää eikä vähempää triple step -askelluksisiin swingeihin kuin lindy hop tai jive.
"50 -luvulkla rock 'n' rollin valloitettua maailman monimutkaisempia askelluksia alettiin nimittämään jitterbugin lisäksi rock 'n' rolliksi ja sen johdannaisiksi."
En tiedä, mitä tarkoitat monimutkaisemmilla askelluksilla. Periaatteessa olet asiallisesti oikeassa siinä, että 50-luvulla jitterbug/lindy hop/jive -linjan tanssimista kutsuttiin myös rock 'n' rolliksi.
"Tanssin nimenä lindy hop kuoli sodan melskeissä ja jälkeen lähes kokonaan - jopa amerikassa."
Väärin. Tanssi eli pitkälle 60-luvulle saakka julkisuudessa eli mm. televisiossa. Musiikkityylin muutos vain johti siihen, että suuri yleisö hylkäsi tämän tanssin vuosikymmeniksi. Tanssi sinänsä ei kuollut mihinkään, vaan vanhat harrastajat jatkoivat lindy hopin tanssimista ja jopa kilpailemista.
Tanssi löydettiin uudelleen uusien innokkaiden harrastajien toimesta 80-luvulla, josta seurasi 90-luvulla suuren yleisön kiinnostuksen herääminen tanssia kohtaan niin Amerikassa kuin Euroopassa.
"Yhdellä nettiartikkelilla" en tarkoittanut en tarkoittanut mainittua artikkelia vaan yleensä satunnaisesti valittua artikkelia.
Mainittu artikkeli on hyvä kuvaus huipputanssista. Yksi parhaita huipputanssia kuvaavista, mitä olen yleensä koskaan netistä lukenut. Suurten massojen tanssin kanssa sillä ei ole oikeastaan mitään tekemistä. Suuret massat tanssivat swingin tullessa eurooppaan nimenomaan "jiving swing", eli fuskuswingiä. Muutamassa vuodessa miljoonat eurooppalaiset opettelivat fuskuaskelluksisen jiven. Mistään ei olisi löytynyt sellaista määrää ohjaajia että lindyn ja vastaavien swingien oppiminen näin suuressa määrin olisi ollut mahdollista.
Periaatteessa väittelymme on turhaa, koska peruslähtökohdat ovat ovat aivan erilaiset. ymmärrämme varmaan toisiamme aivan hyvin, mutta entäs ne jotka väittelyämme lukee. Ymmärtääkö kukaan sitä että sinä kirjoitat huipputason extreme-swingistä ja minä suurten massojen fusku-swingistä eli 40-luvun jivestä.
Tanssin nimi jive eli suomeksi fusku tulee juuri siitä kun lindy-hop ja vastaavat swing-askellukset fuskattiin suurille massoille soveltuvaksi jiveksi eli h,h,n,n, -askellukseksi.
Suomessa 50 ja 60 luvuilla tanssittu jive oli fuskuaskelluksista jiveä. Joku harva saattoi tanssia monimutkaisempaa askellusta, mutta se ei ollut silloin jiveä vaan rock 'n' rollia.
"Suurten massojen tanssin kanssa sillä ei ole oikeastaan mitään tekemistä. Suuret massat tanssivat swingin tullessa eurooppaan nimenomaan "jiving swing", eli fuskuswingiä."
Olen tässä lähes päinvastaista mieltä. Suurten massojen kanssa tuolla juuri on tekemistä. Swingin eli lindy hopin Eurooppaan saapumisen ajankohta oli toisen maailmansodan puolivälissä vuonna 1942. Eurooppaan tuojina olivat jenkkisotilaat, joiden joukossa oli mm. Savoy ballroomin huipputanssijat, kuten Al Minns.
Tanssin malli tuli juuri lindy hop -pohjalta Eurooppaan. Tuohon aikaan ei ollut mitään videoita/DVD:eitä eikä televisiota, mistä mallin olisi muuten saanut. Toiseksi mallia antoivat Yhdysvalloista tuotujen elokuvien tanssikohtaukset, jotka olivat myös tältä osin lindy hoppia.
"Muutamassa vuodessa miljoonat eurooppalaiset opettelivat fuskuaskelluksisen jiven. Mistään ei olisi löytynyt sellaista määrää ohjaajia että lindyn ja vastaavien swingien oppiminen näin suuressa määrin olisi ollut mahdollista."
Fuskuaskelluksinen jive on ensinnäkin terminä harhaanjohtava ja anakronistinen. Tuohon aikaan ei tunnettu tanssitermiä fusku. Tanssiterminä tämä syntyi Suomessa vasta 90-luvun alkupuolella. Joku voisi kaivaa tanssi.netistä tähän liittyvän linkin, jossa tätä termiä pohdiskeli mm. Timo Arstila.
Single time swing tunnettiin ennen 90-luvun alkupuolta mm. nimillä rock ja jive.
Toiseksi single time swingin synty tapahtui Yhdysvalloissa ns. tanssikoulujen toimesta (mm. Arthur Murray) 30-40 -luvuilla. Tämä liittyy east coast swingin syntyhistoriaan. East coast swing syntyi jenkkitanssikoulujen vastavetona suositulle lindy hopille, jota jenkkitanssinopettajat pitivät liian rahvaanomaisena. Itseasiassa lindy hop on juuri mainitsemaasi rahvaan tanssia ja east coast swing/single time swing on tätä extremeä.
Single time swingin leviäminen Eurooppaan tapahtui käsittääkseni enemmän sodan jälkimainingeissa kuin sodan aikana. Joka tapauksessa ainakin Englannissa opetuksen lähtökohtana oli lindy hop vuonna 1942. Suomeen single time swing/jive tuli vuonna 1945, mikäli muistan oikein Veikko Vekarias Niemelän teoksessa mainitun vuosiluvun.
Lisäksi kun Euroopassa käytiin toista maailmansotaa vuosina 1939 - 1945, niin en usko, että miljoonilla eurooppalaisilla oli aikaa tanssitreeneihin siinä määrin, että oppivat uuden tanssilajin. Pikemminkin kyseessä oli vapaa-ajalla tapahtunut jenkkisotilaiden tanssinharrastus, jonka perusteella esimerkki/taito levisi eurooppalaisiin, jotka tätä esimerkkiä hyödynsivät massoihin sodan jälkeen.
"Tanssin nimi jive eli suomeksi fusku tulee juuri siitä kun lindy-hop ja vastaavat swing-askellukset fuskattiin suurille massoille soveltuvaksi jiveksi eli h,h,n,n, -askellukseksi."
Tämä on juuri sitä jenkkitanssikoulujen east coast swingin pohjalta tapahtunutta virittelyä, jonka tunnemme nimellä single time swing.
Ja tässä linkki tanssi.netin artikkeliin, josta selviää fusku-nimen alkuperä:
http://www.tanssi.net/keskustelu/178/182503.html#t
Amerikkalaiset käyttivät ensimmäisinä jive nimeä halventavassa ja pilkkaavassa merkityksessä eurooppalaisten tanssitavasta tanssia swingiä.
Dirdyn kommnetit vaikuttaa realistisen rutinoituneilta joten ne komppaa omaa käsitystäni ja päinvastoin.
Kun en ole kilpatansija enkä vielä päässyt oikeesti kilpatanssitaustaisen opettajan oppiinkaan mutta kylläkin ns: lavatansikurseilla käynyt jo jonkin verran ja muutaman vuoden tansinutkin.
Kysymykseksi tulikin että, kun on nyt harjoitellut lavatanssiajatusten pohjalta ja sitten lavatanssiikäytännön saattelemana niin onko mielestäsi mahdollista että on lihasmuistissa jo niin "lavamainen" boogiejiwe sekoitus että sen oikean jiwen löytäminen ja sen tarvittavan ryhdin jäsentäminen on jo vaikeampaa?
Olen täysin samaa mieltä tuosta mitä lavoilla voi tehdä, ja miten siihen sekoittunee polven koukkuisuutta ja boogie letkeyttä ym.
Myös tuo myös ajatteluttaa kun sanoit ettei kilpajivettäjät ei käy lavoilla.
Niin, miksi he ei käy, no varmaankin tulee yhtenä mieleen että onko he niitä lavatansijoiden mielestä "suorittajia" joten ovat menettäneet sielunsa sille suoritustekemiselle niin ettei se sosiaalitansipaikka ole "mitään". vai onko se ollut niin työlästä jo vuosien ajan että on "burn out" niinkuin työelämässä yleensä?
Olisihan se upeaa nähdä ja ottaa mallia kilpatansijoiden jiwestä lavoilla ja varmaan tulisivat haeutuksikin ellei "pakittaisi".
Lavoilla kyllä kiinnostaisi saada tanssilajien erot paremmaksi ja siksi aina on parikysymys että voi edes yrittää tarkentaa lajinomaista tyyliä. Mutta mistä mahtais saada sitten sen ajattelutavan omaavaa opetusta mikä tähtäsi suht puhtaaseen jiween jotta boogien ja lidyn sais omille kuoseilleen?
Nuo (sallitut kuviot) joita lava jiveen opetetaan on varmaankin niitä alaluokan sallittuja kuvioita? Mutta mitä sitten ja missä olisi nähtävissä paremmin ja "hidastettuina" ne yläluokan jive osiot aivan vain siksi että mitä siellä olis sellasta mikä ei mahdu lavoille?
Kiitos Dirty ,, hyvästä arviostasi,,
Alabaunssinen ja osin myös kevvyt kokovartalobaunssinen kilpajiven vanha tanssityyli sopii lähes sellaisenaan myös lavalla tanssittavaksi. Nykyinen kilpajive on tanssillisesti aika rajua tanssia ja se tanssityyli ei lavoille sovi. Vaikkakin siitä rajuimmasta tyylistä on hiukan annettu periksi.
Periaatteessa kuvioissa ei ole mitään sellaista mikä ei lavoille soveltuisi. Ehkä muutama ns. vauhtikuvio voi sellainen olla, mutta niitäkin voi tanssia "pienempänä". Jos joskus sattuu lavoilla oikeaa nykytyylistä kilpajiveä näkemään, niin tanssijat ovat lähes aina kilpapari.
Kokonaisuutena lavoilla tanssittava jive saattaa olla huomattavastakin vauhdikkaampaa kuin oikea kilpajive. Kevyempi askellus ja baunssi kun mahdollistaa pitemmän askeleen. Eli kun pystysuuntainen baunssi pienenee, niin se mahdollistaa vaakasuoran liikkeen lisäämisen. Vauhdikkaimmat jiven tanssijat lavoilla ovat yleensä tavallisia tanssin harrastajia, eikä suinkaan kilpatanssijoita, vaikka niin usein luullaan.
"Alabaunssinen ja osin myös kevvyt kokovartalobaunssinen kilpajiven vanha tanssityyli sopii lähes sellaisenaan myös lavalla tanssittavaksi."
Mitä tarkoitat tuolla alabaunssisella tyylillä tai kevyellä kokovartalobaunssisella kilpajiven vanhalla tanssityylillä? Saiskos tämän selkokielellä?
"Kevyempi askellus ja baunssi kun mahdollistaa pitemmän askeleen. Eli kun pystysuuntainen baunssi pienenee, niin se mahdollistaa vaakasuoran liikkeen lisäämisen."
Ei kai kenenkään tarkoitus ole baunssata lattiasta läpi? Tällä periaatteellahan baunssin ollessa nolla liikutaan lattiaa pitkin kaikkein nopeimmin. Mitenkä mahtaa olla nopeassa musiikissa, kun joustoa ei ole ollenkaan? Taitaa mennä tangoksi.
Selkokielellä kiitos!
Ei tommosta lattianläpibaunssia ymmärrä kukaan.
koska kilpailumielessä harjoitteleminen on niin rankkaa hommaa, että ei yksinkertaisesti enää jaksa lähteä lavoille. Toki joskus on mukava tanssia vapaasti ja hieman muutakin kuin harjoituksissa, mutta useimmiten sitä nautintoa vähentää tanssitilan pienuus. Siksi joutuu tanssimaan "käsijarru päällä". Ei siellä lavoilla voi tehdä vaikkapa jiven potkusarjoja kuin hyvin rajoittuneesti. Mahtaisi tulla mustelmia, jos nämä kuviot yleistyisivät lavoilla. Toinen juttu on, että lavoilla kaikki eivät ota huomioon kanssatanssijoita (tai tilaa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi), jolloin tilaa vievät kilpakuviot on säästettävä harjoitus- ja kilpalattioille.
Olet ollut kurssilla missä opetetaan vanhaa alkuperäistä single time swing jiveä, eli lavajiveä. Lavajive on yleisin jive, mutta kilpajiven askellukseen perustuvaa jiveä tanssitaan myös paljon. Samankaltaisia tansseja ovat myös lindy-hop ja boogie woogie. Muitakin tanssitaan myös.